Joopajoo, vitutus on hieman laskeutunut, joten ehkä voisi miettiä jonkinlaista kauden tiivistelmää.
Alku oli tunnetusti loistava eikä edes Higginsin loukkaantuminen tuntunut haittaavan paljoa, CCCP-kentän kehnot otteet eivät niin haitanneet kun muut kentät pystyivät tuomaan voittoja. Kuitenkin joukkue oli kokonaisuudessaan surkea tasakentällisin, mutta käsittämätön av ja yv hoitivat pelit kotiin.
Puoleen väliin kautta mennessä asiat näyttivät vielä hyviltä, Higgins tuli takaisin mutta ei koskaan päässyt alkukauden vireeseen ja pelaajien kierrätys eri kentissä alkoi(Mr. October...). Talvikin tuli Suomeen ja ilmeisesti myös Montrealiin ja tappioputket alkoivat, yksikään pelaaja ei saanut juuri mitään aikaan, ykköskenttä koomasi ja Carbo oli kyvytön tekemään mitään.
Jotain kertoo se, että sveitsiläinen puolustaja pelasi pitkään ykköskentän laiturina.
Loppukausi sitten menikin pudotuspelipaikasta taistellessa, mutta kuten lopussa sitten nähtiin, yhdellä kentällä ei vielä pärjätä. Samson penkitys oli selviö, ei ihan heti tule mieleen yhtä huonosti tuottanutta 3 miljoonaa.
Kovalev on selvästi hidastunut ja kun peliasenne on aina ollut normaalia slaavilaisen orjakansan tasoa, niin turhautuminen omiin esityksiin pilasi sitten ison osan peleistä. Parhaimmillaan Kovalev on yhä maaginen, mutta kun niitä pelejä missä mies jaksaa yrittää on ehkä 10 kpl kauden aikana niin...eikä edes normaalia loppukauden syttymistä nyt tullut ja ratkaisuotteluissa mies oli normaalin näkymätön.
Koivu pelasi pisteissä uransa parhaan kauden, mutta etenkin talvikuukausina oli täysin yössä, osittain toki siitäkin syystä että ketjukaverit ovat kroonisesti kyvyttömiä tekemään omia paikkoja ja koko ketjun peli kuoli Koivun pelatessa huonosti. Loppua kohti Koivu alkoi taas taistelemaan, mutta eipä riittänyt ei, koko kautta muutenkin ovat varjostaneet typerät jäähyt pahoissa paikoissa. Ikä alkaa selvästi painamaan Koivullakin ja vaikka osa järkyttävästi miinus-saldosta johtuu ihan ketjukavereista, joitten puolustusaktiivisuus on mitä on, niin eipä normaalia kahden suunnan Koivuakaan näkynyt. Sentterien pistepörssissä sijalle 20. eli 30 joukkueen liigassa jokainen voi miettiä mitä se tarkoittaa.
Puolustuksen osalta Souray takoi kovat ylivoimatehot, mutta puolustuksessa oli keskinkertainen. Markov pelasi normaaliin tapaan tasaisen vahvan kauden.
Sen sijaan Boulloin oli useasti aivan hukassa ja Annesta nyt en jaksa edes mainita mitään, liekö osittain tartuttanut häviäjä-asennettaan myös venäläisklikkiin. Pakisto on kuitenkin mitä on ja jos ja kun toivottavasti Souray "menetetään" niin jotain tarttis kuitenkin tehdä tuon osa-alueen vahvistamiseksi alle 5 miljoonalla/kausi...
Maalivahdeissa Huet pelasi huikeasti, mutta toisaalta taas peluuttaminen viimeisessä pelissä oli Carbolta typerää. Aebi menetti kiinnostuksensa ja vireensä kakkosmaalivahdin roolissa, Halak ehdottomasti positiivinen yllätys. Ensi kaudella ehkä Pricellekin voisi antaa näyttöpaikkoja.
Carbo taas selvästi näytti että kokemattomuus on kuolemaksi, monta peliä hävittiin ihan Carbon kyvyttömyyteen tehdä muutoksia kesken pelin. Kuitenkin kun nyt peli on avattu, pitänee antaa Carbolle mahdollisuus parantaa. Tietenkin sisäinen fani toivoisi kerrankin Montrealiin kokenutta valmentajaa, nämä keltanokat on niin nähtyjä.
Koivulla siis uran huippukausi, lienee ihan realistista sanoa, että paremmalla onnella 82 pistettä olisi ollut mahdollista, etenkin jos laidalla pelaisi edes joskus se 40 maalin ja 80 pisteen laituri, millaisesta jokainen Habs-fani näkee vain unia.
Koivun johto pistepörssin seuraavaan hyökkääjään on miltei 20 pistettä ja miltei 30 pistettä kakkoskentän sankareihin.
1 SAKU KOIVU C MTL 81 22 53 75 -21
2 SHELDON SOURAY D MTL 81 26 38 64 -28
3 MICHAEL RYDER R MTL 82 30 28 58 -25
4 ANDREI MARKOV D MTL 77 6 43 49 2
5 TOMAS PLEKANEC C MTL 81 20 27 47 10
6 ALEX KOVALEV R MTL 73 18 29 47 -19
7 CHRIS HIGGINS C MTL 61 22 16 38 -11
8 MARK STREIT D MTL 76 10 26 36 -5
9 MIKE JOHNSON R MTL 80 11 20 31 6
10 G. LATENDRESSE R MTL 80 16 13 29
Plekanec valitettavasti paljastui hieman yksiulotteiseksi pelaajaksi, mutta auttavasti paikkasi Ribeiron "menetystä", toisaalta ketjukaverit tekivät kyllä pelaamisesta paljon vaikeampaa kuin olisi ollut tarve. Hyvä kausi kokonaisuutena kuitenkin.
Ryder pelasi taas kelvollisesti, mutta on yhä käsittämättömän laiska ja yrittää vähän väliä leikkiä Jagria ja lyhyitten kikkailuitten jälkeen menettää järjestään kiekon. 30 maalia ei sinänsä kerro mitään, koska suurin osa maaleista on puhtaasti sen ansiota että kiekko annetaan hänelle vapaaseen paikkaan, joita niitäkin Ryder tuhri ansiokkaasti.
Kolmoskenttä pelasi positiivisesti, mutta palkkaansa nähden silti siinä ja siinä kelvollisesti. Johnsonin aivopieru Torontoa vastaan osaltaan ratkaisi kauden päättymisen negatiivisesti.
Hypetetty Latendresse ei vakuuttanut, vaikka ranskalaismedia häntä jo kapteeniksi ja ykköskentän johtajaksi tyrkyttääkin aina satunnaisesti. Samaan sarjaan kuuluu Begin, jolta odotetaan paljon, mutta eipä mies tarjonnut juuri mitään.
Kesällä Markoville 3 vuoden soppari, Souraysta joudutaan luopumaan ilmaiseksi ja jos ensi kaudella muutama flegmaattinen syöpä pelaa joukkueessa, lähden henkilökohtaisesti kaivamaan Gaineyn haiman ulos korvakäytävän kautta teelusikalla.
Kuitenkin kiitos Islesin voi onnitella Toronton fanijoukkoja merkkipäivästä
http://img85.imageshack.us/my.php?image=leafswallpapersb6.jpg
