Puolustajat:
# 3 Ryan O'Byrne
# 8 Mike Komisarek
# 25 Mathieu Dandenault
# 26 Josh Gorges
# 44 Roman Hamrlik
# 51 Francis Bouillon
# 71 Patrice Brisebois
# 79 Andrei Markov
Puolustuksesta löytyy monenlaista pelimiestä. Pari isoa härkää, muutama luotettava peruspakki, selkeä kiekollinen liideri, sekä kaksi Stanley Cup-voittajaa, jotka ovat tämän osaston selkeästi heikoimmat lenkit. Yhtään uutta nimeä joukkueen takalinjoille ei ole liittynyt, eli systeemin salat ovat kaikille tutut, kuten myös pelikaverit. Andrei Markovin viime kausi oli todella hyvä, mutta playoffeissa hän oli pettymys, eikä kaikkea syytä voi laittaa selkävamman piikkiin. Mike Komisarek puolestaan nousi kiistatta liigan eliittiin puolustavien puolustajien kaartissa, eikä paljon huonommaksi jäänyt veteraani Roman Hamrlik. Kesän 2007 signaus oli joukkueen tasaisimpia suorittajia, ja intoutui etenkin pudotuspeleissä rajuun fyysiseen peliin. Tällä kaudella odotan Hammerilta hieman suurempaa panosta kiekollisessa pelissä, ja avausmaalihan syntyikin jo Torontoa vastaan. Gorges ja Bouillon muodostavat todella hyvän kolmosparin, joskin he ovat aika heiveröinen yhdistelmä isoja hyökkääjiä vastaan. Gorgesin kyky pitää keikko hallussaan ja toimittaa se omille vastustajan karvaajan jyrättyä hänet päätylaudoitukseen on kerrassaan hämmästyttävä. Rhinosta on oikeastaan hyvinkin paljon kiinni, sillä hänen paikkansa tulee olemaan Hamrlikin vierellä kakkosparissa. Jos hän onnistuu pelaamaan tasaisen varmasti, tarve hankkia pakkivahvistus deadlinella ei ole huutava. Dandy ja Breezer tuurailevat loukkaantumisia, Brisebois'n saadessa enemmän vastuuta.
Habsin puolustus on hyvin liikkuva, mutta myös melko pienikokoinen Obia ja Komia lukuunottamatta. Takalinjojen on ehdottomasti pystyttävä kevään koittaessa kestämään viime vuotista paremmin vastustajien taklauspeliä, sillä ajoittain oli havaittavissa arkuutta ja hätäilyä kulmatilanteissa. Viime kevät jätti myös isoja kysymysmerkkejä ykkösparin ylle, sillä Markov ja Komi pelasivat kumpikin reippaasti alle tasonsa läpi pudotuspelien. Etenkin Komisarekin vaisuus oli kummallista, ja miehen runkosarjan lopussa saamalla vammalla täytyi olla vaikutusta tuohon. Kiekollinen pelaaminen on pitkälti Markovin varassa, vaikka Hamrlik'kin saanee tällä kaudella enemmän yv-vastuuta. Gorges pystyy paikkaamaan ylempien parien loukkaantumisia hyvin ainakin lyhytaikaisesti, kuten viime kaudella Komin vamman aikaan nähtiin. Pidemmässä juoksussa vastaava kuormitus voisi käydä miehelle liian kovaksi. Yksi all-around -pakki tekisi poikaa, mutta onko Bob valmis maksamaan kovaa hintaa deadlinella?
Kaikkien ollessa terveenä puolustus ryhmittyy näin:
Markov-Komisarek
Hamrlik-O'Byrne
Gorges-Bouillon
Brisebois, Dandenault
(Weber, Valentenko)
Hyökkäys:
# 6 Tom Kostopoulos
# 11 Saku Koivu
# 13 Alex Tanguay
# 14 Tomas Plekanec
# 17 Georges Laraque
# 20 Robert Lang
# 21 Chris Higgins
# 22 Steve Begin
# 27 Alex Kovalev
# 28 Kyle Chipchura
# 40 Maxim Lapierre
# 46 Andrei Kostitsyn
# 74 Sergei Kostitsyn
# 84 Guillaume Latendresse
Canadiensin hyökkäyksestä löytyy huikea määrä taitoa ja nopeutta. Ryhmä on mielestäni kokonaisuudeltaan Idän paras, vaikka parhaat yksilöt löytyvätkin muualta. Plekanecin, Koivun ja Langin ympärille saa top-6 laitureista kasattua toinen toistaan kiehtovampia ketjukoostumuksia, ja etenkin pelien sisälllä Carbo tulee sekoittelemaan ketjuja paljon. Carbo puheli La Pressen haastattelussa, että hänen mielestään joukkueessa ei enää tarvitse olla yhtä selkeästi puolustuspeliin erikoistunutta ketjua, ja Habs toden totta tulee hyökkäämään kaikilla sylintereillä. Top-ysin ollessa kiveenhakattu, nelosketjun paikoista riittää taistelua. Sentterin paikkaa hamuavat Lapierre ja Chipchura, laidoille tyrkyllä ovat Laraque, Kostopoulos sekä Begin. Tarvittaessa laidalla käytetään myös Dandya, ja Lapierrekin nähtäneen jossain vaiheessa vasemmalla.
Ykkösketju kasataan samaan muotoon, jossa se teki tuhojaan viime kaudella. Vanhempi Kostitsyn, Plekanec ja Kovalev muodostavat kokonaisvaltaisen kolmikon, joka täydentää hyvin toisiaan. Ketjun tärkeimmästä lenkistä voi kiistellä, mutta minusta se on Plekanec, jonka tarkka työskentely molempiin suuntiin vapauttaa laitojen taitoniekat täyteen loistoon. Kovalev on fyysisesti paremmassa kunnossa kuin vuosiin, ja häneltä on lupa odottaa viime kauden toisintoa. Kostitsynilta on lupa odottaa maali- ja pistesaldon kohennusta toisella täydellä NHL-kaudellaan. Miehen perhe muutti vihdoin kesällä Montrealiin, ja tämän luulisi vaikuttavan positiivisesti peliesityksiin. Andrein toivoisi myös osallistuvan hieman enemmän fyysiseen peliin, sillä raameja väkivahvalla valkovenäläisellä siihen kyllä löytyy.
Toinen kolmikko rakennetaan kapteenin ympärille. Alunperin laidoilla kauden avauksessa piti olla Tanguayn ohella Higgins, mutta nivusvamma on toistaiseksi estänyt pelaamisen ja hänen paikkansa on saanut Guillaume Latendresse. Lats sai kesällä vihdoinkin itsensä parempaan fyysiseen kuntoon, ja power-skating -harjoitteet ovat tehneet ihmeitä miehen luistelulle. Lats pelasi erinomaisesti Torontoa vastaan ja hänen syöttönsä Hammerin maaliin jätti ainakin minut ihmettelemään tilannetta suu auki, sillä Guilta harvemmin on vastaavanlaisia lättyjä nähty. Gui pitänee paikkansa Higginsin toivuttuakin, jos esittää jatkossa samanlaista peliä. Tanguay aloitti Buffaloa vastaan huonosti, mutta roihahti liekkeihin Leafsia vastaan. Pettymysten täyteisen kauden Mike Keenanin alaisuudessa viettänyt pelaaja on kuin rakennettu Habsin pelisysteemiin, ja pisteitä pitäisi ropista jatkossakin. Sakukin parantanee tilastojaan viime kaudesta, mutta toissakauden tasolle hän ei välttämättä yllä. Kapteeni on joka tapauksessa joukkueelle äärettömän arvokas pelaaja, jonka arvo kohoaa entisestään panosten kovetessa. Koivun ja Tanguayn sopivuutta samaan ketjuun on epäilty, kummankin ollessa tunnetumpi enemmän syöttötaidoistaan. Pitää kuitenkin muistaa, että Tanguay on rikkonut neljästi urallaan 25 maalin rajapyykin, eikä minun silmissäni tässä ole mitään ongelmaa.
Sundinin jahkailuun kyllästyttyään Gainey hankki Chicagosta Robert Langin, joka on vaikuttanut olevan harvinaisen onnellinen päivästä yksi lähtien. Paljon kertoo se, että treidin jälkeen Lang pakkasi kamansa autoonsa ja ajeli seitsemän tunnin matkan Montrealiin päästäkseen mukaan parin tunnin vapaaehtoiseen luistelusessioon, jossa läheskään kaikki pelaajat eivät edes olleet läsnä! Mies säteilee iloa kaikissa haastatteluissa, ja toistaiseksi hänen peliotteensa ovat saaneet fanitkin riemuitsemaan. Lang ei ole ollut se laiska neppailija, joksi hänet on monelta taholta tuomittu. Yhteispeli ketjun oikean laiturin Sergei Kostitsynin kanssa näyttää hyvältä, ja kunhan toiselle laidalle saadaan Koston tilalle hieman taitavampi peluri (Higgins/Latendresse), kokonaisuuden luulisi vain ehostuvan. Sergei tuskin pystyy koko kautta pelaamaan aivan parhaalla tasollaan, mutta toivotaan parasta. Tarkasta laukauksestaan mies antoi esimerkkiä Torontoa vastaan, mutta syöttely on Sergein vahvempi puoli.
Nelosessa on tänä vuonna enemmän kokoa, sen takaa Pittsburghista signattu Montrealin oma poika Georges Laraque. Kunnon raskassarjalainen on Habsista puuttunut todella kauan, ja nyt saatiin kerralla liigan parhaaksi monen tituleeraama mies, tres bièn! Laraquen fyysinen preesens takaa työrauhan joukkueen taitopelaajille, eikä Komisarekin enää tarvitse olla jakamassa oikeutta nyrkkeineen, kun joukkueessa on vihdoin vakavasti otettava nyrkkisankari. Kostopoulos ja Begin ovat aina valmiita puolustamaan kaltoin kohdelluiksi tulleita joukkuetovereitaan, mutta he ovat yleensä aina tuossa hommassa itse ottavana osapuolena. Jompikumpi heistä joutunee Laraquen palattua katsomoon, veikkaan että jäähyherkempi Begin kokee tuon kohtalon. Toki tässäkin tullaan näkemään rotaatiota vastustajasta riippuen. Lapierrelta sentterinä toivotaan entistä tasaisempia otteita ja parempaa puolustuspeliä. Lisäksi mies voisi edes kerran elämässään koittaa syöttää kahdella yhtä vastaan-hyökkäyksissä.
A.Kostitsyn-Plekanec-Kovalev
Higgins-Koivu-Tanguay
Latendresse-Lang-S-Kostitsyn
Laraque-Lapierre-Kostopoulos
Begin, Chipchura
(Pacioretty, D'Agostini, Maxwell)
Kuten ylläolevasta voinee päätellä, omat odotukseni ovat aika korkealla tälle kaudelle. Tällä joukkueella on potentiaalia vaikka mihin, kaikki riippuu siitä, miten se kyetään hyödyntämään. Loukkaantumisia on varmasti luvassa viime kautta enemmän, ja niiden pakottamien muutosten tekeminen tulee olemaan kova haaste Carbolle, jolta kysytään kovaa kanttia läpi kauden. Juhlallisuuksia Montrealissa tulee riittämään paidan jäädytyksestä ja All Stars-pelistä ensi kesän varaustilaisuuteen, väliin mahtuessa tietysti monen monta muutakin juhlallista seremoniaa. Olisihan se vain niin perhanan komeaa lisätä kaikkien näiden juhlallisuuksien joukkoon vielä yksi Rue St. Catherinella pidettävä huviajelu.