Muisteloketju divariajoille

[Overdoze]

Jostain syystä jäänyt parhaiten mieleen se korpivaelluksen ensimmäinen vuosi. "Paha palaa takaisin" -markkinointikampanja. Kärppien tullessa jäälle koko hallin valot sammutettiin ja joku naisen kirkaisu aloitti shown. Tuolla kaudella myös ensimmäistä kertaa otettiin täysmustat peliasut kotiväriksi. Pelaajista jäi mieleen venäläistaiturit Skvortsov ja Karpov. Taisipa legendaarinen tutkapari Lapinkoski-Riihijärvikin pelata yhdessä hurjin lukemin tuolla kaudella.

Pelit jotain Karhukissoja ja Hokkia vastaan päättyivät ajoittain numeroihin 13-1 ja sitä rataa. Ei olisi tuolloin uskonut, että yli 10 vuotta pitää tarpoa ennen kuin ollaan taas liigassa.

En muista oliko tuo vuosi vai seuraava kun OuluTV näytti pelit jälkilähetyksinä. Piti yrittää olla uutispimennossa (ei tosin ollut tuolloin kovin vaikeaa) ja jännätä peliä myöhemmin illalla. Kuva oli suttuinen, hämärä ja yhdellä kameralla jostain yläparvelta filmattu. Mutta toki koko tuo palvelu oli aikaansa edellä. Ei tainnut liigapelejäkään kovin usein telkusta näkyä.

 

[Makis]

Nuo mustat kotiasut kyllä tulivat myöhemmin. Aloin käydä matseissa -96 tai -97 ja silloin paidat olivat vielä valkoisia, ja olivat ainakin pari kautta.

 

[L. Paraske]

Nuo mustat kotiasut kyllä tulivat myöhemmin. Aloin käydä matseissa -96 tai -97 ja silloin paidat olivat vielä valkoisia, ja olivat ainakin pari kautta.

No ei se sitä poissulje että kaudella 89-90 kotipaidat olivat tosiaan "Paha palaa takaisin" -teeman mukaisesti mustat. Sen jälkeen palattiin valkoisiin (tai harmaisiin sillä yhdellä kaudella), ja vasta kaudella 2002-03 kotipaidat olivat mustat.

 

[Palstalegenda]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan? No, minä olin molemmissa peleissä paikalla. Lisäksi olin hallilla kaikissa niissä keväällä 1999 TuToa vastaan pelatuissa peleissä.

Jos muistan oikein, niin se tipahtamispeli oli Raksilassa 1.3.1989. Tilannehan oli otteluvoitoissa 2-2 ja kolmella voitolla sai liigapaikan. Meillä ei ollut lippuja peliin mutta helkutin pitkältä tuntuneen jonottamisen jälkeen ne liput saatiin. Jälkeenpäin vähän ihmetyttää, että miten tuollaiseen peliin on saanut lippuja vielä sieltä hallilta ennen peliä. Ei me niitä lippuja siis äkkiä saatu, ekan erän aikana kuitenkin. Päästiin jonnekin istumaan, niin tilanne oli siinä kohtaa jo 0-3. En muista, että paljonko oli pelattu, mutta huonosti oli siis peli lähtenyt käyntiin. Pelihän päättyi 2-5. Jokereiden fanit eivät istuneet omilla paikoillaan vaan olivat ottaneet osittain meidän paikat ja siinä sitten istuttiin ihan hemmetin tiiviisti. Vähän väliä sellainen läski jokerifani tuuppi minua. Siitä pelistä lähti syvä Jokereita kohtaan tuntemani inho, tosin TPS-inho nousi sittemmin vielä suuremmaksi. Oli se 1990-luku sitten ankeaa aikaa seurata SM-liigaa, kun ykkösinhokit veivät mestaruuksia ja oma suosikkiseura kynti divareita. Nythän onneksi Kärpät dominoi liigaa, Jokerit tipahtaa johonkin siperianliigaan ja TPS koettaa päästä sääleihin. Nyt on kaikki taas niin ihanaa.

 

[Triton]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan?

Minä olin. Koko yläasteen ajan kävin kattomassa pelejä kavereitten kanssa, mutta tuossa tippumispelissä olinkin sitten yllättäen ihan ittekseni.

Nousupelissä oltiinkin sitten ihan koko perheen voimin synttärilahjaksi minulle. Tai itseasiassa minun synttäripäivänä ollut peli oli myyty loppuun, niin lippujenvaraajalle oli lipunmyyntitäti ehdottanut että kannattaa varata varmuuden vuoksi siihen seuraavaan kotiotteluun liput siltä varalta että tulee neljäskin peli. Ja näinhän siinä sitten kävi. Mutta ihan kiva synttärilahja ja vielä hyviltä paikoilta!

 

[mailman-]

Jostain syystä jäänyt parhaiten mieleen se korpivaelluksen ensimmäinen vuosi. "Paha palaa takaisin" -markkinointikampanja.

Ah, tämä! Mun mielestä yksi suomilätkän hienoimmista markkinointitempauksista on kyllä "Paha palaa takaisin". Tarroja löytyi ihan jokapuolelta p-pohjanmaata.

Itse salaa toivoin kesällä, että tekisivät saman uusiksi tälle kaudelle. Niin monta kautta on kynnetty. Mielessäni myös jotain kannustusjoikua tämän pohjalle miettinyt :)

 

[Ujcik#11]

Ah, tämä! Mun mielestä yksi suomilätkän hienoimmista markkinointitempauksista on kyllä "Paha palaa takaisin". Tarroja löytyi ihan jokapuolelta p-pohjanmaata.

Itse salaa toivoin kesällä, että tekisivät saman uusiksi tälle kaudelle. Niin monta kautta on kynnetty. Mielessäni myös jotain kannustusjoikua tämän pohjalle miettinyt :)

Paha palaa takaisin oli kyllä maaginen. Tosin tuo sloogan alkoi kääntymään itseään vastaan ja muistan kauden päätteeksi kalevassa oli iso otsikko " Paha palata takaisin"

 

[Pula-ajan Tretjak]

Ah, tämä! Mun mielestä yksi suomilätkän hienoimmista markkinointitempauksista on kyllä "Paha palaa takaisin". Tarroja löytyi ihan jokapuolelta p-pohjanmaata.

Tuossa oli sekin hieno, että joka paikassa missä liiganousu tuli esiin, joku seurueesta sanoi "Paha palaa takaisin". Oikeastaan ihan sama missä päin tuli oltua :)

 

[Uleåborgir]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan? No, minä olin molemmissa peleissä paikalla. Lisäksi olin hallilla kaikissa niissä keväällä 1999 TuToa vastaan pelatuissa peleissä.

En ollut tipahtamisottelussa, mutta ensimmäistä karsintaottelua olin katsomassa isäni kanssa. Tähän otteluun sain liput Radio Megan otteluveikkauksesta Kärpät - KooKoo -ottelusta, joka päättyi 7-0. Veikkasin samoja lukemia. Ensimmäinen karsintaottelu päättyi 7-3 Kärpille. Erityisen hyvin muistan tuosta matsista Teemu Selänteen kaksi rysää ja Sami Mettovaaran rankkarimaalin ja sen, että ottelulipuissa oli jo valmiiksi katkera sävy, toivoin, että lippujen sijaan olisin voittanut pizzalahjakortin.

Putoamisen varmistanut ottelu oli hirveä. Muistan hyvin kun ajelimme isäni kanssa moottoritiellä, ja Stenkan äänensävy muuttui, kun selostus linkitettiin Megasta myös valtakunnanverkkoon. "Uskokaa tai älkää, mutta Jokerit johtaa kolme nolla." Minua itketti. Isäukko yritti lohduttaa minua, mutta varmaan eniten itseään kun sanoi, että "siellähän vain luistellaan kumilaatan perässä, asialla ei ole mitään merkitystä". Timosaari muuten imeskeli kolme ensimmäistä maalia, minkä jälkeen maaliin meni Daryl Reaugh.

Nousuottelu Pelicansia vastaan. Raksila oli sauna sinä iltana. Minäkin ostin liput Ratakadun R-kioskilta, vaikka 4. ottelu oli vasta hypoteettinen. Ostinkin hyvät liput: kolme vierekkäistä istumapaikkaa eteläpäädystä. Halli oli täynnä vesihöyryä, suhteellinen kosteus 100 %, ehkä kosteutta pääsi halliin ulkopuolelta, olihan kevättalven leuto ilta. Suurin osa höyrystä varmasti pääsi raivoisasti karjuvasta yleisöstä, jolla oli patoutumia. Ottelun jälkeen katharsis iski jäseniin, ja suurin piirtein konttasin kaverini kanssa kaupunnille.

Tuo mystinen Suomi-Kanada -ottelu pelattiin marraskuussa 1991, Suomi hävisi sen 2-4. Ajoin pyörällä uimahallireissun jälkeen hallin ohi, kurkimme sisälle, ja järjestysmies veteli verhoja kulkuaukkojen eteen, kuten on tapana. Joka ei maksa, ei näe.

 

[hanskalokero]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan? .

Minäkin olin molemmissa matseissa. Vuonna 89 ikää oli vasta vajaa yhdeksän vuotta, mutta muistan elävästi miten "pelottavia" Jokeri kannattajat olivat. Kulkivat käytävillä isoissa laumoissa, huusivat, jänisräikät pärisi ja huhujen mukaan olivat sytyttäneet jonku Kärppäjunnun pelipaidan tuleen. Pelitapahtumia ei hirveästi ole jäänyt mieleen, oisko ollut Kimu joka teki maalin (tai molemmat) rystyvippauksella p-pisteiden välistä. Itkua väänsi, kun peliaika väheni ja Jokeri kannattajat valuivat D-katsomon yläosasta kohti kenttää ja täytyy myöntää; halli oli tuolloin heidän...historiansa ainoan kerran.

"Paha palaa takaisin" oli huima kampanja yhdeksän vuotiaan silmissä. Tumma, synkkä meininki, julisteita ja tarroja siellä täällä. Sydämessä suuri uho, että täältä tullaan ja näytetään teille kaikille, mutta toisin kävi. Itselläkin jäi matsien seuraaminen vähemmälle, kun omat harrastukset veivät paljon aikaa, mutta murrosiän tuoma VVV sai taas raahautumaan hallille.

Kakkosdivarin matseja käytiin silloin tällöin katsomassa, mutta eihän ne perkeleet kiinnostanut pätkääkään. 7-0, 8-0, 9-0 ja tuota rataa. Onneksi se loppui yhteen kauteen ja aistittavissa oli uusi nousu.

Vaikka edustus konttasi, niin junnumylly pyöritti valtavan määrän pelimiehiä tuleville kausille. Pirnes, Salpa, Niskavaara jne. Oli hienoa mennä matsiin, kun nämä alle 20-vuotiaat sällit taisteli ja teki Kärpistä jälleen koko kaupungin joukkueen. Pari vuotta puuhastelua, kovaa tsemppiä ja siinä hilkulla olemista... Sitten tuli vapahtaja. Juha Junno.

Tämän kaverin saapuminen Kuopiosta Ouluun on yksi "suurimmista" kiekkoteoista Kärppien historiassa. Hänen mukanaan tuli helvetinmoinen intohimo, julkisuus, sponsorit, osaaminen jne. Voi Veljet! Sen ajan kun voisi elää uudelleen! Ei ollut nettiä, twitteriä tai muuta, vaan Kaleva, jonka sivuilta bongailtiin vahvistuksia mm. viiksekäs mies Foxian portailta, Jarmo Mäkitalo. Hallissa oli pitkästä aikaa väkeä ja pikkuhiljaa tunnelmaa. Taisipa joku vuosi olla teekkareiden toimesta torvisoittokuntakin F-katsomossa.

Tutot, Kalpat, Pelsut.. Kaikki kotipelit hallilla, loput radiosta. Tässähän ihan herkistyy. Olisi upeaa nähdä keväällä 2015 nousun tehneen joukkueen tervehtivän Raksilaa jäällä.

Tässä TOP 5 lista minulle tärkeistä divariajan pelaajista.

1. Vladimir Kames
2. Juha Riihijärvi
3. Marko Lapinkoski
4. Francois Bouchard
5. Janne Salpa

 

[Surukuku]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan? No, minä olin molemmissa peleissä paikalla. Lisäksi olin hallilla kaikissa niissä keväällä 1999 TuToa vastaan pelatuissa peleissä.
...

Olin Raksilassa reilua paria vuosikymmentä aiemmin, kun Kärpät nousi liigaan 1977. Tupa oli täynnä ja meteli sen mukaista, mutta pelistä en kyllä paljoa muista. Noiden 70-luvun divari- ja liiga-aikojen peleistä en tainnut missata montaakaan.
Putoamispelejä 1989 Raksilassa kävin katsomassa muut paitsi juuri tuon viidennen pelin. Ensimmäisessä karsintapelissä katselin pikkuisen pilkallisesti sitä sekalaista seurakuntaa, jonka Mäkisen Kari, Jokereiden valmentaja, jäälle passitti, mutta tunne muuttui äkkiä ihmettelyksi, kun muuan parivaljakko, Säilynoja-Selänne pääsi vauhtiin. Narri-kannattajat käyttäytyivät jo tuolloin kovin enteellisesti.
Kärppien toisen tulemisen liigaan missasin totaalisesti, kun olin ulkomailla tuolloin töissä, mutta uutisia toki seurasin ja tapahtumasta iloitsin erään kuopiolaisen kollegani suureksi harmiksi.

 

[Prophet]

No laitetaan nyt yksi muisto joka on niin hyvin piirtynyt mieleen...

Legendaarinen TuTo-sarja kaudella 98-99.
Se 5. matsi Raksilassa ja jatkoaika kun kiekko takaraudasta tuli samantien takaisin.
Maalituomari taisi pötkiä takaovesta "karkuun" samantien, kun oli nappiansa painanut?
Se ~10s totaali hiljaisuus hallissa tämän maalin jälkeen, ja sen hiljaisuuden jälkeinen reaktio -> kaikki käsiin saatava tavara lensi jäälle jossa Kärppäjätkät evääkään väräyttämättä ottivat sen roinan vastaan.
Sitten joskus kun hallista ulos pääsi, niin Aurinkokuningas jossain hallin nurkalla kävi pälyilemässä, samantien sai lumipallon naamariin :D

Tämä jäänyt kyllä itelläkin mieleen. Poikani syntyi syksyllä joten tuli koettua iloa ja paskaa saman vuonna. Muistan vielä Tuton maalin jossa kenttämestarin erikoinen heitti kiekon maaliin kun Jan Lundell kärppämaalissa lähti pysäyttämään rännikekkoa.

 

[¤Kane¤]

Olin katsomassa tuota Kärppien harjoitusottelua A-maajoukkuetta vastaan ja rehellisyyden nimissä on todettava että oikeutettu lopputulos olisi ollut tasapeli. sillä jossain vaiheessa olisko ollut kolmatta erää joku maajoukkueen kaveri tinttas kiekon yläkulmaan.

Katsomosta kuului helvetonmoinen kohahdus ja maajoukkuepelaajat löivät käsiä yhteen mutta tuomarit levittivät lavat ja peli jatkui, ja omaankin silmään tuo oli päivänsilvä maali.

Luonnollisesti jälkikäteen Kale antoi kommentteja että maajoukkue ei ole mikään Kärppien sparrausporukka

 

[Mensonge]

Kuinkahan moni täältä on ollut Raksilassa katsomassa hallissa sitä peliä, kun Kärpät tipahti SM-liigasta ja sitten ollut paikalla katsomassa myös sitä peliä, kun Kärpät nousi SM-liigaan? No, minä olin molemmissa peleissä paikalla. Lisäksi olin hallilla kaikissa niissä keväällä 1999 TuToa vastaan pelatuissa peleissä.

Olin paikalla molemmissa. TuToa vastaan kävin taas katsomassa pelit Kupittaalla, kun asustelin jo silloin täällä etelässä.

 

[Mensonge]

1. Vladimir Kames
2. Juha Riihijärvi
3. Marko Lapinkoski
4. Francois Bouchard
5. Janne Salpa

Kyllä listaan on lisättävä Martin "kuningas runkosarjassa, sulan ratkaisupeleissä" Bergeron.

 

[Fancy Jasper]

Pitäisikö ketjun otsikkoa muuttaa esim. Muisteloketju 80-luvulta. Lyhyet ranskalaiset mitä äkkiseltään tulee mieleen.
-Gary Yarentzhuk. Lapsuuden sankari. Aikansa Daniel Corso. Voitti sm-liigan maali- ja jäähypörssin.
-Olli Huttunen, Tuppurainen, Kimu, Suikkanen, Jalonen brothers, Kyllönen etc etc,
-Pihapeleissä jokainen halusi olla Hannu Kamppuri.
Stenkka selosti jo 80-luvulla. Voitetun pelin jälkeen soi legendaarinen "We are the masters".
-Ulkomaalaiskiintiöön määrä taisi olla 2 kpl / joukkue. Varmaan tästä syystä ulkkareita muistaa muista joukkueista niin hyvin. Luciano Borsato Tappara, Wayne Lemiux Kärpät, Cleon Daskalakis Jokerit, Wayne Thopson Kalpa aj Rotislav Vlach Jokipojat ainakin.
-Jokerisarjasta muistan Tony Ariman hiiltymiset. Jälkikäteen voi sanoa että huikea sarja josta parempi voitti, 10 vuoden korpivaelluksesta huolimatta. Jokereilla oli huikea nuori joukkue.
-Paha palaa takaisin -kampanjan muistan myös hyvin. Ässät putosi samana vuonna.
-Raksilan halli oli kovilla pakkasilla niin kylmä että hengitys höyrysi. Oli pakko taputtaa joukkueelle ihan "lämpimikseen" :) .
-Eräs joka tässä ketjussa ei ole vielä saanut osakseen huomiota mutta joka sen ilman muuta ansaitsee on kyllä legendaarinen järjestysmies ja vannoutunut ravimies. Pujo! Kuka muistaa vielä ne takaa-ajot jäähallin käytävillä kun luikittiin pummilla peliin? Kaikesta kaunasta huolimatta Pujon paita kuuluis hallin kattoon.

Tämän päivän jääkiekkoa ei kyllä enää tunnista samaksi 80-luvun old time hockeyksi. Sinänsä surullista ja sääli mutta jotenki voitot ja tappiot ei tunnu missään eikä merkitse oikein mitään. On jopa päiviä jolloin unohtaa että kärpillä on peli. Syitä miksi jääkiekko ei samalla tavoin sytytä kuin ennen on ensinnäkin että jääkiekko on väkivaltaistunut ja toiseksi pelaajat ovat paljon itseäni nuorempia eikä lapsuudensankari asetelmaa tule. Nykyään sitä vaan katsoo koosteet ja tulokset sekä tarkastelee tilannetta analyyttisesti ja objektiivisesti ikäänkuin ulkopuolisen silmin.

 

[Conroy#22]

Wayne Lemiux Kärpät

Eikös tuo Super-Marion velipojan nimi ollut Alain? Itse en ainakaan mitään Wayneä muista ja tuolla kaudella kun Alain pelasi niin kärpät tippui.

Itseä tuohon aikaan ei kyllä kiinnostanut kuin hallin käytävillä joukseminen, ja pelaaminen niillä ensimmäisillä muovisilla jaffapulloilla "jalkapalloa" käytävillä muiden pikkupoikien kanssa. Pipot ja hanskat toimivat tolppina, rööki kärysi (lapset eivät polttaneet), käytävät olivat kapeita ja halli oli aina täynnä poliiseja. Isät huusivat katsomossa.

Divaria tuli aina seurattua kun itsellä ei ollu treenejä ja satoja otteluita on raksilassa tullut vietettyä ja yleensä aina keväällä masennuttu.

 

[Fancy Jasper]

Eikös tuo Super-Marion velipojan nimi ollut Alain? Itse en ainakaan mitään Wayneä muista ja tuolla kaudella kun Alain pelasi niin kärpät tippui.

Olet aivan oikeassa. Alain se tietenkin on, menee joskus ihan päivänselvät nimet sekaisin. Ihan tyypillistä mulle.

 

[JenniEmilia]

Sen putoamisottelun haamu tulee vieläkin joskus uniin:

- Jokerifanit ottivat hallin haltuun jo pari tuntia ennen peliä ja omistivat Hönösaaren hörppyjen jälkeen koko ladon
- se Selänteen maali oli potku. Ei tule tuommoisesta liian-nopeasti-liian-nuorena-kukkoilijasta ikinä mitään
- maalilituomari oli oikeassa: jo Tuppuraisen laukaus kävi maalissa, vaikka se Kimulle merkittiinkin

Heti nousivat vatsahapot kurkkuun, kun tuota muisteli

 

[Uleåborgir]

Pitäisikö ketjun otsikkoa muuttaa esim. Muisteloketju 80-luvulta.- -

Ei pitäisi, kun tämän ketjun aihe on divariaikojen muistelot.

Tämän päivän jääkiekkoa ei kyllä enää tunnista samaksi 80-luvun old time hockeyksi. Sinänsä surullista ja sääli mutta jotenki voitot ja tappiot ei tunnu missään eikä merkitse oikein mitään. On jopa päiviä jolloin unohtaa että kärpillä on peli. Syitä miksi jääkiekko ei samalla tavoin sytytä kuin ennen on ensinnäkin että jääkiekko on väkivaltaistunut ja toiseksi pelaajat ovat paljon itseäni nuorempia eikä lapsuudensankari asetelmaa tule. Nykyään sitä vaan katsoo koosteet ja tulokset sekä tarkastelee tilannetta analyyttisesti ja objektiivisesti ikäänkuin ulkopuolisen silmin.

Väkivaltaistumista en ainakaan minä allekirjoita, ehkä kyseessä on havaintoharha Peltosen tapauksen ansiosta. Tuossa "old time hockeyssä" oli vähemmän vauhtia ja vähemmän taklauksia, joita en laske väkivallaksi. Maalit näyttivät naurettavan suurilta, kun katsoo vanhoja videoita. Maalivahdit olivat kuin sätkyukkoja nykymaalivahteihin verrattuna.

Eräs kuriositeetti olisi hyvä mainita. Helsinkiläinen HJK pelasi I-divisioonassa saatuaan Grankulla IFK:n sarjapaikan edellisen mentyä konkurssiin. HJK pelasi kotiotteluitaan vieraskentillä, jotta se saisi useampia katsojia kuin 50 ja 100 välillä olevia lukemia. HJK-Kärpät Raksilassa kaudella 92-93 veti noin 2000 katsojaa ja oli ensimmäinen Kärppien "vierasottelu", jota olin katsomassa. Toivottavasti tuo kausi meni oikein.

Kokkolan Hermes -ottelut olivat monesti erittäin kiihkeitä, niissä oli kipene paikallisottelun tuntua. Kaudella 97-98 Hermeksen paidassa pelasivat syvästi vihaamani Jukka Hentunen ja Timo Pärssinen. He olivat aivan loistavia kentällä. Kaikkein pahin mikkihiiri oli kuitenkin takatukkainen Antti Virtanen. Noihin aikoihin päähäni iskostui lopullisesti "mikkihiiren" merkitys jääkiekossa. Hän on edustanut minulle mikkihiiren ideaa jääkiekossa. Inisevä, pienikokoinen joskin liukas mikkihiiri. Sellainen Antti Virtanen oli.

 

[juhana]

Saako tänne kirjoitella ulkopuolisetkin, jos on asiallinen? Sen verran asiattomasti aloitan, että hyvä kun kunnioitetaan sitä joukkuetta, joka Kärpät sinne divariin armotta passitti keväällä 1989... ;)

Mutta sitten oikeasti muisteloita seuraavista kausista eli paha palaa takaisin-teemasta, kuten monesti jo mainittiinkin. Seuraavalla kaudella eli 89-90 divarissahan oli aivan huikeita pelaajia, kun ajattelee silloista Suomen kiekkoa. Ässissä Javanainen, Levo, Makkonen, silloin hirveällä nimellä Hockey-Reipas pelanneessa lahtelaisryhmässä Hagman, Sindel, Valek, Laine...Kärpilläkin oli erittäin hyvä joukkue, mutta taisi jäädä pisteellä just lahtelaisista eikä päässyt karsintaan. Ässät oli ylivoimainen divarissa ja sekä Pori että Lahti nousivat karsinnoissa liigakaupungeiksi jälleen.

Seuraavan kauden piti olla Kärppien The Kausi, koska sarjajärjestelmää muutettiin ja divarin voittaja (viimeisen kerran) nousi suoraan liigaan. Tämän tosiaan piti olla saletisti Kärpät - muun muassa liigatason pelaajat Riihijärvi ja Lapinkoski jäivät joukkueeseen, lisäksi paluumuuttajina olivat Jyväskylästä Arbelius ja Huikari, maajoukkuetason pelaajia molemmat.

Oulussa tehtiin kuitenkin - ainakin jälkikäteen - historian käsittämättömin valmentajahankinta ja jostain seura löysi 60-luvulla Suomen maajoukkuetta valmentaneen tsekki Bubnikin?! Vanha horiseva äijä, jonka metodit oliva jääneet sinne "kaskenpolttoajalle". Pitkälti tästä johtuen Joensuun Kiekko-Pojat marssi Kärppien sijasta liigaan komeasti - tippuakseen heti seuraavana keväänä, mutta se on toinen tarina.

Kärpät oli kuitenkin sen verran hyvä ja fiasko-Augustkin saatiin pois valmentamasta, että kakkossija tuli helposti. Niinpä joukkue pääsi karsintaan Lukkoa vastaan - raumalaisten kausi liigassa oli täysi katastrofi. Joukkue tavoitteli play off-paikkaa ja joutui karsimaan...eikä Lukolle helppoa tullut karsinnoissakaan. Kärpät johti ensimmäistä peliä Raumalla 0-4 ja hävisi jatkoajalla, seuraavan pelin Kärpät voitti selvästi Oulussa, mutta sitten Lukon rutiini oli liikaa ja liigapaikka säilyi.

Sen jälkeen Kärppien kohdalla oli monenlaista tarinaa, jota tässäkin on hyvin kelattu. Paitsi sitä liiganousua ei tapahtunut, ennen kuin keväällä 2000...tämän jo useimmat muistavatkin.

Sen verran vielä tästä viimeisestä. Vaikka Kärpät on nousun jälkeen voittanut neljä mestaruutta, joista kolmea on vieläpä juhlittu kotihallissa, niin silti kaikista infernaalisin tunnelma on tainnut olla tuo nousuottelu Pelicansia vastaan. Kuitenkin siinä purkautui niin paljon näitä pettymyksiä ja katkeria hetkiä, ei tietysti vähiten edelliskeväinen Suomen jääkiekkohistorian suurin ihme eli Kärppien kolme kotitappiota TuTolle.

Ja vielä aiempaan viestiin - Kärpissä taisi pelata Erkki Huttunen, Olli Huttunen tutumpi futiskentiltä :)

 

[JoKP]

Hieno asia, että tämmöinen ketju on avattu, täytyy avata tossa tulevina päivinä myös Joensuunkiekkopojille samanlainen ketju. Sekä Kärpillä ja JokP:lla on takanaan maineikas historia divarijoukkueina.

On niin paljon ikimuistettavia matseja Kärppiä vastaan, että ei oikein tiedä mistä alottaisi. Pelaajia ainakin, jotka ovat pelanneet molemmissa joukkueissa tulee noin lonkalta mieleen: M.Kyllönen, Hude Huttunen, Kimmo Nurro, Perkkiö ja jne...(niitä on paljon enemmän)

Yksi matsi tuli tossa lennossa mieleen, kun JokP johti Mehtimäellä jo 4-1, sitten astui pääosaan mies joka kaikkien fysiikan lakien vastaisesti pisti sananmukaisesti kotijoukkueen solmuun. Tämän herran nimi on:Henry Saleva. Muistaakseni teki itse 2 maalia ja syötti kolme. Oliskohan ollu Arbeliuksen Pekka joka teki Henkan tarjoilusta pari maalia ja lopputulos oli Kärpille 5-4. Joka tapauksessa fiilis oli aivan eri planeetalta kuin nyky mehukannu mestiksessä, yleisöä oli muuten aina reilusti yli 3000 kun perinteikästä Kärppiä vastaan pelattiin (siis divarissa)...aika kultainen ei koskaan enää palaa.

Ps. Tuli tässä lopuksi niin traumaattinen takauma, ettei vaan ois ollu ko.matsi vielä joku karsintamatsi, eikä runkosarjakohtaaminen.

 

[Beukeboom]

Joulutauolla 1998 pelattiin harjoitusottelu Skellefteåta vastaan (Kärpäthän käytti tauot aina kovempia vastuksia vastaan pelaamiseen). Peli myöhästyi noin. 2h rikki menneen ja tuleen syttyneen muuntajan vuoksi.

Oli suhteellisen absurdi fiilis kiertää muutaman tuhannen ihmisen kanssa pilkkopimeää Raksilan hallia ympäri.

Tuohon aikaan myös oli säännöllisen epäsäännöllistä, että joku järjestysmiehistä porasi maalin kiinnikkeen reiän liian syväksi, puhkaisten jään alla olevan putken.

 

[Ihimehihhuli]

Joulutauolla 1998 pelattiin harjoitusottelu Skellefteåta vastaan (Kärpäthän käytti tauot aina kovempia vastuksia vastaan pelaamiseen). ...

Myös harjoitusotteluita kauden alla pelattiin kovempia vastaan. 1997 alkusyksyllä oli harjoitusottelu Kärpät-HIFK. Ehdittiin joillekin piippuhyllyn paikoille kaverin kanssa liput saamaan - liputhan loppuunmyytiin saman tien.

Täytyy sanoa, että muistikuvat on ohkasia, mutta jotenkin on piirtynyt mieliin 0-0 tilanteessa tämä yksi Kärppien ylivoima: Hyökkäyspäähän aloitusvoitto, pakilta kiekko kulmaan, mistä loistava poikkisyöttö toisen laidan pakille ja Reksa one-timerilla yläriman kautta Lindforsin taakse 1-0. Ei tuuletuksia, vaan isällisiä eleitä joukkuetovereille: "Hoidetaan homma."

Kaveri vieressä tuumas: "On se v...u älytön äijjä! Ja kolomella yhtä vastaan hyökkäyksissä ei ens kauvella oo mittää hättää. Reksa vie kaks äijjää laitaan ja pakottaa kiekollisen laukommaan!"

No eihän sitä sinäkään vuonna noustu, mutta kaikki tiesivät, että Reksasta se ei ollut kiinni. Reksa oli tosissaan ja juorut kertoivat, että "ylivoimaisesti" joukkueen kovakuntoisin ja riskein!"

 

[Imuuri]

Tutoa vastaan ratkaiseva karsinta, ja hävittiin... siinä erittäin paskat muistot divari-ajoilta, monet matsit nähtynä. 2001-2010 löytyy täältä ne erittäin kirkkaat ja kauniit muistot!
Onko täällä jotain ketjua mihin kerättäis niitä huikeita kärppä-hetkiä?
ei liity ketjuun tämä, mutta on kyllä niin kaunista, että laitan tähän tämän 7.4.2010: Kärpät-JYP: Pavel Rosa 2-1 - YouTube
Rosa tekee solo-maalin jyppiä vastaan. Paikan päällä olin tuolloin, ja voi herran jumala sitä huutoa!