Muistojeni SaiPa 60 vuotta!

  • 18 537
  • 34

Keltainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lautp, Saipa ja Veiterä. Ja Hakalin vosut
Cox-Janecky-McTavish
Toinen vaihtoehto legendaarinen Eiskonen-Ravi-Juselius
Pakkeja on tarjolla Kuznetsovista Malmivaaraan ja Kudrociin. Benakia ei voi unohtaa, kotimaisuus ja biljardisyöttö painavat vaakaa Taskulan suuntaan. Pilkkikisoissa Kuznetsov-Taskula olisi lyömätön pari.
Maalille Backström
 

Sartar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Idän Suuret muinaiset
Cox-Janecky-McTavish
Toinen vaihtoehto legendaarinen Eiskonen-Ravi-Juselius
Pakkeja on tarjolla Kuznetsovista Malmivaaraan ja Kudrociin. Benakia ei voi unohtaa, kotimaisuus ja biljardisyöttö painavat vaakaa Taskulan suuntaan. Pilkkikisoissa Kuznetsov-Taskula olisi lyömätön pari.
Maalille Backström

On rakkaassa SaiPa:ssa pyörinyt kovia pelimiehiä. Kuznetsov oli kyllä aika tapaus. Välillä Juri pelasi niin venäläistä että Mälliltä meinasi pää räjähtää. Mälli painotti nopeita lähtöjä hyökkäykseen ja Juri senku kaatteli tilannetta. Vaan syöttö lähtikin sitten omille. Fiksu ja taitava puolustaja kaiken kaikkiaan.

Hehe ja puolet Jurin tilistä meni Anttilan pelikoneisiin. Varo Juri ,sinne on moni kuollut ,kuten allekirjoittaneen iso-isä :D
 

JoJo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uuslavolan Peli-Pojat
Muistoja

Kaikennäköisiä muistoja on jäänyt vuosien varrelta.
Päällimmäisenä muistona Kisapuiston vanhat laidat; pienikin pommi laittoi koko sivun heilumaan ja kansa hurrasi... Ja tietysti vanhan Kaukaan päädyn "aition" mainosteksti "Nopsan pojilta nousee nopsasti ja pystyssä pysyy"...
Kaudella 89-90 Kisapuiston jää oli lyöty niin täyteen mainoksia kaikissa sateenkaaren väreissä (vähän niin kuin tän kauden pelipaidat) että silloinen telkkari ei voinut näyttää SaiPan pelejä. Ja sen kauden erätaukokilpailu: Pirkka-lahjakorttikisa. Päätyyn tuotiin levy, jossa oli 3 erikokoista reikää ja osumalla kiekolla keskiympyrästä reikään sai tietyn arvoisen lahjakortin tai kahvipaketin. Sillä samalla kaudella tapahtui hauska juttu: joko isä- tai poika-Pietiläinen pamautti toisella erätauolla Zambonilla kaupungin puoleisesta päädystä palasen pois. Kolmas erä HPK:ta vastaan pelattiin puoliksi eli päätyä vaihdettiin puolessa välissä. Kiekko hävisi laidan
rei´ästä vain 3 kertaa...
Hannu Kamppuri (´85-´86) oli tunnetusti tarkka kaveri: huoltajilla paloi hiukan hihat kun yksikään varuste ei kelvannut ilman pientä moderointia. Osansa saivat myöskin jääjumit: Hannu alkoi yksien treenien jälkeen inttää että kaupungin päädyn maali ei sijainnut keskellä. Mittauksen jälkeen paljastuikin että Hannu oli kuin olikin oikeassa: maali oli 10 cm liian vasemmalla...
Jouko Viljakaisen alku edustuksessa ei sujunut aivan ohjekirjan mukaan: Ensimmäistä kertaa edustuksen treeneihin tullessaan Joke oli astumassa häkki päässä vanhasta luukusta sisään, mutta ei ehtinyt kuin astua toisella jalalla jäälle kun Kukon Jouko taklasi Joken takaseinään levyksi ja tokaisi: "Sie oot liian nuori näihin ympyröihin".
Ulkomaalaisista: Doug Kostynski oli ylikylän äijä. Musta Torspo 500 kauhealla peilillä. Kyllä kelpasi heilua Lavolan Globenissa.
 

fewe0

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Senators
Vieraissa pöydissä pyöritään edelleen, mutta muitoissa elää muuan Frank Banham.. Mies joka teki mahdottomuuksista mahdollista ja heitti mun ajatuksissani voltin takaperin

Ihmemies Banham (56 ott. 24 + 25 = 49)
 

ElBimbo

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
SaiPa ei unohtunut lappeenrantalaisilta 1980-luvun divariaikoinakaan, sillä kaupunkilehti Lappeenrantalaisen vuoden lappeenrantalainen äänestyksen voitti vuonna 1987 (korjatkaa jos on väärin) SaiPan jykevä puolustaja Kalevi Kirmanen. Siihen saavutukseen ei tietääkseni ole pystynyt kukaan muu SaiPan pelaaja.

Heitetään vielä loppuun oma all-time suosikkikentällinen 1980-2008

Petri Skriko-Heikki Mälkiä-Ralph Cox
Ari Suutari-Ossi Lairi
Janne Valtonen
 

Morrison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Boston Bruins

Keltainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lautp, Saipa ja Veiterä. Ja Hakalin vosut
Lairin Mannen lämäri, Taskulan Kessin biljardisyötöt. Coxin otteet ylipäätään. Rumpuryhmä ja koko pitkä sivu seisomakatsomoa. Höyrytetyt nakit voipaperissa ja liikaa sinappia, tässähän herkistyy...
 
Suosikkijoukkue
SaiPa, Ketterä, Bunch of Jerks
Elvytetäänpä tämä wanha ketju, kohta on jo 65-vuotisjuhlatkin tulossa! Kirjailen tähän muutaman SaiPa-muistelman 30-40 vuoden takaa.

Ensimmäinen maali minkä muistan. Joskus 70-luvun alussa oltiin katsomassa peliä jossa vastustajana oli muistaakseni SaPKo, SaiPan odotettiin voittavan selkeillä lukemilla. Pitkään pelattiin ilman maaleja, mutta ekan erän lopulla SaiPa teki ensimmäisen maalin. Siitä en muista mitään, mutta toisen maalin muistan erittäin elävästi.

Ensimmäisen maalin jälkeisessä aloituksessa laitahyökkääjä Seppo Hyvönen lähti liikkeelle pakin paikalta, ja otti Niemis-Pekan aloituksessa voittaman kiekon vauhdissa mukaan. Parilla terävällä potkulla Hyvönen surffasi puolustajien välistä suoraan maalille ja numerot olivat 2-0. En muista paljonko oli aikaa maalien välillä, mutta ei se kovin monta sekuntia voinut olla.

Sykähdyttävin melkein maali. Martti Immonen lopetti uransa kauteen 1982-83, ja tämä tapahtui varmaan viimeisellä kaudella. Mosen luistelu oli käynyt jo niin verkkaiseksi, että Kisapuiston hienoimmista vartaloharhautuksistakaan ei ollut juuri hyötyä, kun kertaalleen vipuun mennyt vastustaja ehti hyvin paikkaamaan tilanteen. Taas kerran oli Mose hyökkäämäässä yhtä puolustajaa vastaan, mutta yleisökään ei juuri jaksanut innostua. Siniviivan kohdalla nähtiin normaalit olkapään notkauttelut, mutta odotetun tilanteen kuivumisen sijasta nähtiin jotain muuta. Olemattoman pienellä taaksevedolla lähti siniviivan päältä raudanluja rannelaukaus joka kilahti ylärimaan, ja sieltä kattopaneelin kautta päätyverkkoon. Torjunta-asennossa vastaan tullut maalivahtikaan ei tajunnut tilanteesta mitään, Kisapuiston kollektiivisen huokauksen kuullessaan maalivahti oikaisi selkänsä ja peruutteli muina miehinä takaisin maalille. Eipä ole sellaisia rannelaukauksia usein nähty.

Kisapuiston sykähdyttävin maali. Keijo Taskulalla oli kylän kovin lämäri, josta lähti tosi vaikuttava kolaus aina kun se osui kaukalon päätyyn. Vastustajan polvisuojuksiin osuneista lähti kevyempi kopsahdus. Ottelu oli TPS:ää vastaan, ja kolmannen erän lopulla taululla oli muistaakseni numerot 4-4.

SaiPalla taisi olla ylivoimapeli ja Kessi sai kiekon siniviivalla ihan kaukalon laidalla. Koska tilaa oli ja linja maalille oli auki, maila nousi siihen malliin että nyt lähtee taas yksi kammottava lämäri. Yleisö elämöi mailannostoon tyyliin "älä nyt saatana ammu, ei se mene kuitenkaan", ja niinpa Taskula tyytyi pyörittelemään kiekkoa vielä hetken aikaa. Kaikki syöttömahdollisuudet katosivat hetkessä ja maalin edessäkin oli ainakin 500 kiloa lihaa. Sitten TPS:n karvaaja alkoi lähestyä, ja Kessille ei jäänyt kuin yksi mahdollisuus: silmät kiinni ja hirvee lämäri. Jostain kumman syystä kiekko löysi tiensä lihamuurin läpi yläkulmaan, ja SaiPa voitti. Ottelun jälkeen TPS:n valmentaja Juhani Tamminen totesi vain että "Oli ilo olla auttamasta lappeenrantalaista jääkiekkoa eteenpäin".

Sykähdyttävin vierasmaali. Olin Turussa katsomassa TPS-SaiPa -ottelua. Silloin TPS:n ykköskenttä oli myös Suomen maajoukkueen ykköskenttä, siellä pelasivat mm. Reijo Leppänen, Martti Jarkko ja Timo Nummelin. Ottelussa oli siis vain yksi ennakkosuosikki, mutta kolmannen erän alussa taululla olivat numerot 1-4. TPS toki hallitsi peliä, ja pian olivat numerot 3-4. Noin viisi minuuttia ennen loppua SaiPalle vihellettiin jäähy, ja siinä vaiheessa ajattelin että kyllä tasapelikin olisi hieno saavutus. Sitä alivoimapeliä en unohda ikinä.

Kiekko valui aloituksesta TPS:n päätyyn, ja yksi puolustaja lähti sitä hakemaan. Kupittaan jää oli aika röpelöistä, ja kiekko juuttui kaukaloon laitaan vähän ennen siniviivaa. Siinä vaiheessa SaiPan kärkikarvaajaksi noussut puolustaja Jukka Peitsoma (R.I.P.) taklasi vauhdilla kiekon kanssa sählänneen pakin irti kiekosta, neljä muuta TPS:n pelaajaa olivat jo ylittäneet punaviivan. Peitsoma sai kiekon haltuun, ja näki että Esko Heikkeri seisoi yksin TPS:n maalin edessä ja ja hakkasi hulluna mailalla jäähän. Syöttö tuli suoraan mailan lapaan, Essi leipoi kiekkoa pari kertaa edelleen paikallaan seisten, ja vippasi rannelaukauksen oikeaan alakulmaan. SaiPa voitti.

Ensimmäinen muistamani maali oli noin 40 vuodan takaa, ja muut tapaukset noin 30 vuoden takaa. Pelaajien nimet ovat varmasti oikein ainakin 80-luvun alun tapahtumissa, mutta maaliluvuissa saattaa olla pientä heittoa.
 

Kude

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, SuomU
Aloitin SaiPan seuraamisen aktiivisesti muistaakseni vuonna 1994, jolloin tuli seurattua otteita lähinnä Etelä-Saimaan otteluraporteista. Toki ensimmäiset muistot SaiPasta ovat kaudelta 1990-91, jolloin radioselostuksista mieleen jäivät mm. nimet Janecky ja Mansikka.

Ensimmäinen ottelu, jonka näin livenä, oli liigakarsintaottelu SaiPa-Hermes. Olin paikalla isäni ja veljeni kanssa. Muistan, ettei pieni poika tahtonut seisomakatsomosta nähdä kentälle, vaikka katsomo olikin tuolloin melkoisen jyrkkä. Kuuluttuja kehoitti tiivistämään katsomossa, että kaikki mahtuvat katsomoon. Toki aivan täysi halli ei tuolloin tainnut olla, olisiko ollut 4500 katsojaa. Tunnelma hallissa kuitenkin oli melkoinen.

Ensimmäinen erä taisi olla maaliton, mutta toisen erän alussa SaiPa siirtyi Kai Tervosen siniviivalaukauksella johtoon, taisipa erässä tulla vielä pari maalia lisääkin SaiPalle. Peli oli erittäin jäähyrikas ja lopussa ottelu tuntui karkaavan tuomariston käsistä. Päätyovea näytettiin useammallekin pelurille, muistaakseni SaiPasta kunnian sai Markku Ikonen tarjottuaan kohtuullisen voimakkaan poikittaisen mailan vastustajan selkään.

Lopussa SaiPa teki vielä yv:llä 4-0 loppulukemat Jonas Hemmingin toimesta, liekö yrittänyt syöttöä maalille, mutta Hermeksen veskari Kimmo Vesa imaisi kiekon sisään lähes nollakulmasta. Ja jollen aivan väärin muista, niin ottelun lopussa aloituksen ollessa SaiPan hyökkäyspäädyssä Hermes-pelaajat menivät aloitukseen mailat väärinpäin, siis tupet jäässä. Tuon ottelun kokemus oli niin hieno, että sillä tiellä ollaan edelleen. Hallilta pois lähtiessä kaikui Erkki Liikasen "Lätkä lentää" ja tuo biisi jäi ottelun tapahtumien lisäksi vahvasti 10-vuotiaan pojan mieleen.

Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä kyseisestä ottelusta videokooste, jotta voisi katsoa onko aika kullannut muistot.

Muistoja on kyllä vielä paljon lisääkin, mutta ehkä niistä myöhemmin lisää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös