Näin unta että sain elää päivän kärpäsenä, heräsin Hakionhallin kahvilakioskista ja etsin pakotietä ulos. Lentelin HPK:n toimistolle, ja paikanpäälle päästyäni pieniin kärpäsen korviini kuului suloista viheltelyä ja kahvin tuoksu iski kovasti hajuaistiini. Mikahan se siellä vihelteli tuota kuuluisaa ja aina niin hyvältä kuulostavaa maalilauluamme "se on siellä" ja samalla kaatoi kahvia todella komeaan ja uniikkiin kahvimukiin. Mukissa oli kuva Niclas Luceniuksesta nostamassa kanadamaljaa ja teksti "muut kyselee, Mika suorittaa." Tarkasti en muista oliko Mikalla pää märkänä... Kumminkin matka jatkui siitä kohti Mikan työpistettä, ja siinä yläpuolella lentäessäni näin kuinka maestro heitteli ylävitosia seinillä oleville pelipaidoille, muummuassa: Cody Kunyk, Elmeri Eronen, Jared McIsaak ja oli jo laittanut jopa Michael Jolyn paidan seinälle. Mika istahti oranssiin tuoliinsa, johon oli kultaisella brodeerattu vuosiluku 2019. Avasi läppärinsä ja suuntasi jatkoajan mukipalstalle. Luki hätääntyneiden fanien kirjotteluja siitä kuinka kaikenmailman Piipposia ja ulkkarihakuja sommiteltiin HPK:n ykköspakkeiksi. Mika avasi työpöydän laatikon, otti esiin sopimuspaperin ja sivelsi sitä sormillaan samalla vähän kikattaen suloisesti. Lapusta näin vain nimen Juuso ja pelinumeron 17, sitten lappu menikin takaisin pöytälaatikkoon. Mika soitti graafikolle että "Mika täs moro, onko video valmis? 17 päivä on jo ovella." Mikan naamalle kääntyi itsevarma ilme ja hän nyökytteli tyytyväisenä. Sitten heräsinkin herätyskelloon... mutta sellainen uni tälläkertaa!
