Montreal Canadiens 2008-2009

[B.Virtanen]

Voitte ruveta pidättämään hengitystä. Montrealin 100. liigakausi on niin lähellä.

Noin 100 peliä edessä, jonka jälkeen 25. kerran kun Stanley Cup -pokaali jää Montrealiin. No, ehkä vähän aikaista ruveta juhlimaan... Mielenkiintoinen kausi kuitenkin alkamassa, kun on hankinnat onnistuneet kohtuullisesti ja kovia lähtijöitä ei paljon ole.

Odotukset taitaa olla vähän liiankin korkealla, mutta lähetään nyt rauhallisesti liikkelle ja toivotaan hyvää kauden avausta.

 

[M@thieu]

Buffalon kaatoon lähdetään mitä todennäköisimmin seuraavassa koostumuksessa:

A.Kostitsyn-Plekanec-Kovalev
Latendresse-Koivu-Tanguay
Kostopoulos-Lang-S.Kostitsyn
Begin-Lapierre-Dandenault

Markov-Komisarek
Hamrlik-O'Byrne
Gorges-Brisebois

Price
(Halak)

Sivussa ovat siis Higgins, Laraque ja Bouillon. Kaikkien pitäisi toipua ensi viikon kotiavaukseen, mutta näihin kolmeen ensimmäiseen vieraspeliin he eivät pystyne osallistumaan.

Huhhuh, puolisentoista tuntia enää. Toivottavasti saadaan kaudelle hyvä alku niin pelillisesti kuin tuloksenkin puolesta.

Go Habs Go!

 

[tomageeni]

Näinpä kausi avattu rankkaritappiolla Buffalolle. Kaiken kaikkiaan tiukka matsi. Alivoima oli hyvää mutta maalinteko tökki. Langille ihan kiva että sai heti maalitilinsä uudessa seurassa auki. Kovalevkaan ei höntsäillyt vaan yritti ihan tosissaan. Miller oli vain tänään liian hyvä.
Pricelle plussa, alivoimalle plussa. Lopussa Kovalev teki huiman soolosuorituksen josta maali oli lähellä, mutta se ei riitä. Noh, näillä eväillä huomenna Toronton kaatoon, yksi piste kuitenkin lähti mukaan joten ihan tyhjin taskuin ei kuitenkaan tänään jääty.

 

[M@thieu]

Onneksi saatiin sentään piste, tuolla puolustuspelaamisella sitäkään ei välttämättä olisi ansaittu. Pakeista Komisarek pelasi todella huonosti, samoin Brisebois, joka tarjoili pari mehukasta paikkaa Sabres-hyökkääjille. Muut puolustajat selvisivät urakastaan ihan kelvollisesti, mutta kesäterässä siellä vielä oltiin. Price puhui tällä viikolla Gazettessa, että joutuu tarjoamaan useamman tuopposen pakeilleen blokatuista kudeista, mutta tämän matsin jälkeen puolustajat sietäisivät joutua maksumiehiksi moneksi viikoksi eteenpäin.

Hyökkääjistä esiin täytyy nostaa Robert Lang, joka ei todellakaan laiskotellut kentällä, vaan osallistui karvaustyöhönkin esimerkillisesti. Sergei Kostitsyn hänen rinnallaan pelasi myös ihan hyvin, mutta Kostopoulos jäi (kuten odottaa saattoi) aika pahasti ulkopuoliseksi tuossa vitjassa. KPK loi hyvin painetta vastustajan päätyyn, mutta ajautui liiaksi pyörittämään peliä kulmissa, Sabresin tehdessä hyvää työtä keskustan puolustamisessa. Koivun ketju ei saanut mitään aikaan, ja nelosketju teki omaa rouhintatyötään ihan hyvin.

Tänään vuorossa mestarit kaatanut Leafs, ja torjuntavuoron saanee Halak. Toivottavasti slovakki saa hieman Pricea enemmän apuja kenttäpelaajilta. Ihan hirveästihän tuosta eilisestä jäi parannettavaa kaiken kaikkiaan, ja ei ole mitään syytä epäillä, etteikö Leafs pystyisi tätä matsia hoitamaan jos Habs jatkaa huolimattomuuden tiellä kiekollisessa pelissä. Peliä täytyy pyrkiä kääntämään todella nopeasti keskialueen kiekonriistoista, sillä leafs osoitti Detroitia vastaan puolustavansa keskialuetta todella tiiviisti, jos sille annetaan aikaa organisoitua.

 

[tomageeni]

Näin saatiin sitten maalihanat auki tuttuun tapaan. Sikäli kun Koivun kenttä oli eilen vaisu, niin tänään sitten saivat viisi maalia aikaan. Latendresse 1+2, Koivu 0+3, Tanguay 1+3, lisäksi kyseisen trion kanssa ylivoimalla pelasi myös Sergei Kostitsyn joka teki tehot 2+1.
Näillä mennään etiäpäin. Kovalev tekaisi myös yhden maalin Pleksin esityöstä. Halak oli varmanoloinen maalilla, 24/25 tilastollisesti ihan hyvä saldo. Täytyy myöntää että itse siirryin tiukempaan ja kuvanlaadultaan parempaan Ottawa-Detroit peliin puolessa välissä kun MTL-TOR alkoi olla taputeltu, joten en nyt osaa tämän kummempaa analyysia heittää.

 

[Ihmeilja]

Sikäli kun Koivun kenttä oli eilen vaisu, niin tänään sitten saivat viisi maalia aikaan. Latendresse 1+2, Koivu 0+3, Tanguay 1+3, lisäksi kyseisen trion kanssa ylivoimalla pelasi myös Sergei Kostitsyn joka teki tehot 2+1.

Minusta tuossa pelissä kyllä oli ketju Latendresse - Koivu - S Kostitsyn ja Tanguay pelasi sen kanssa ylivoimaa. Ainakin, mitä noita koosteita katselin, niin S Kostitsyn viiletti siellä oikealla laidalla tasakentällisin.

 

[Leone B.]

Minusta tuossa pelissä kyllä oli ketju Latendresse - Koivu - S Kostitsyn ja Tanguay pelasi sen kanssa ylivoimaa. Ainakin, mitä noita koosteita katselin, niin S Kostitsyn viiletti siellä oikealla laidalla tasakentällisin.

Tasakentällisin Koivun laidoilla pelasivat Latendresse ja Tanguay, aivan kuten Buffaloakin vastaan. Markov ja Komisarek pelasivat tämän ketjun takana. Ylivoimalla Tanguay otti Komisarekin paikan viivalta, ja SKostitsyn tuli tekemään maalit. Kiinnostavaa kyllä, mutta tämä viisikko näytti saavan enemmän yv-aikaa kuin K-P-K, saa nähdä miten jatkossa.

Olisi kyllä hienoa, jos Tanguay-Koivu-yhteistyö lähtisi toimimaan. Ylivoimia lukuun ottamatta mitään ihmeellistä ei ole mielestäni vielä nähty, Latendresselle Koivu sen sijaan pelaili tuttuun tyyliin maukkaita tekopaikkoja.

 

[M@thieu]

Kausi on jo pyörähtänyt käyntiin, mutta tuskin vielä on liian myöhäistä kausiennakon rustaamiselle, kun runkosarjaa on jäljellä sentään 80 ottelua.

Ambrose O'Brienin 4. joulukuuta vuonna 1909 perustama Montreal Canadiens aloittaa 100-vuotisjuhlakautensa massiivisin odotuksin. Ennen viime kautta joukkue tuomittiin liigan pohjamutiin, ja organisaation sanottiin elävän pysähtyneisyyden aikakautta. Yksi kausi kaiken muuttaa voi, ja Canadiensin tapauksessa näin todellakin tapahtui. Kukapa olisi vuosi sitten uskonut, että joukkue aloittaa juhlasesonkinsa Itäisen konferenssin suurimpana mestarisuosikkina? Nuorten pelaajien esiinmarssi, Alex Kovalevin uudelleensyntyminen, Guy Carbonneaun kypsyminen valmentajana ja Bob Gaineyn kesähankinnat, siinä muutamia syitä, jotka tekevät Habsista vahvan mestarikandidaatin alkaneella kaudella. Unohtaa ei voi myöskään miestä, joka on vastuussa Habsin viime kesien onnistuneista varaustilaisuuksista, Trevor Timminsia. Ottawa Senatorsin organisaatiossa ensikosketuksensa NHL-kiekkoon fysiikkavalmentajana saanut Timmins astui nykyiseen toimeensa Canadiensin scouting-osaston päälliköksi vuonna 2002, vaihdettuaan jo sitä ennen scoutiksi Ottawassa. Timminsin löytöjä nykyrosterin pelaajista ovat Price, Halak, O'Byrne, Latendresse, Lapierre, Chipchura sekä Kostitsynin veljekset. Eikä omien varausten virtaus kokoonpanoon ole pysähtymässä lähivuosina, vaan päinvastoin Canadiensin prospect pool on leveydeltään liigan ehdotonta kärkeä.

Mitä tältä kaudelta sitten oikeastaan voi odottaa? Vuoden 1977 kaltaista tykitystä, jolloin joukkue voitti ennätykselliset 60 ottelua ja murskasi vierailijan toisensa jälkeen Forumilla, edeten lopulta Stanley Cupiin kaatamalla Bruinsin finaaleissa voitoin 4-0? Ehkäpä ihan tuolle tasolle ei päästä, vaikka osalla kannattajista odotukset vaikuttavat epärealistisuudessaan olevankin lähes vastaavia. Runkosarjan osalta oman divisioonan voittaminen on kuitenkin tavoite, josta ei voi tinkiä, kun katsoo kilpailevien joukkueiden rostereita. Viime kausina suosikin viittaa Northeastissa kantanut Ottawa on heikentynyt edelleen, ja sen kausi kaatuu viimeistään maalivahtipeliin, vaikka muut osa-alueet saataisiinkin toimimaan. Claude Julienin valmentama Bruins on erittäin kilpailukykyinen joukkue, jolta Carbon suojatit eivät täysiä pisteitä viime kauden tapaan pystyne ottamaan, ja laskisinkin itse Nallekarhut Buffalon ohella Montrealin pahimmiksi haastajiksi taistelussa divisioonan voitosta. Maple Leafsia ei toki saa unohtaa, joukkue saavuttanee oman voittonsa ensi kesänä Montrealissa. Konferenssin voittoonkin Habsilla on hyvät mahdollisuudet, mutta Atlantin divisioonan vahva nelikko tarjoaa kukin kovan vastuksen.

Sitten joukkueen eri osa-alueiden kimppuun.

Valmennus:
Päävalmentaja: Guy Carbonneau
Apulaisvalmentaja: Doug Jarvis
Apulaisvalmentaja: Kirk Muller
Maalivahtivalmentaja: Rollie Melanson

Valmennusporukka teki viime kaudella erinomaista työtä, ja mielestäni Carbo olisi ansainnut Jack Adams Awardin valmennettuaan altavastaajana kauteen lähtenyttä joukkuetta tasaisen hyviin suorituksiin läpi kauden. Huonolle miehelle palkinto ei missään nimessä mennyt, sillä olihan Boudreaun vaikutus Capsin peli-ilmeeseen ja suorituksiin aivan valtaisa. Anyhow, nykyinen nelikko aloittaa nyt kolmannen yhteisen kautensa ja toivoa sopii nousujohtoisen trendin jatkuvan. Kenttäpelaajien valmennuksesta vastaavan kolmikon jäsenet tunnettiin pelaajauriensa aikana erinomaisina puolustavina hyökkääjinä (Muller tosin vasta uransa lopulla), ja kun otetaan GM Gainey mukaan laskuihin, niin yhteensä tämä sakki on palkittu Selkellä seitsemän kertaa. Tätä taustaa vasten onkin varsin mielenkiintoista, että kyseisten herrojen johtama joukkue pelaa erittäin näyttävää jääkiekkoa, suurimpana vahvuutenaan hyökkäyspelaaminen, etenkin ylivoima. Heikkoudet puolestaan löytyvät vajaalla pelaamisesta, mihin toivottavasti saadaan huomattavaa parannusta tällä kaudella.

Jarvisin organisoima YV on ollut liigan tehokkain kaksi kautta peräkkäin, ja alun perusteella sama tahti jatkuu tänäkin vuonna. Toissakaudella ylivoiman maestro oli kaamean laukauksen omaava Sheldon Souray, ja hänen lähtönsä pelättiin tappavan tehot täydellisesti. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan Mark Streit hyppäsi hänen paikalleen ykkösylivoimaan, ja teki komeat 62 pistettä. Nyt kun sveitsiläinenkin on poissa, viisikon oikean viivamiehen paikalla tullaan näkemään ainakin Markovia ja Sergei Kostitsynia. Andrei on pelannut vasenta pointtia, mutta nyt hänen hyvää lyöntilaukaustaan halutaan käyttää tehokkaammin hyödyksi. Siirtoa edesauttaa tietysti se, että vasemman viivamiehen tontille on nyt heittää Alex Tanguayn kaltainen virtuoosi. Habsin ylivoima perustuu kiekon nopeaan liikuttamiseen mieheltä toiselle, jolla vastustajan nelikko saadaan revittyä palasiksi. Tätä on todellinen nautinto seurata, kun kiekkoa ovat jakamassa Kovalevin, Koivun ja Langin tasoiset pelimiehet.

Maalivahdit:

# 31 Carey Price
# 41 Jaroslav Halak

Canadiensin veräjän suuta tilkkimässä on todella nuori, mutta myös erittäin kyvykäs parivaljakko. Nuorukaiset eivät pystyneet tarjoamaan vaaditulla tasolla olevaa torjuntatyöskentelyä viime keväänä, kuinka on asian laita tänä vuonna? Price oli viime keväänä kaukana parhaasta kunnostaan sekä henkisesti, että fyysisesti, mutta nyt 12 kiloa kevyempänä ja pari kuukautta hermojaan lepuuttaneena Carey näyttää olevan entistä ehompi kiekonpysäyttäjä. Liikkuminen on huomattavasti ketterämpää, ja ennen kaikkea hän kestää 60-minuuttisen rasitukset hyvin, eikä väsähdä ottelun loppuhetkillä, kuten hän kertoi viime vuonna monesti käyneen.

Haastajakseen Price saa vihdoin kautensa ylhäällä aloittavan Jaroslav Halakin. Jaro on aiempien kausien pelillänsä saavuttanut Habs-fanien luottamuksen, eikä Carbon tarvitse epäröidä slovakin asettamista maalille Pricen tarvitessa huilia. Halakin torjuntatyyli poikkeaa täysin isompikokoisen Pricen rauhallisesta peittävyyteensä luottavasta tyylistä. Slovakialainen liikehtii maalillaan runsaasti, ja häneltä nähdään Pricea todennäköisemmin "pyttykerhotorjuntoja", rempoilevan tyylin vuoksi. Itse pidän enemmän Pricen tyylistä, jossa sijoittuminen on kaiken perusta. Pituusero on tietenkin tekniikkaeron selittävä tekijä, paha se on Halakin lähteä perustamaan torjuntatyöskentelyään peittävyyteen, kun ei oikein ole millä peittää.

Pelimäärät jakautunevat siten, että Price pelaa 50-60 ottelua ja Halak sitten loput.

 

[M@thieu]

Puolustajat:

# 3 Ryan O'Byrne
# 8 Mike Komisarek
# 25 Mathieu Dandenault
# 26 Josh Gorges
# 44 Roman Hamrlik
# 51 Francis Bouillon
# 71 Patrice Brisebois
# 79 Andrei Markov

Puolustuksesta löytyy monenlaista pelimiestä. Pari isoa härkää, muutama luotettava peruspakki, selkeä kiekollinen liideri, sekä kaksi Stanley Cup-voittajaa, jotka ovat tämän osaston selkeästi heikoimmat lenkit. Yhtään uutta nimeä joukkueen takalinjoille ei ole liittynyt, eli systeemin salat ovat kaikille tutut, kuten myös pelikaverit. Andrei Markovin viime kausi oli todella hyvä, mutta playoffeissa hän oli pettymys, eikä kaikkea syytä voi laittaa selkävamman piikkiin. Mike Komisarek puolestaan nousi kiistatta liigan eliittiin puolustavien puolustajien kaartissa, eikä paljon huonommaksi jäänyt veteraani Roman Hamrlik. Kesän 2007 signaus oli joukkueen tasaisimpia suorittajia, ja intoutui etenkin pudotuspeleissä rajuun fyysiseen peliin. Tällä kaudella odotan Hammerilta hieman suurempaa panosta kiekollisessa pelissä, ja avausmaalihan syntyikin jo Torontoa vastaan. Gorges ja Bouillon muodostavat todella hyvän kolmosparin, joskin he ovat aika heiveröinen yhdistelmä isoja hyökkääjiä vastaan. Gorgesin kyky pitää keikko hallussaan ja toimittaa se omille vastustajan karvaajan jyrättyä hänet päätylaudoitukseen on kerrassaan hämmästyttävä. Rhinosta on oikeastaan hyvinkin paljon kiinni, sillä hänen paikkansa tulee olemaan Hamrlikin vierellä kakkosparissa. Jos hän onnistuu pelaamaan tasaisen varmasti, tarve hankkia pakkivahvistus deadlinella ei ole huutava. Dandy ja Breezer tuurailevat loukkaantumisia, Brisebois'n saadessa enemmän vastuuta.

Habsin puolustus on hyvin liikkuva, mutta myös melko pienikokoinen Obia ja Komia lukuunottamatta. Takalinjojen on ehdottomasti pystyttävä kevään koittaessa kestämään viime vuotista paremmin vastustajien taklauspeliä, sillä ajoittain oli havaittavissa arkuutta ja hätäilyä kulmatilanteissa. Viime kevät jätti myös isoja kysymysmerkkejä ykkösparin ylle, sillä Markov ja Komi pelasivat kumpikin reippaasti alle tasonsa läpi pudotuspelien. Etenkin Komisarekin vaisuus oli kummallista, ja miehen runkosarjan lopussa saamalla vammalla täytyi olla vaikutusta tuohon. Kiekollinen pelaaminen on pitkälti Markovin varassa, vaikka Hamrlik'kin saanee tällä kaudella enemmän yv-vastuuta. Gorges pystyy paikkaamaan ylempien parien loukkaantumisia hyvin ainakin lyhytaikaisesti, kuten viime kaudella Komin vamman aikaan nähtiin. Pidemmässä juoksussa vastaava kuormitus voisi käydä miehelle liian kovaksi. Yksi all-around -pakki tekisi poikaa, mutta onko Bob valmis maksamaan kovaa hintaa deadlinella?

Kaikkien ollessa terveenä puolustus ryhmittyy näin:

Markov-Komisarek
Hamrlik-O'Byrne
Gorges-Bouillon
Brisebois, Dandenault
(Weber, Valentenko)

Hyökkäys:

# 6 Tom Kostopoulos
# 11 Saku Koivu
# 13 Alex Tanguay
# 14 Tomas Plekanec
# 17 Georges Laraque
# 20 Robert Lang
# 21 Chris Higgins
# 22 Steve Begin
# 27 Alex Kovalev
# 28 Kyle Chipchura
# 40 Maxim Lapierre
# 46 Andrei Kostitsyn
# 74 Sergei Kostitsyn
# 84 Guillaume Latendresse

Canadiensin hyökkäyksestä löytyy huikea määrä taitoa ja nopeutta. Ryhmä on mielestäni kokonaisuudeltaan Idän paras, vaikka parhaat yksilöt löytyvätkin muualta. Plekanecin, Koivun ja Langin ympärille saa top-6 laitureista kasattua toinen toistaan kiehtovampia ketjukoostumuksia, ja etenkin pelien sisälllä Carbo tulee sekoittelemaan ketjuja paljon. Carbo puheli La Pressen haastattelussa, että hänen mielestään joukkueessa ei enää tarvitse olla yhtä selkeästi puolustuspeliin erikoistunutta ketjua, ja Habs toden totta tulee hyökkäämään kaikilla sylintereillä. Top-ysin ollessa kiveenhakattu, nelosketjun paikoista riittää taistelua. Sentterin paikkaa hamuavat Lapierre ja Chipchura, laidoille tyrkyllä ovat Laraque, Kostopoulos sekä Begin. Tarvittaessa laidalla käytetään myös Dandya, ja Lapierrekin nähtäneen jossain vaiheessa vasemmalla.

Ykkösketju kasataan samaan muotoon, jossa se teki tuhojaan viime kaudella. Vanhempi Kostitsyn, Plekanec ja Kovalev muodostavat kokonaisvaltaisen kolmikon, joka täydentää hyvin toisiaan. Ketjun tärkeimmästä lenkistä voi kiistellä, mutta minusta se on Plekanec, jonka tarkka työskentely molempiin suuntiin vapauttaa laitojen taitoniekat täyteen loistoon. Kovalev on fyysisesti paremmassa kunnossa kuin vuosiin, ja häneltä on lupa odottaa viime kauden toisintoa. Kostitsynilta on lupa odottaa maali- ja pistesaldon kohennusta toisella täydellä NHL-kaudellaan. Miehen perhe muutti vihdoin kesällä Montrealiin, ja tämän luulisi vaikuttavan positiivisesti peliesityksiin. Andrein toivoisi myös osallistuvan hieman enemmän fyysiseen peliin, sillä raameja väkivahvalla valkovenäläisellä siihen kyllä löytyy.

Toinen kolmikko rakennetaan kapteenin ympärille. Alunperin laidoilla kauden avauksessa piti olla Tanguayn ohella Higgins, mutta nivusvamma on toistaiseksi estänyt pelaamisen ja hänen paikkansa on saanut Guillaume Latendresse. Lats sai kesällä vihdoinkin itsensä parempaan fyysiseen kuntoon, ja power-skating -harjoitteet ovat tehneet ihmeitä miehen luistelulle. Lats pelasi erinomaisesti Torontoa vastaan ja hänen syöttönsä Hammerin maaliin jätti ainakin minut ihmettelemään tilannetta suu auki, sillä Guilta harvemmin on vastaavanlaisia lättyjä nähty. Gui pitänee paikkansa Higginsin toivuttuakin, jos esittää jatkossa samanlaista peliä. Tanguay aloitti Buffaloa vastaan huonosti, mutta roihahti liekkeihin Leafsia vastaan. Pettymysten täyteisen kauden Mike Keenanin alaisuudessa viettänyt pelaaja on kuin rakennettu Habsin pelisysteemiin, ja pisteitä pitäisi ropista jatkossakin. Sakukin parantanee tilastojaan viime kaudesta, mutta toissakauden tasolle hän ei välttämättä yllä. Kapteeni on joka tapauksessa joukkueelle äärettömän arvokas pelaaja, jonka arvo kohoaa entisestään panosten kovetessa. Koivun ja Tanguayn sopivuutta samaan ketjuun on epäilty, kummankin ollessa tunnetumpi enemmän syöttötaidoistaan. Pitää kuitenkin muistaa, että Tanguay on rikkonut neljästi urallaan 25 maalin rajapyykin, eikä minun silmissäni tässä ole mitään ongelmaa.

Sundinin jahkailuun kyllästyttyään Gainey hankki Chicagosta Robert Langin, joka on vaikuttanut olevan harvinaisen onnellinen päivästä yksi lähtien. Paljon kertoo se, että treidin jälkeen Lang pakkasi kamansa autoonsa ja ajeli seitsemän tunnin matkan Montrealiin päästäkseen mukaan parin tunnin vapaaehtoiseen luistelusessioon, jossa läheskään kaikki pelaajat eivät edes olleet läsnä! Mies säteilee iloa kaikissa haastatteluissa, ja toistaiseksi hänen peliotteensa ovat saaneet fanitkin riemuitsemaan. Lang ei ole ollut se laiska neppailija, joksi hänet on monelta taholta tuomittu. Yhteispeli ketjun oikean laiturin Sergei Kostitsynin kanssa näyttää hyvältä, ja kunhan toiselle laidalle saadaan Koston tilalle hieman taitavampi peluri (Higgins/Latendresse), kokonaisuuden luulisi vain ehostuvan. Sergei tuskin pystyy koko kautta pelaamaan aivan parhaalla tasollaan, mutta toivotaan parasta. Tarkasta laukauksestaan mies antoi esimerkkiä Torontoa vastaan, mutta syöttely on Sergein vahvempi puoli.

Nelosessa on tänä vuonna enemmän kokoa, sen takaa Pittsburghista signattu Montrealin oma poika Georges Laraque. Kunnon raskassarjalainen on Habsista puuttunut todella kauan, ja nyt saatiin kerralla liigan parhaaksi monen tituleeraama mies, tres bièn! Laraquen fyysinen preesens takaa työrauhan joukkueen taitopelaajille, eikä Komisarekin enää tarvitse olla jakamassa oikeutta nyrkkeineen, kun joukkueessa on vihdoin vakavasti otettava nyrkkisankari. Kostopoulos ja Begin ovat aina valmiita puolustamaan kaltoin kohdelluiksi tulleita joukkuetovereitaan, mutta he ovat yleensä aina tuossa hommassa itse ottavana osapuolena. Jompikumpi heistä joutunee Laraquen palattua katsomoon, veikkaan että jäähyherkempi Begin kokee tuon kohtalon. Toki tässäkin tullaan näkemään rotaatiota vastustajasta riippuen. Lapierrelta sentterinä toivotaan entistä tasaisempia otteita ja parempaa puolustuspeliä. Lisäksi mies voisi edes kerran elämässään koittaa syöttää kahdella yhtä vastaan-hyökkäyksissä.

A.Kostitsyn-Plekanec-Kovalev
Higgins-Koivu-Tanguay
Latendresse-Lang-S-Kostitsyn
Laraque-Lapierre-Kostopoulos
Begin, Chipchura
(Pacioretty, D'Agostini, Maxwell)

Kuten ylläolevasta voinee päätellä, omat odotukseni ovat aika korkealla tälle kaudelle. Tällä joukkueella on potentiaalia vaikka mihin, kaikki riippuu siitä, miten se kyetään hyödyntämään. Loukkaantumisia on varmasti luvassa viime kautta enemmän, ja niiden pakottamien muutosten tekeminen tulee olemaan kova haaste Carbolle, jolta kysytään kovaa kanttia läpi kauden. Juhlallisuuksia Montrealissa tulee riittämään paidan jäädytyksestä ja All Stars-pelistä ensi kesän varaustilaisuuteen, väliin mahtuessa tietysti monen monta muutakin juhlallista seremoniaa. Olisihan se vain niin perhanan komeaa lisätä kaikkien näiden juhlallisuuksien joukkoon vielä yksi Rue St. Catherinella pidettävä huviajelu.

 

[Fordél]

Helkkarin suuri kiitos M@thiulle mielenkiintoisesta ja asiantuntevasta kausiennakosta! Uusi kausi on pyörähtänyt ihan mukavasti käyntiin ja täytyy taas aloittaa näiden laadukkaiden kirjoitusten seuraaminen.

 

[M@thieu]

Mike Boonen ottelublogin otsikko "Canadiens win a war" kuvaa erinomaisesti viime yön matsia. Kaikkiaan vaisun ensimmäisen erän viime sekunneilla sattuneet kaksi nujakkaa herättivät joukkueet pelaamaan, ja seuraavat 40 minuuttia muistuttivat tunnetasoltaan jopa viime kevään playoff-sarjaa. Isoja taklauksia nähtiin puolin ja toisin - jopa Kovalev pääsi pommittamaan kertaalleen Flyers-tulokas Lucas Sbisaa, joka muuten pelasi erittäin kypsää peliä läpi matsin.

Siinä missä Flyers hallitsi kahta ensimmäistä erää melko selkeästi laiskan ja flegmaattisen oloisen vierasjoukkueen lähinnä keskittyessä idioottimaisten jäähyjen ottamiseen, kolmanteen erään Habs iski täydellä höyryllä Carbon pitämän palopuheen herättämänä. Kahdessa minuutissa tappioasema oli käännetty johdoksi, jälkimmäisen osuman ollessa erittäin onnekas. Mike Komisarekin viivalta lähettämän lyöntilaukauksen verkkoon ohjasi epäonnekseen Scottie Upshall, Bironin äimistellessä tilannetta jähmettyneenä. Habs näytti jo ratkaisevan pelin Sergein tarjoiltua upeasti Langille tämän kauden toisen osuman, mutta Josh Gorgesin uinuminen maalin edustalla vapautti Simon Gagnen maalintekoon viisi minuuttia ennen loppua. Philly vyörytti hyökkäyksiä todella vauhdikkaasti yli keskialueen, ja Montrealin puolustus siniviivojen välissä näytti yhdessä vaiheessa perin koomiselta, kun kaikki kolme hyökkääjää luistelivat täysillä vastaan pelaten kukin itsensä täysin ulos tilanteesta. Ihan huippuhyviin paikkoihin Flyers ei enää päässyt, ja Steve Beginin tarkkaakin tarkempi chippaus tyhjiin takasi Habsille 5-3 -voiton.

Ottelun lopussa nähtiin vielä pieni nujakka Hartnellin taklattua Habs-pelaajaa summerin soidessa, ja molempien joukkueiden kovimmat karjut Latendresse Habsista ja Lupul Flyersista ajautuivat nyrkkihippasille, Guin ottaessa voiton! Miehen kesällä ottamista nyrkkeilytunneista lienee ollut jotain apua, vaikka eihän tuo nyt mikään erikoinen iskujenvaihto ollut. Guin kanssa nyrkkeilyhommia kesällä treenaillut Maxim Lapierre (toivottavasti eivät kuitenkaan toisiaan ole koko kesää mätkineet...) tappeli niin ikään, mutta hän kärsi tappion Steve Downieta vastaan. Kaikkiaan ottelussa oli todella paljon sähköä, ja joukkueiden välille näyttää muodostuvan ihan hyvä rivalry. Seuraavassa kohtaamisessa Habsilla lienee mukana Laraque, saas nähdä mitä kivaa silloin tapahtuu.

Joitain hajanaisia huomioita ottelusta:

- Robert Lang oli jälleen Montrealin parhaimmistoa hyökkääjistä. Veteraania käytetään kaikissa tilanteissa, ja ainakin itse yllätyin kun hän tuli ensimmäisenä hyökkääjänä kentälle Habsin pelatessa puolitoista minuuttia kahden miehen alivoimaa. Lang on erittäin maltillinen kiekollisena, eikä joudu tekemään hätiköityjä ratkaisuja juuri koskaan. Hyvä esimerkki nähtiin toisessa erässä, kun Lang nousi vasenta kaistaa pitkin melko hitaalla vauhdilla, leikkasi keskelle ja malttoi liukua riittävän lähelle maalia ennenkuin antoi kiekolle kyytiä, tuloksena tällä kertaa tolpan kilahdus. Jotain huonoa kuitenkin löytyi, nimittäin aloituksissa Lang oli eilen todella surkea, voittaen vain kuusi 22:sta yrityksestä.

- Toinen tsekkiläiskonkari Roman Hamrlik jatkaa siitä mihin viime kaudella jäi. Mies on aivan jäätävän hyvä omassa päässä, ja kantaa tällä hetkellä pakiston johtajan viittaa. Erityisesti alivoimapelaamisessa hänen merkityksensä on todella iso. Toisaalta Hammer näyttäisi ottavan kaipaamaani kiekollisempaa roolia, eilisessäkin maalissa nousu oli täydellisesti ajoitettu ja mies sai lakaista kiekon tyhjään pussiin. Hamrlik on laukonut kauden kolmessa pelissä yhteensä kaksitoista kertaa, siis neljästi per peli, kun viime vuonna hän ei laukonut keskimäärin edes kahta kertaa ottelua kohden. Tehotilastossa Hammer on paras Canadien +4:llä, jolla hän jakaa liigan kärkipaikan.

- Montreal päästi Philadelphian ylivoimalle peräti seitsemän kertaa, joista kaksi päättyi ennen aikojaan kiekon upotessa verkkoon. Monet näistä jäähyistä olivat ns. laiskan miehen jäähyjä, joissa ei ollut järjen hiventäkään. Esimerkiksi Tanguayn hyökkäyspäädyssä ottama koukkausjäähy kolmannessa erässä oli mieheltä melkoinen aivopieru, sillä kiekkokin oli jo aivan muualla rikkeen tapahtuessa.

 

[M@thieu]

Begin out, Laraque in

Kotiavaukseen kohdistuva mielenkiinto sen kuin vaan lisääntyy, eikä sytyttävämpää vastustajaa tähän peliin voisi toivoa! Vähän harmi, että Georges korvaa Beginin eikä Dandya, mutta joka tapauksessa mahtava nähdä körilään debyytti. Luvassa pitäisi olla todella hienoa kiekkoviihdettä.

Higgins ja Bouillon lienevät tänään vielä vammojen vuoksi katsomossa yhdessä terveenä raaputuksena olevan Chipchuran kanssa. Kokoonpano on todennäköisesti tuota muutosta lukuun ottamatta sama tuttu, eli:

AKosti-Plekanec-Kovalev
Latendresse-Koivu-Tanguay
Kostopoulos-Lang-SKosti
Laraque-Lapierre-Dandenault

Markov-Komisarek
Hamrlik-O'Byrne
Gorges-Brisebois

Price
(Halak)

Saapa nähdä, mihin aikaan kiekko lopulta putoaa jäähän alkuseremonioiden venyessä todennäköisesti aika pitkiksi.

 

[Disaster]

Maple Leafs ja Flyers pelit tuli katsottua jälkeenpäin mutta ensi yön peli Bruinsia vastaan on pakko katsoa suorana. Odotettavissa lienee fyysinen koitos, mikäs sen parempaa. Ryderille tulee varmasti mielenkiintoinen ilta, sillä ihan varmaa on, että kaikki reilut 21 273+ katsojaa muistaa häntä erityisellä "lämmöllä".

 

[Disaster]

Kotiavaukseen kohdistuva mielenkiinto sen kuin vaan lisääntyy, eikä sytyttävämpää vastustajaa tähän peliin voisi toivoa! Vähän harmi, että Georges korvaa Beginin eikä Dandya, mutta joka tapauksessa mahtava nähdä körilään debyytti. Luvassa pitäisi olla todella hienoa kiekkoviihdettä.

Onkohan tuohon jokin erityinen syy että Begin ei pue mutta Dandy pukee? Harmillista, ainakin itse olisin halunnut nähdä Beginin tässä pelissä, varsinkin kun joukkueesta löytyy luisteluvoimaa ilman Dandenaultiakin. Steviehän teki sentään maalinkin viime pelissä, vaikka se tyhjiin menikin.

Kieltämättä mielenkiintoista nähdä Laraque Habsin paidassa tositoimissa. Voi olla että tanssikumppania ei helposti Bruinsin miehistöstä löydy, ellei sitten Thornton halua lähteä (jos pelaa). Tai mikseipä jopa Lucic, eihän sitä koskaan tiedä.

 

[Getz-laf]

Ryderille tulee varmasti mielenkiintoinen ilta, sillä ihan varmaa on, että kaikki reilut 21 273+ katsojaa muistaa häntä erityisellä "lämmöllä".

Oli varsin mielenkiintoinen tilanne kun Ryder tuli ampumaan Bruinsin viimeistä rankkaria, mainitsemasi 21 273 muistivat kyllä Ryderia viimeistään silloin. Mutta voi jessus sentään mikä oli Ryderin ratkaisu ! Totaalinen huutorepeäminen ja mehut näppikselle meikäläiselle. Ei Ryder koskaan mikään taikakäsi ole ollut mutta kyllä noi muurarinkädet olivat pohjanoteeraus.

 

[M@thieu]

Bruins nousi kolmen maalin takaa tasoihin viedäkseen ottelun jatkoajalle ja rankkarikisaan, jossa Alex Tanguay pelasti ekstrapisteen kotijoukkueelle.

Kaudenavausjuhlallisuudet alkoivat joukkueen huollon, valmennuksen ja pelaajien esittelyillä. Pelaajista suurimmat aplodit saivat Koivu, Kovalev, Price ja ensi kertaa Trikolorissa kentälle astunut Georges Laraque. Nykyjoukkueen esittely hoidettiin tällä kertaa huomattavasti perinteistä kaavaa sutjakammin, päähuomion keskittyessä 54:ää Hall of Fameen valittua Habs-legendaa kunnioittavan Ring Of Honorin esittelyyn. Katsomon ylätasoa ympäröivien kunniataulujen myötä 44:n niissä esiintyvän pelaajan lisäksi myös kymmenen pelikentän ulkopuolella merkittävää työtä Canadiensin eteen tehnyttä herrasmiestä saavat oivalla tavalla ansaitsemaansa arvostusta. Paikalla entisaikojen suurpelaajista olivat Dick Duff, Larry Robinson, Steve Shutt, Guy Lafleur, Yvan Cornoyer, Henri Richard, Dickie Moore, Jean Beliveau sekä luonnollisesti GM Bob Gainey. Lisäksi ottelun avauskiekon olivat pudottamassa Hall of Fameen valituista organisaation edustajista kaksi vanhinta, Emile Bouchard sekä Elmer Lach. Hieno seremonia on nähtävissä kokonaisuudessaan TSN:llä.

Ottelu pääsi alkamaan hieman myöhässä, mutta seremonia ei näyttänyt kangistaneen pelaajien jalkoja, vaan ensimmäiset 20 minuuttia olivat vauhdikasta end-to-end -peliä, Bruinsin istuessa kuskin paikalla. Vierailija karvasi todella aktiivisesti, ja vaikka Montrealin puolustus tekikin ihan hyvää työtä kiekon siirtelyssä kovan paineen alla, olivat organisoidut hyökkäykset kovin vähissä. Viidentoista minuutin kohdalla Denis Widemanin ottama idioottimainen käänsi kuitenkin pelin kulun täysin päälaelleen. Kovalev iski seuranneella ylivoimalla avausosuman, ja parin seuraavan minuutin aikana Koivu tasakentällisin ja Lapierre alivoimalla Dandenault'n karvaustyön jälkeen. Viime kaudella niin moneen kertaan nähty kuvio toistui jälleen, Bruins oli hyvin pelissä mukana, mutta lähti tauolle kolmen maalin takaa-ajoasemassa.

Pelinkuva muuttui seuraavien kahden erän ajaksi, kun Habs unohti itsensä pukukoppiin ensimmäisellä erätauolla. Kotijoukkue pelasi käsittämättömän laiskasti muutamia hyviä vaihtoja lukuunottamatta, ja etenkin ylivoimapelaaminen oli karmeaa katsottavaa, kun maalinälkä näytti olevan jo täysin tyydytetty. Julien toisaalta sai taas kerran joukkueensa tsempattua jatkamaan taistelevaa peliään ja ihailla täytyy kyllä joukkueen ottelusta toiseen huipputasolla lukemista riippumatta säilyvää työmoraalia. Bruins tuli lopulta ansaitusti tasoihin varsinaisen peliajan viimeisellä minuutilla, joskin onnetar väläytti leveän hymyn Bruinsin suuntaan tasoitusmaalissa.

Jatkoaika muistuttikin sitten taas pitkälti ensimmäistä erää, parhaiden paikkojen siunaantuessa tällä kertaa Habsille, huippuna 3vs1-hyökkäys Ryderin ollessa tilanteen yksinäinen bostonilainen, mutta Langin kesy yritys kilpistyi Thomasin patjoihin. Rankkareilla saamattoman pelin pelannut Alex Tanguay maalasi Habsin toisena vetäjänä ja ratkaisupaikassa ainoastaan kerran rankkarikisassa urallaan osunut Ryder epäonnistui tälläkin kertaa. Julienilta epäonnistunut riskinotto nimetä Ryder kolmanneksi vetäjäksi, kun otetaan huomioon entisen kotiyleisön luoma paine ja miehen huono rankkarihistoria. Vähän suotta kyllä Bell Centren yleisö buuasi taas Ryderille, hän oli kuitenkin kahtena perättäisenä kautena Habsin paras maalintekijä ja viimeisteli kaikkiaan 99 osumaa pour Le Canadien. USA:n kansallislaulullekin buuattiin, sille löytyy ymmärrystä vielä vähemmän.

- Carey Price oli jälleen aivan loistava pitäen kotijoukkueen mukana pelissä upeilla torjunnoillaan. Veskarin liikehdintä on keventymisen myötä kohentunut roimasti, ja näyttäisi se hanskakäsikin toimivan ihan hyvin, Charan hirmulämärin koppaaminen kolmannessa erässä oli todella näyttävä. Suotta ei Pierre McGuire valinnut Pricea tämän pelin Monsteriksi.

- Koivu penkitettiin jatkoajalla kokonaan, ja Tanguaykin kävi kentällä vain kerran. En tiedä mikä tässä on takana, mutta veikkaisin että Sakun nilkka vihoittelee yhä. Kaksikko teki mielestäni hyvin töitä karvaten aktiivisesti, mutta etenkin Tanguay tuli kyllä muutaman kerran luvattoman hitaasti omiin Bruinsin hyökätessä nopeasti. Hyökkäyspäässä Saku ja Alex eivät kyllä paljoa aikaan saaneet. Täten Tanguayn valintaa ottelun ykköstähdeksi täytyy kyllä ihmetellä, vaikka nyt voittomaalin tekikin. Latendresse oli Sakun ketjun paras tänään(kin). Mies pelaa todella energisesti ja luistin kulkee hyvin. Gui taklasi tässä ottelussa varmaan enemmän kuin viime kaudella yhteensä.

- Lapierre pelasi selvästi kauden parhaan pelinsä, vaikka on tähänkin asti suoriutunut hyvin! Energiaa ja yritystä vaikka muille jakaa, ja erinomaisen alivoimapelaamisensa kruunuksi teki vajaalla myös kauden ensimmäisen maalinsa. Dandenault onnistui niin ikään varsin hyvin, ja laitetaan samaan kategoriaan vielä Tomppa Kostopoulos.

- Laraque tappeli oltuaan kentällä 7 sekuntia, mutta muuta mainittavaa hän ei tehnyt. Liikkuminen oli paljon kankeampaa kuin odotin, ja kiekko poltti lavassa aivan hirveästi. Olihan tämä Georgesin ensimmäinen pelin pitkään aikaan, mutta kyllä minä odotin parempaa pelillisellä puolella. Begin kehiin Phoenixia vastaan, ei Fedoruk kuitenkaan halua tapella Larakin kanssa.

- Brisebois oli erinomainen ja ansaitsi kaikki 16 peliminuuttiaan. Breezer blokkasi monta laukausta, teki hyviä ratkaisuja kiekollisena, ja pystyi useaan otteeseen riistämään kiekon kulmassa vahvoilta Bruins-hyökkääjiltä joko mailahäirinnällä tai käyttäen kroppaansa. Très bien!

 

[ori]

- Koivu penkitettiin jatkoajalla kokonaan, ja Tanguaykin kävi kentällä vain kerran. En tiedä mikä tässä on takana, mutta veikkaisin että Sakun nilkka vihoittelee yhä. Kaksikko teki mielestäni hyvin töitä karvaten aktiivisesti, mutta etenkin Tanguay tuli kyllä muutaman kerran luvattoman hitaasti omiin Bruinsin hyökätessä nopeasti. Hyökkäyspäässä Saku ja Alex eivät kyllä paljoa aikaan saaneet. Täten Tanguayn valintaa ottelun ykköstähdeksi täytyy kyllä ihmetellä, vaikka nyt voittomaalin tekikin. Latendresse oli Sakun ketjun paras tänään(kin). Mies pelaa todella energisesti ja luistin kulkee hyvin. Gui taklasi tässä ottelussa varmaan enemmän kuin viime kaudella yhteensä.
-!

- Minun mielesta taas Saku ja Alex pelasivat Latendresselle (plus pakeille ja toisilleenkin) monia hyvia paikkoja, mutta miehen viimeistely ei ollut aivan toivotulla tasolla. Muutenkin nakisin etta Alex ja Saku ovat ajatus tasolla lahes samalla aalto pituudella, mutta tama samainen aaltopituus ei Latendresselle asti kantaudu. Tama oli siis minun nakemykseni eilisen perusteella. Aikaisemmin ylivoimalla toiminut koostumus missa oli myos Kostitshyn toimi hyvin. Mielestani olisikin hyva kokeilla jompaista kumpaista veljeksista Koivun Ja Tanguayn rinnalla.
- Sakun luistelu naytti tosin aika raskaalta aika ajoin... jaksoi painaa ekat 30s. vaihdosta ja sitten alkoi jalka painaa. no vanha vertyy hitaammin.
- Kovalev oli jalleen kerran aivan maaginen. Kiekon kanssa, ottelun ensimmaisessa erassa piti pilkkanaan kolmea Bruinsin miesta keskialueella ennen kuin paatti vieda kiekon yli siniviivasta. Maalissa myos taidonnayte nopeista kasista. Muutama erittain oivallinen syotto mahtui myos Aleksein iltapuhteeseen.

 

[M@thieu]

HI/O:sta:

Koivun istuminen jatkoajalla johtui jostakin vammasta, minkä vuoksi hän jätti myös tämän päiväiset harjoitukset väliin. Mitään tarkempaa tietoa ei anneta, muuta kuin että kyseessä ei ole tuo training campilla vaivannut nilkka. Kapteenin pitäisi olla pelikuntoinen lauantaina mielenkiintoisen Coyotes-ryhmän saapuessa Bell Centreen.

Chipchura lähetettiin Hamiltoniin. Lapierre on pelannut niin hyvin ensimmäisissä peleissä, ettei Chipperilla ole mitään saumoja syrjäyttää häntä kokoonpanosta. Näin kautensa kahdella Manitoba-voitolla (3-1 & 5-3) avannut Dogs saa kovan vahvistuksen kokemattomaan sentterikaartiinsa. Vahvimmin kautensa on aloittanut ECHL:n viime kauden pistekunkku David Desharnais, jolla on kahdesta pelistä tehot 1+2. Marc Denis on myöskin aloittanut kautensa mainiosti torjuen yli 60 kertaa näissä kahdessa matsissa.

 

[kärppä73]

Petteri Lehdolta hyvä kolumni koskien canadiensin 100v juhlavuotta: http://kiekko.kaleva.fi/kiekkok/index.cfm?p=blogi&id=758771&bid=51874&LOGGEDtunniste=0

Kausi on lähtenyt liikkeelle pisteitten valossa odotetun hyvin, mutta itse pelaamisesta on vaikea kommentoida mitään kun yhtään peliä en ole vielä nähnyt. Canal plus näyttää vain jotain helv** Anaheimin pelejä, joten pitänee ilmeisesti alkaa turvautumaan taas ottelustriimeihin netissä...

Ensimmäisen kotiottelun avausseremonian näin ja se oli koskettavan upea tapahtuma, kun ysikymppiset habs-legendat tipputtivat avauskiekon jäähän. Emil Bouchardin ja Elmer Lachin saama vastaanotto yleisöltä oli uskomaton...upea kiekkokaupunki osaa kunnioittaa vanhoja legendojaan. Avausseremonian loppuosa, Ring of honour: http://www.youtube.com/watch?v=w9JmvjLNR1I

 

[B.Virtanen]

USA:n kansallislaulullekin buuattiin, sille löytyy ymmärrystä vielä vähemmän.

Viimekaudella, kun itse vierailin Bell Centerissä, niin USAn kansallishymnille ei buuattu, mutta laittoivat heti perään soimaan Green Dayn American idiot. Melkoinen veto tuokin. Psyykkaus on kovaa Kanadassa =)
Yksi asia kuitenkin vetää vertoja jopa USAn kansallishymille buuaukseen. Bell Centerissä usein buuataan Kanadan kansallishyminin englanninkielisen osuuden päälle. Oma vaimo on kanadanranskalainen, eikä häneltäkään löydy tippaakaan ymmärrystä noille idiooteille.
No, muutenhan Habs-fanit kyllä kannattavat joukkuettaan hyvin, vaikka kärsivällisyys on usein nolla (sekin kanadanranskalaiseen tapaan).

Edit. Hahhaha, hyvä heitto tuolla Petteri Lehdon artikkelissa.
Katsomossa miehet ovat paremmin pukeuntuneita kuin naiset Ontariossa tai Albertassa. Kainalossakin taitaa olla vähemmän karvoitusta. Naiset ovat kuin suoraan Chez Paree'sta. Tosin nyt muotivaatteisiin kääriytyneinä. Ei huono. C'est la vie.
Tähän ei voi kuin yhtyä ja todeta heidän myös meikkaavan enemmän, kuin naisten itä-euroopassa =)
Meikkaus pätee ehkä enemmän yleisesti miehiin ranskalaisessa Kanadassa, ei niinkään jääkiekkoyleisöön.

 

[tomageeni]

Näinpä Phoenix kaadetttiin 4-1. Ei kyllä jäänyt silti erityisen hyvä maku ottelusta. A. Kostitsyn loukkaantui todella ikävän näköisesti Sauerin taklauksesta. Raju taklaus, pää jysähti pleksiin ja jäähän eikä noussut ylö. Talutettiin/raahattiin pois kentältä ja selostajat pitivät itsestään selvänä ettei hetkeen pelaa. Luultavasti ainakin aivotärähdys.
Tästä seurasi muutamakin kalabaliikki, Kostopoulos ja Sauer ottivat mittaa melko tasavahvasti Sauerin selättäen Koston lopulta. Laraque haki myös tanssikaveria aktiivisesti ja lopulta Fedoruk lähti. Laraque luonnollisesti voidaan katsoa tappelun voittajaksi. Velipoika Sergei oli myös Andrein loukkaantumisen jäljiltä kuumana kuin se kuuluisa hellankoukku.

Sikäli kun selostuksesta sain selville, Higginsin olisi tarkoitus pelata ensi matsissa. Onneksi syvyyttä hyökkäkyseen löytyy, mutta täytyy toivoa ettei Andreilla ole mitään viikon lepoa vakavampaa.

Itse matsista sen verran että Price pelasi vakuuttavasti ja Tanguayn ja Koivun välille on ilmeisesti syntynyt jonkinlaista kemiaa. Tanguay siis iski kaksi häkkiä Koivun syötöistä ja kapteeni itsekin sai yhden byyrin tililleen. Latendresse on myös kolmantena lenkkinä tuossa pärjännyt oikein mukavasti, vaikka toki hieman jää kokeneempien starojen varjoon. Mielestäni parantanut kuitenkin selkeästi puutteitaan ja häneltäkin voinee odottaa läpimurtoa ja ~50 pisteen kautta.

edit. Koivulla muuten 600. piste haarukassa, toinen syöttöpiste oli 599. piste.

 

[M@thieu]

Itse matsista sen verran että Price pelasi vakuuttavasti ja Tanguayn ja Koivun välille on ilmeisesti syntynyt jonkinlaista kemiaa. Tanguay siis iski kaksi häkkiä Koivun syötöistä ja kapteeni itsekin sai yhden byyrin tililleen. Latendresse on myös kolmantena lenkkinä tuossa pärjännyt oikein mukavasti, vaikka toki hieman jää kokeneempien starojen varjoon. Mielestäni parantanut kuitenkin selkeästi puutteitaan ja häneltäkin voinee odottaa läpimurtoa ja ~50 pisteen kautta.

Minusta Latendresse ei jää oikeastaan lainkaan Koivun ja Tanguayn varjoon, vaikkei tietystikään kiekollisena tuon kaksikon tasolla ole. Lats on aivan eri ukko kuin aiemmilla kausilla, tärkeimpänä erona luistelunopeus, jonka kehittämisessä otetut harppaukset vaikuttavat kaikkiin muihinkin ominaisuuksiin positiivisesti. Latendressen peliote on todella aktiivinen ja mikä tärkeintä, tuo ote säilyy ottelun alusta loppuun saakka. Tästä aktiivisuudesta saadaan viitettä jo tilastoistakin; Gui on taklannut tällä kaudella jo 17 kertaa ollen yksi liigan ahkerimmista taklaajista (jaettu 10.). Tuo tekee keskiarvoksi yli kolme niittiä per peli, viime kaudella luku oli alle kahden. Eilisessä pelissä Latendresse taklasi peräti viisi kertaa, mutta jäi toki joukkueen sisäisessä vertailussa toiseksi Komisarekin (7 taklausta) jälkeen.

Mutta onhan tuo ketju kokonaisuudessaankin aivan huikeassa iskussa. Siis jumaliste mitä maaleja! Saku ja Tanguay pelaavat jo nyt kuin olisivat olleet ketjukavereita useamman kauden, ja voisi kuvitella yhteispelin vain paranevan kauden edetessä. Koivu nousi muuten eilisillä syötöillään organisaatiossa all-time tilaston seiskaksi ohi Rocketin. Aika upea saavutus, vaikka Richard ei mainettaan syötöillä luonutkaan. Sakun suorituksen arvoa vain korostaa se, että tehopisteet syntyivät vain reilussa 12 minuutissa. Vain Laraque sai vähemmän jääaikaa koko ottelun pelanneista Habs-hyökkääjistä. Joku vamma kapteenilla on, mutta ilmeisestikään ei mitään hirveän vakavaa, kun peli luonnistuu noin hemmetin hyvin.

Toivottavasti Andreilla ei ole muuta kuin aivotärähdys. Tämä ikävännäköinen kuva kertoo aika paljon. Onneksi Saku hieman rauhoitteli Sergeitä penkillä tuon tilanteen jälkeen, muuten olisi pikkuveli voinut tehdä tunnekuohussa melkoisia typeryyksiä.

Laraque sai tässä matsissa kunnolla juonesta kiinni. Kiekollinen pelikin näytti ihan hyvältä, etenkin yksi tilanne, jossa hän piti varmaan yli kymmenen sekuntia kiekkoa Bryzin maalin takana käyttäen isoa vartaloaan hyvin suojaukseen. Ihan kuin Sundin, siis. ;)

Higgins palannee seuraavaan otteluun, mielenkiintoista nähdä, mihin ketjuun Carbo hänet asettaa. Yksi vaihtoehto olisi tietysti Kovyn ja Plekyn vierelle, josta Andrei nyt ainakin jonkin aikaa on telakalla.

Siirtohuhuissa ollaan kovasti tuomassa Gaborikia Habsiin, toiseen suuntaan olisi menossa Higgins, Halak/Mcdonagh sekä ykköskierroksen pick. Toivottavasti nämä ovat puhdasta potaskaa, Canadiensin tiivis yhteishenki huokuu tällä hetkellä niin voimakkaasti jo kenttäpelistäkin, ettei tuota porukkaa nyt kannata alkaa sotkemaan. Etenkään loukkaantumisherkällä slovakilla, jota Gainey ei mitenkään saisi uuden sopimuksen alle ensi kesänä.

 

[vilpertti]

Siirtohuhuissa ollaan kovasti tuomassa Gaborikia Habsiin, toiseen suuntaan olisi menossa Higgins, Halak/Mcdonagh sekä ykköskierroksen pick.

Habs-huhut saa aina kyllä hymyn naamalle.

 

[Taitopelaaja]

Gaborik olisi kyllä mielenkiintoinen pelaaja nähdä Habs-paidassa. Hänellä on ollut aina valtavasti potentiaalia, mutta jotenkin se ei ole vielä koskaan aivan täysin päässyt vielä esille. Tietysti pienet loukkaantumiset ovat vieneet ehjien kausien pelaamisen, mutta silti.

Gaborikin myötä Canadiens nousisi yhdeksi suurimmista voittajasuosikeista (on jo nyt yksi suosikeista). En vain jaksa millään jaksa, että hänet Montrealiin saataisiin, mutta mistäs sitä koskaan tietää? Pitihän sen Hossankin silloin olla varma...

Joka tapauksessa kausi on alkanut mukavasti. Varsinkin Koivun ja Tanguayn yhteispelaaminen on ollut yksi positiivisimmista asioista alkukaudella. Toivotaan, että homma jatkuu samaan malliin jatkossakin.

 

[Leone B.]

Habs-huhut saa aina kyllä hymyn naamalle.

Viitannet varmaan siihen, että esitetty kauppa suosisi reilusti Montrealia - tällaisiahan Habs-huhut usein ovat ja räikeästi. Ei kuitenkaan taida kertoa pelkästä homer-meiningistä, että eri keskustelupalstojen perusteella juuri yksikään Canadiens-fani ei Gaborikia näillä ehdoilla haluaisi (vrt. HFBoardsin ketju: "ME EMME HALUA HUIPPUHYÖKKÄÄJÄÄ!" - melko poikkeuksellista meininkiä Habs-faneilta, jotka yleensä kuolaavat jokaisen huhun perään).

Higgins on jo osoittanut olevansa legitiimi 1-2-ketjun pelaaja idän viime kauden parhaassa hyökkäyskalustossa, lisäksi mies on kapteeniainesta. McDonagh taas on koko organisaation pakkiprospectien ykkönen, jota moni pitää lähes varmana Top2-kamana. Joissain huhuversioissahan tuohon on Habsin puolelta vielä lisätty Pacioretty/Weber, jotka nuorista hyökkääjistä ja pakeista ovat lähinnä paikkaa ylhäällä.

Vaihdossa tulisi Gaborik, joka kaikesta tähtiloistostaan huolimatta on kovin loukkaantumisherkkä ja jota Gaineylla ei ole mitään mahdollisuutta sainata ensi kaudelle luopumatta esim. Koivusta ja/tai Kovalevista. En mitenkään jaksa uskoa, että tämä olisi Bob Gaineysta järkevä kauppa. Wildin näkökulmasta saattaisi tällä hetkellä ollakin, vaikka ajatus ensinäkemältä hymyilyttää.

A. Kostitsynin loukkaantumista lukuun ottamatta Canadiens kun sattuu tällä hetkellä olemaan sellaisessa tilanteessa, että Top9-hyökkääjät ovat kaikki lähes niin kovaa kamaa kuin palkkakaton aikana olla voi, ja esim. Paciorettyn kanssa jouduttiin hienon training campin jälkeen tekemään vähän samoin kuin Detroit Leinolle. Muitakin tulijoita Hamiltonista olisi. 15 vuoden erämaavaelluksen jälkeen tämä tuntuu uskomattomalta, mutta onnistuneiden omien varausten kautta tähän on tultu.

Totta kai Gaborik >>> Higgins ainakin hyökkäystehoiltaan, mutta kannattaako hieman riskialttiin 1-2-ketjun (PKP-ketjun asemaa ykkösenä tuskin Gaborikin tulokaan horjuttaisi) upgreidauksen takia antaa vaihdossa puoli joukkuetta? Jos kannu halutaan ehdottomasti voittaa juhlakaudella ja muusta viis - ehkä.

Kertauksena vielä Habsin hyökkäyksen Top9, kunhan vanhempi valkovenäläinen taas saadaan kehiin. Latendressen upean alkukauden ansiosta Higgins saanee - mikäli AKostin huili ei veny - hakea vauhtia kolmosesta.

AKostitsyn - Plekanec - Kovalev
Tanguay - Koivu - Latendresse
Higgins - Lang - SKostitsyn