Muistojeni SaiPa 60 vuotta!

[Sartar]

Niin SaiPa täytti pyöreitä lukemia ja onkin paikallaan kysyä SaiPan kannattajien parhaita muistoja vuosien varrelta. Yritetään pitää muistelu positiivisena tai ainakin huumorilla höystettynä.

Yksi hienoimmista muistoista oli liigaan takaisin nousu ja siihen liittyneet hässäkät TuTo:n kannattajien kanssa. Oli se hienoa mutta toki lapsellista.

Mutta kuka teki ratkaisevan maalin? En perkule muista millään, Nevalainen?

Jeff Bess on jäänyt mieleen kovasta yrityksestä ja hiukan rottamaisesta pelityylistä. Huikeaa taitoa mies osoitti kuitenkin aloituksissa, lapa pyörähtää ja kiekko SaiPalle jää.

Ari Suutari oli toinen suosikki. Mies oli varsin kykenevä puollustaja mutta hauskinta oli ilmanmuuta ne äijän kilahdukset. Muistan erään hanskauksen jälkeen miesten jo sopiessa nahinaa Suutarin yhtäkkiä nappaavan vastustajaa kiinni nenästä ja vääntävän miehen maihin. Voi helvetti että sai nauraa!

Otakar Janetcky (?) oli uskomaton pelimies SaiPaan tullessaan ja varmasti taitavin pelimies mikä täällä on koskaan pyörinyt. Huvittavaa että harvemmin sitä muistettiin kun "Otto" nakutti pisteitä Jokereissa ,mies oli Hjalliksen scouttaus.

 

[Keltainen]

Hyviä muistoja on paljon. Janeckyn kiemurat, Suutarin Arskan kilahdukset, Nevalaisen Masalla pää pyöri kuin pöllöllä. Coxin tekosia ei kannata edes yrittää listata, loppuu palstatila. No, sen verran kuitenkin, että pikkupoikina naurettiin kentän laidalla, kun Rafu vihellyksen jälkeen otti vastustajaa takavyöstä ja nosti laidan yli.
Maali ylitse muiden on siltä kaudelta kun saipa karsi. Hifk tuli tiputtamaan saipan divariin, jokerit olisi karsija jos ifk voittaa neljällä maalilla. Ifk johtaa peliä 5-1 ja puolisen minuuttia aikaa jäljellä, divari häämöttää. Ruotsalaisen Vesa heittää ranteella kiekon omalta siniseltä päätyyn ja kaartaa vaihtoon. Kiekko ottaa railosta kenttämestarin erikoisen ja kimpoaa maaliin. Kun meteli hiljenee pelaajien kyyristyessä aloitukseen kuuluu huuto "Hakki, vituttaako". Hagman kääntyy suu auki katsomaan yleisöön.
Jääkoneen ilmestyessä jäälle, oli aina ihmetyksen aihe kuinka Pietiläinen on saatu mahtumaan kyytiin.

 

[Ted Raikas]

Huvittavaa että harvemmin sitä muistettiin kun "Otto" nakutti pisteitä Jokereissa ,mies oli Hjalliksen scouttaus.

Lisäksi mies taisi tehdä SaiPassa yhtenä kautena enemmän pisteitä, kuin koskaan Jokereissa. Ei sillä, etteikö mies nyt tietysti Jokereissa olisi sen todellisen uran Suomessa tehnyt ja sitä kautta enemmän muistetaan. SaiPan löytö silti jos mikä.

***

Olen itse sen verran myöhään aloittanut SaiPan seuraamisen, että lämpimimmät muistot on lähinnä 90-luvun lopulta, kun oli SE kausi. Tietysti muutama kausi (kaikki varmaan arvaa mistä kaudesta on kyse) sitten oli ikimuistoista, silloinen joukkue aivan takuuvarmasti yksi kovimpia SaiPan edustuksia koskaan.

 

[Kuubextra]

SaiPan nousukaudelta jäi mieleen kun voititte Hermeksen playoffeissa. Oliskohan ollut kolmas tai neljäs keskinäinen peli kun nousitte viimisellä minuutilla Kokkolassa kahden maalin takaa tasoihin ja jatkoajalla ohi. Muistan pelistä lappeenrantalaisen radioselostajan, Vyazmikin maalin ja armottoman vitutuksen. Vähä kärjistää niin täällä saatettaisiin pelata liigaa tällä hetkellä, sen sijaan että nyt Hermes HT:tä ei ole olemassa...

...mutta pysytäänpä aiheessa. :)

 

[Sartar]

Maali ylitse muiden on siltä kaudelta kun saipa karsi. Hifk tuli tiputtamaan saipan divariin, jokerit olisi karsija jos ifk voittaa neljällä maalilla. Ifk johtaa peliä 5-1 ja puolisen minuuttia aikaa jäljellä, divari häämöttää. Ruotsalaisen Vesa heittää ranteella kiekon omalta siniseltä päätyyn ja kaartaa vaihtoon. Kiekko ottaa railosta kenttämestarin erikoisen ja kimpoaa maaliin. Kun meteli hiljenee pelaajien kyyristyessä aloitukseen kuuluu huuto "Hakki, vituttaako". Hagman kääntyy suu auki katsomaan yleisöön.
Jääkoneen ilmestyessä jäälle, oli aina ihmetyksen aihe kuinka Pietiläinen on saatu mahtumaan kyytiin.

Hyviä muistoja. Tämän jääkone kuskin muistan minäkin , ISO MIES...
Ruotsalaisen Vesa oli kyllä hieno pelimies kuten myös Nevalainen, voidaan kai puhua SaiPa-ikoneista.

 

[teemu73]

Muistan 1982-83 kaudelta tv-ottelun SaiPa-Ässät. Ottelu oli ensimmäisen erän jälkeen 3-4 ja sitten tuli Kymmenen Uutiset! Siis nauhoitetun ottelun välissä. Ja uutisten jälkeen toinen ja kolmas erä. SaiPa voitti 6-5. Nimenomaan Ralph Cox taisi hääriä pääosassa. Tolla kaudella SaiPa pärjäsi aika hyvin päästen aina play offeihin asti. Mieleen on jäänyt myös maalivahtikaksikko Sokkanen/Laukkanen.

Mainitaan lisäksi kaudelta 1990-91 sellainen SaiPa-Ässät -ottelu, jonka kolmannen erän SaiPa voitti 8-0. Siihen asti peli oli tasainen, lopputuloksen ollessa 13-4.

 

[Blackie]

99 -pleijarit ja Jokerit laulukuoroon 3-0 rantapallojen lentäessä jäälle. Tuosta itse asiassa alkoi se rantapallovillitys, eli SaiPa-fanien voidaan sanoa avanneen pelin. Yksi hienoimpia muistoja liigasta, jos jätetään Ässien pelit huomioimatta.

Youtubesta löytyy näköjään kooste tuon sarjan ratkaisupelistä:

http://www.youtube.com/watch?v=6CXzwZ1hLX0

 

[stuba]

Mutta kuka teki ratkaisevan maalin? En perkule muista millään, Nevalainen?

Taisi olla ylivoimalla Jonas Hemming, joka ohjasi Santasen Arin lämärin verkkoon siirtäen SaiPan 0-2 johtoon.

 

[Tuen Vety]

Mainitaan lisäksi kaudelta 1990-91 sellainen SaiPa-Ässät -ottelu, jonka kolmannen erän SaiPa voitti 8-0. Siihen asti peli oli tasainen, lopputuloksen ollessa 13-4.

Myös itselläni on jäänyt tuo Ässät-ottelu mieleen. Alakouluikäisenä istuimme portailla Ässien vaihtoaition vieressä. Ässät meni ottelun alussa 0-2 johtoon, toisen maalin veivasi muuan A. Javanainen ja maalin jälkeen liukui tuulettaen vaihtoaitioiden edestä tokaissen "ei se niin vaikeaa ollut". Tämän jälkeen mikään ei ollut siinä pelissä liian vaikeaa SaiPalle. Kautos-lämärit ja Arkiomaa-rannarit tekivät Ässä-vahdista Kari Rosenbergistä täyden seulan. Rosenberg sitten otettiin jossain vaiheessa teurastusta pois luukulta. Me natiaiset sitten ilkuttiin Rosenbergille ja huudettiin kiitosta kahdesta pisteestä. Palkkioksi hermonsa menettänyt veska sitten näytti meille keskisormea. Taisi meillä siinä säikähdyksessä mennä lätkäliigat väärää kurkkuun.

Kiitokset myös niille kahdelle imatralaisille herrasmiehille jotka kutsuivat vastustajia mm. juusto- ja luumupäiksi. Siinä meidän vintiöiden sanavarasto kasvoi joka kotiottelussa.

 

[Jõse]

Paras muisto ehkä, kun 2006 SaiPa täräytti playoffeihin ja Malmivaara tasoittaa viimeisessä pelissä lämärillä siniviivasta ylämummoon yhdeksän sekuntia ennen loppua. Ehkä parhaat fiilikset tuolloin. No lopulta sekin peli sitten hävittiin.

 

[Livermore]

Oi`joi, mistäs sitä aloittaisi. Biljardisyöttö a`la Keijo Taskula, tutkapari Tommi Takanen & Jose Pekkala, Ossi Lairin helvetilliset lämärit, Kalevi Kirmasen järkyttävän kokoiset pohkeet, Janne Valtonen ja sarjan nopein hanskakäsi, Richard Costellon yhden yhden käden lämärit, Tim Hrynevichin totaalinen blackout jne. Kyllähän noita muistoja on kertynyt vuosien mittaan, niin hyviä,kuin huonojakin.

 

[The Hockey Handbook]

Ossi Lairi jäänyt mieleen eräästä SM-liigan "ennätyksestä". Mies taitaa olla useammankin kerran ollut pudottamassa joukkuettaan SM-liigasta divariin (useammin kuin kukaan muu???) ja kuitenkin jatkanut pelaamista SM-liigassa toisessa joukkueessa. Näin on käynyt ainakin kolme kertaa.

SaiPa putosi keväällä 1986 ja Ossi siirtyi seuraavaksi kaudeksi Jokereihin. Jokerit putosi keväällä 1987 ja Ossi siirtyi takaisin liigaan nousseeseen SaiPaan. SaiPa putosi keväällä 1991 ja Ossi siirtyi samaan aikaan liigaan nousseeseen Jokipoikiin. Jokipojat putosi yhden liiga-kauden jälkeen keväällä 1992. Ossi ei tietenkään jatkanut "luuserijoukkueessa" vaan neljännen kerran pudotettuaan liigajoukkueensa divariin siirtyi, tällä kertaa kuitenkin, toiseen divarijoukkueeseen eli takaisin SaiPaan kaudelle 1992/1993...

Tästä päästäänkin minun 60-vuotiaaseen SaiPaan. Pikkupoikana jännättiin useampaankin kertaan putoamispeikkoa vastaan. Välillä oli hankittu kaikenmaailman konsultitkin (Leif Boork?) pelastamaan kriisiin ajautunutta joukkuetta. Hissiliikettä, nousuja ja laskuja, kunnes lama tuli ja piti ottaa järki ja taloudellinen ajattelu mukaan toimintaan...

 

[Hannes]

Jääkoneen ilmestyessä jäälle, oli aina ihmetyksen aihe kuinka Pietiläinen on saatu mahtumaan kyytiin.

Niin ja ne Pietiläiselle annetut raikuvat ablodit aina silloin, kun ajon jälkeen ei jäänyt ainuttakaan "raitaa" kentälle. Niitä kertoja ei liian usein ollut.

Livermoren listaa voisin omalta osaltani täydentää vielä kolmen Steve-herran tuomilla muistoilla eli Gatzosin ja Harrisonin mahtavat viikset ja Petersin persoonallinen luistelutyyli.

 

[Keltainen]

Lairin Manne ja lämärit juu. Muistan kun pääsi jäähyltä ja kiekko pomppasi suoraan lapaan, läpiajohan siitä seurasi. Ei mitään turhia harhautuksia vaan kahdesta ja puolesta metristä kauhea lämäri.
Tuomo Laukkanen mainittiin myös, vaihtoehtojahan hänen palaamisessaan oli tasan kaksi: haamutorjunta toisensa pertään, tai kolme helppoa omiin. Valtosen Jannelle maistui Moskovan reissulla mehu sen verran tehokkaasti, että kisareissu loppui lyhyeen. No, onneksi taisi olla niihin touhuihin Viljakaisen Joke kollegaksi, ettei ihan yksin tarvinnut tissutella.
Koko kisakadun puoleinen laita seisomakatsomoa, Rytmiryhmä rumpuineen (johon Murmeli mainosti oletetun isänsä kuuluneen).
Oli ne aikoja.

 

[Sartar]

Kieltämättä niitä vanhoja iki-honkaisia lauteita. Niillä oli tunnelmaa ja tuntui että jätkillä kiersi pullokin huomattavasti ahkerammin, sillä loistavia letkautuksia riitti koko ottelun ajaksi. Toisaalta vanha kisapuisto oli niin perkeleen kylmä että ei siellä ilman huutoa ja taputusta yms. kannustusta pysynyt hengissä.

Uudemmista pelaajista on pakko nostaa esiin Dale McTavish. Röyhkeyttä ja voimaa oli ainakun sitä tarvittiin mutta miehellä oli/on sitä taitoa myös. Kunnon kanukki paketti.

SaiPalla oli peli Ässiä vastaan kisapuistossa ja Dale oli pelaamassa ensimmäisiä pelejään SaiPassa. Hiukan oli mies vielä keskenkuntoinen ja säästeli ja ihmetteli pelin kulkua. Kolmannessa erässä Dale sai kiekon vastustajan sinisellä vasemmassa laidassa. Vastassa oli Ässien silloinen ulkkari kolossi, hämärä muistikuva on että oli ruottista, joka oli pirun isomies. Mäkkäri hiukan polkasee vauhtia, irrottaa otteensa mailasta oikealla kädellä ja punnertaa tuosta kolossista ohi pitäen kiekon samalla mukana kätevästi yhdellä kädellä.
Maila kumpaankin käteen , pikkuveivi ja kiekko rystyllä oikeaan yläkulmaan.

Siinä tapitti koko yleisö ,Ässät, SaiPa ja Mälkiä että kuka helvetti myö ollaan hommattu. Oli se äijä.

 

[Nakkikastike]

Onhan noita muistoja. Nouseminen liigaan Mällin johdolla, Jokereiden pudottaminen pleijareissa, Jeff Bes ja lavan pyörittäminen, Nikke Bäckströmin nouseminen huipulle, Jurin kiemurtelut ja läpisyötöt Skytälle (joka harvemmin hyödynsi näitä), McTavish, Machulda, Banham.. Iiro Järven persoonallinen luistelutyyli, HIFK:n faneja varten järjestetyt poliisipartiot D katsomoon. Dale teurasti AJ Niemen tappelussa mikä taisi alkaa siitä että AJ ronkki ja ärsytti meidän kultakimpaletta koko pelin ajan. Siinä alkuun joitain.. Myöhemmin lisää.

 

[Aatu]

Muistoja.

Itselle jäänyt mieleen kaudelta 89-90 eräs hanskaus. SaiPa-HPK käydyssä kamppailussa Marko Ek oli SaiPalaisena mukana ja jossen aivan väärin muista, niin kerhon puolelta mittelöön osaa otti Juha Jyrkkiö. Vääntö käytiin SaiPan hyökkäyssinisen tuntumassa, kun Jyrkkiö hieman tuuppasi Ek:ä vihellyksen jälkeen, niin Markollahan hihat paloi totaalisesti. Muistaakseni aika nopeasti tuli linjurit väliin, mutta kyllä siinä pari ihan kelpo iskuakin annettiin, puolin ja toisin. Kyseinen peli tuli myös telkusta, se vaan ei Lappeen alueella tainnut kovinkaan monessa taloudessa näkyä, koska kolmoskanava taisi olla vielä tuolloin kaapelissa tai jotain.

Samalta kaudelta (jossen aivan väärin muista) on mieleen jäänyt reissu Kouvolaan ja olisiko peli ollut aika loppukaudesta, sillä muistan useemmankin SaiPaa kannattaneen herrasmiehen huudelleen, että KooKoo divariin. Itse pelin tapahtumista ei mieleen mitään muuta ole jäänyt.

Myös Jose Pekkalan punaiset Graffit on mieleen syöpyneet elävästi. Oiskohan kausi ollu 86-87.

Tuossa ylempänä on mainittu noita ulkolaisvahvistuksia, niin muistaako kukaan pari kautta SaiPassa tahkonnutta joko jenkkiä tai kanuukkia Douglas Kostinskyä? Mies taisi olla ihan pelimanne. Sentterinä pelasi numerolla 19. Vai pettääkö allekirjoittaneen muisti, mutta jotenkin mieleen jäänyt, että kaveri olisi ollut melkoinen syöttökone, joka vielä Nabomaisesti avopaikasta passasi kaverille tyhjälle kulmalle. Taisi Kostinsky pelata ainakin Viljakaisen kanssa samassa kentässä, vai olisiko ollut Santasen hänen tulokaskaudellaan.

Onhan noita muistoja monia, hyvä ja ja vielä parempia. Huonot tuppaa unohtumaan. Voi niitä aikoja, kun Jonas Hemming ohjaili maskimiehenä pakkien lämäreitä perseellään yläkulmiin tai Nevalaisen Matti pörräsi kulmissa. Myös Valtosen Jannen haamumainen hanskakäsi on jäänyt mieleen. Jos Jannelle tuli veto siniseltä, tai kauempaa, oli hänen tavaramerkkinsä venyyttää oikein näyttävä spagaati ja siitä napata kiekko hanskaansa.

Noista 80-luvun lopun/90-luvun alun matseista ois hienoa kyllä saada jostain jotain koosteita tai jotain. Mene ja tiedä sitten mitä sieltä juhla-dvd:ltä löytynee.

 

[Keltainen]

Dale oli kyllä kova luu, ihan yhtä härskit otteet maalin edessä ku Coxilla. Sillä erotuksella että Rafulta lähti se oikea suora vielä herkemmin jos tökittiin. Dalehan lähti ekan kauden jälkeen pois. Saipa avasi seuraavan kauden kuudella, vai seitsemällä tappiolla ja mies takaisin. Hpk oli eka vastus ja siitä alkoi Dalen johdolla voittoputki. Etelä-Saimaa uutisoi "Messias on palannut".

Silloinhan oli hyökkäystaktiikka "roikku maalille ja Dale hakkaa irtokiekon sisään". Metrin päässä maalista ihan pitelemätön.
Lienee loukkaantuneena, kun ei tällä kaudella ole pelannut Zugissa kuin kolme peliä. Viime kaudella irtosi Sveitsin maalipörssin voitto, että ei ihan jäähdyttelijä ole vieläkään.
AJ Niemi kyllä sen käsirysyn hävisi huolella, katsoi minkä väristen lasien läpi tahansa.

 

[Keynet]

Myllyistä yksi parhaiten mieleen jäänyt on ilman muuta se, kun Ville Immonen kurmootti Ässien Potaitshukia oikein isän kädellä. Potalle muistaakseni aivotärähdys ja parin pelin huili. http://www.youtube.com/watch?v=_ZAA9XVYVBc

 

[QG]

Myös Jose Pekkalan punaiset Graffit on mieleen syöpyneet elävästi. Oiskohan kausi ollu 86-87.

Kuten myös Josen käyttämä rightin ylikäyrä Torspo. Ylikäyrältä se ainakin näytti.

 

[Hannes]

Kuten myös Josen käyttämä rightin ylikäyrä Torspo. Ylikäyrältä se ainakin näytti.

Myös H.Mälkiän mailanlavassa oli melkoinen käyristys. Mutta entäs se Peronmaan "pizzalapio".

 

[Sartar]

Työmyyristä Mika Skyttä vie pisimmänkorren. Miehen pistekehitys oli huimaa ja jos ikä ei olisi tullut vastaan olisi voittanut liigan pistepörssin n. vuonna 2020!
Mika oli taistelija ja raataja ja parhaimpia laukomaan tyhjänmaalin ohi tai ylärimaan. Mutta enennenkaikkea Mika oli rännikiekko-GURU!

 

[snumi]

muisto

Tämä menee väärälle palstalle, mutta minun ensimmäinen lätkämatsi taisi olla TPS-Saipa, se päättyi 11-2. En ole varma minä vuonna (jotain 1985-89), ja muistanko edes tuloksen oikein, mutta sen matsin jälkeen minusta tuli jääkiekon katsoja.

Saipa on minusta aina ollut värikäs joukkue, josta tulee mieleen esim Dale McTavish, kausilla 1997-1999 teki 47 maalia ja 35 syöttöä. Pelaa muuten edelleen, tietääkseni Sveitsin sarjassa kovemmalla palkalla, joukkue on Zug. Esim viime kaudella (2007-2008) teki 32 maalia ja 21 syöttöä.

http://www.hockeydb.com/ihdb/stats/pdisplay.php?pid=3648

 

[jussi61]

Ekasta näkemästäni SaiPan pelistä on jo yli 40 vuotta, joten kai joten kuten kelpaan faniksi. Kisapuiston ulkojäällä pelattiin, vastassa taisi olla IFK ja hävittiin ihan pystyyn.

No myöhemmin on tullut mukavampiakin muistoja.

Ehkä kaikkien aikojen suosikkini on kuitenkin Ralph Cox, joka pelasi meillä kolme kautta.

Eräässä kotipelissä Ässiä vastaan Cox ratkaisi henkilökohtaisella panoksellaan meille selkeän (veikkaan tulokseksi 5-1, en jaksa etsiä) voiton. Ennen peliä pelotti hurjasti, kun Ässillä oli maalissa Kari Takko, jota pidettiin siihen aikaan aivan ylivoimaisena veskarina.

Cox pääsi kaksi kertaa ottelussa yksin läpi Takkoa vastaan:

- Ekalla kerralla Takko voimisteli väärällä tolpalla mentyään Coxin harhautukseen, komea maali.

- Toisella kerralla Takko ajatteli, että Cox yrittää uudestaan harhauttaa. Väärin, Cox veti raudanlujan rannevedon hanskakäden yläkulmaan.

Tässä vielä muutaman kuukauden takainen JA:n juttu Ralphista:

http://www.jatkoaika.com/smliiga.php?sivu=kolumnit&id=7823

 

[REALplayer]

Oi Niitä Aikoja

Oli se mahtavaa saapua hallille "saunan lauteille" odottamaan, jos se junnun nakkaama karkkipussi osuisi käteen (kerran taisi jopa osua, vaikka oli aikuisia siinä vieressä kädet ojossa), erätauolla istahtaa tuohon mukavaan lankkuun ja todeta että takamus liisterissä kun yläpuolella oleva katsoja sylkäissyt jenkki-purkkansa siihen.

Siinä sitten odotellessa Zambonia pankin väreissä, ainahan se ei edes jäälle asti päässyt ja niin jo aikaisemmin mainittu kenttämestari apureineen siklasi jäätä. Siinä siklausten välissä innokkaat katsojat hukkasi milloin hanskansa, milloin lompakkonsa, jotka iloisesti valahti pitkin "ränniä" alas laidan viereen, oli se mukavaa seurata kuinka omistaja kirmasi perässä alas.

Välillä käytiin "salaa" kokemassa toisenpuolen, pääty ei tietenkää kelvannut, niin hienon väriset (oranssit) mutta niin prkeleen kylmät ISTUMApenkit, jos järkkärit sen vaan salli (yleensä ei).

Ensimmäinen pelillinen muistikuva Cox-Skriko ajoilta, olin pentuna mahataudissa ja kun saavuin oksentamasta niistä lukuisista vessoista, taklasi Cox jonkun vastustajan pleksiin niin että paikoiltaanhan se pleksi meni, varmaan Kisapuiston historian ensimmäinen. Korjaus kesti....ja kesti.... ja päätettiinkin pitää erätauko. (taisi olla Ässät, korjaatkaa jos joku muistaa paremmin)

Pelin päätyttyä tietenkin aina päätykatsomoon ruinaamaan mailoja, tarttuihan sieltä Timo Rehusen maila ja myöhemmin "Pottu" Peronmaan pitsalapio, voin sanoa että oli pikkaisen erinlaista vetää ropelleja heidän mailoilla.

Niin hienoa muistoja ja lämpimiä (joskin halli ei ollut niin lämmin) sellaisia, että melkein harmittaa ettei tämän ikäisenä voi kokea samaa, liian markkinointi-pitoista toimintaa koko sm-liiga..... se oli sitä amatööri aikaa se, jolloin kaverit palokunnassa tai muussa tehtaassa väänti hommia päivät ja tuli illaksi pelaamaan.

Vedän tähän loppuun oman 60v All-Starin ja toivon että muut heittää omansa (vain ne jotka itse näki pelaamassa):
Cox-Janecky-Skriko, Taskula-Benak, J.Valtonen

ONNEA 60V-SAIPALLE!