Halak taisi hieman loukata itseään ja Markov sai tilastoihinsa merkinnän -3.
Loukkaantumisesta ei Halakin kohdalla ollut kyse, vaan Carbo halusi antaa kotiseudullaan ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen pelanneelle Pricelle vähän peliaikaa lopusta, kun paikalla oli paljon sukulaisia ja ystäviä. Josh Gorges oli varannut omille tukijoukoilleen 32 pilettiä, ja pelasi toiseksi eniten Habsista (21.25). Canadiensin kolmas länsirannikon kasvatti Ryan O'Byrne jäi harmikseen ulos kokoonpanosta.
Muttajoo, eipä tuossa pelaamisessa näytä kauheasti muutosta tapahtuvan. Jotain positiivista sentään löytyi, tällä kertaa hanskoja ei lyöty tiskiin, vaan yritettiin täysillä loppuun saakka. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys jokaisessa ottelussa jo ihan ammattiylpeyden puolestakin, mutta eipä se suurella osalla porukasta ole viime aikoina repertoaariin kuulunut.
Sitten kun joskus aikanaan Carbonneau'lle etsitään seuraajaa, yksi vahva vaihtoehto on varmasti Hamiltonia neljättä vuottaan valmentava Don Lever. Pelaajaurallaan mies edusti kaikkiaan neljää eri organisaatiota pelaten yhteensä 1020 NHL-ottelua tehoin 313+367=680, ja Wikipedia tietää kertoa hänen viimeistelleen New Jersey Devilsin historian ensimmäisen maalin. Viimeiset vuotensa Lever vietti Buffalossa, josta irtosi heti lopettamispäätöksen jälkeen apulaisvalmentajan pesti kaudelle 1987-88. Pari kautta myöhemmin Lever siirrettiin Sabresin AHL-affiliaattiin Rochesteriin päävalmentajaksi, jossa hän menestyi hienosti johtamalla joukkueen kahden kauden aikana kerran AHL:n finaaleihin ja kerran kolmannelle kierrokselle. Rochesterissa mies muuten valmensi mm. Donald Audettea ja myöhemmin Buffalon pääkäskyttäjäksi noussutta Lindy Ruffia.
Seuraavaksi Lever nostettiin taas NHL-joukkueeseen apulaiseksi, jossa hän viihtyikin seuraavat yhdeksän kautta. Kesäkuussa 2002 Lever katsoi parhaaksi vaihtaa maisemaa ja siirtyi St.Louisiin apulaisvalmentajaksi. Tuo pesti ei kuitenkaan ollut kovin pitkäikäinen, vaan jo kahden kauden jälkeen Bluesin penkin taakse hankittiin uutta verta Leverin tilalle. Pidettyään vuoden verran vapaata valmennustehtävistä pelaajaurallaan "Cleaver"-lempinimen saanut ontariolainen ryhtyi Hamilton Bulldogsin päävalmentajaksi, jossa siis jatkaa tälläkin hetkellä.
Ensimmäisellä kaudella Leverin johtama Bulldogs jäi ulos playoffeista, mutta toisella jyrähti oikein kunnolla, kun seura voitti historiansa ensimmäisen Calder Cupin. Viime kausi oli suuri pettymys joukkueen pienelle fanipohjalle, kun hallitseva mestari jäi vaille pudotuspelipaikkaa. Tällä kaudella peli on kuitenkin lähtenyt taas kulkemaan paremmin, ja Dogsilla on tiukka ote playoff-paikkaan, kun kautta on jäljellä vielä reilut parikymmentä ottelua.
Leverilla ei ole kokemusta NHL:stä päävalmentajan paikalta, mutta muuten kokemusta on kyllä hurjasti, ja tätähän Habsin viime aikojen valmentajilta ei sitten Jaques Demers'n aikojen ole löytynyt juuri lainkaan. Carbo oli pari vuotta Therrienin apurina Habsissa ja Vigneault toimi neljä kautta kakkosvalmentajana Devilsissa, ja siinä se. Canadiens ei ole helpoin mahdollinen paikka opetella tuota duunia. 56-vuotias Lever olisi itseasiassa iältään kaikkien aikojen vanhimpana Montrealin päävalmentajan pestin saanut henkilö.
Bruce Boudreau'n urotekojen jälkeen NHL-seurat ovat antaneet huomattavasti rohkeammin tilaisuuksia farmijoukkueidensa päävalmentajille, ja Canadiens voisi hyvinkin toimia tämän esimerkin mukaisesti lähivuosina. Habsin tämänhetkisestä rosterista peräti kymmenen on pelannut Leverin alaisuudessa Bulldogsissa, mikä myös puhuu tietysti hänen puolestaan.
Meni miten meni, Carbo saa minun puolestani jatkaa tämän kauden loppuun saakka, mutta jos tässä nyt vaikka pleijareista jäädään ulos, niin kesällä on Gaineylla harkinnan paikka. Silloin Leverin nimi nousee varmasti esiin.