Mainos

Monikulttuurisuus – rikkaus vai vitsaus?

  • 3 150 512
  • 24 186

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
310 / 22 682 = yli 20%?

Itsehän olen käytännössä jättänyt täällä vänkäämisen, lähinnä käynyt kysymässä hupauunoilta perusteita, kuten tänäänkin.

Katsoin tämän väärin - olen pahoillani.

En vaan tajua tuota sinun fiksaatiotasi tulla kyselemään perusteita kun ei se johda yhtään mihinkään - kenenkään kannalta. Oli itse asiasta sitten yhtä tai toista mieltä. Itsellänikin olisi mielipiteitä - ja jopa jonkin verran kokemusta ko. aihepiirin tiimoilta - mutta keskustelun taso ei juurikaan rohkaise kirjoittamaan.
 
Viimeksi muokattu:

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Minusta asiassa ei ole oikeastaan mitään mielenkiintoista. Asian tekee mielenkiintoiseksi pikemminkin se, että et itse tunnista (?) Ylen esittämiä asiaohjelmia monikulttuuripropagandaksi. Ainakin sellaisen vahvan vaikutelman saa kysymyksistäsi.

Se, että minä en näe Ylen dokumentteja propagandaksi on tasan yhtä oikein kuin se, että sinä näet ne. Sinä et pysty perustelemaan asiaväittein, niin kuin tutkijat esittävät omia näkemyksiään, että asia olisi näkemälläsi tavalla. Kaikki väitteesi perustuvat ennalta ladattuihin asenteisiin ja tuntemuksiisi, joilla ei ole mitään tekemistä objektiivisuuden kanssa.
 
Suosikkijoukkue
Jukurit, TML
Se, että minä en näe Ylen dokumentteja propagandaksi on tasan yhtä oikein kuin se, että sinä näet ne. Sinä et pysty perustelemaan asiaväittein, niin kuin tutkijat esittävät omia näkemyksiään, että asia olisi näkemälläsi tavalla. Kaikki väitteesi perustuvat ennalta ladattuihin asenteisiin ja tuntemuksiisi, joilla ei ole mitään tekemistä objektiivisuuden kanssa.

En tosiaan ole ottanut linkkejä ylös, joissa toimittajat itse kertovat, ettei yhden näkökulman uutiset ole lopulta kenekään parhaaksi. Jos aloitat tarkastelemaan Ylen tuottamia monikulttuurisuutta tarkastelevia "asiaohjelmia" vaikkapa kuuluisasta A2-pakolaisillasta lähtien, niin et voi välttyä huomaamasta, että näkökulma suurimmassa osassa on ns. hyysäävä. Tai mietit Saksassa tehtyä Otto Brenner säätiön tutkijaryhmän suorittamaa tutkimusta 2015 turvapaikanhakijakriisin uutisoinnoista, jonka johtopäätökset olivat katastrofi valtamedialle, tai faktaa että Suomessa koulutetaan toimittajia joiden poliittinen suuntaus on vahvasti punavihreän myrkkykuplan sisällä.

Väitätkö oikeasti Ylen tuottamaa monikulttuurisuutta koskevaa journalismia objektiiviseksi?
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sori siitä, että lukemat katsoin väärin. Tässä oikeat, raiskaukset 50,7% ja seksuaaliset ahdistelut 36,4%. Onko sinusta lukemat hälyttäviä vai onko ihan ok? Saako osa perheeni jäsenistä pelätä vai pitääkö vain antautua ja pitää normaalina?
Sulta jäi vielä se keskusteun paikka korjaamatta, mutta minä voin auttaa siinä asiassa.

Kyllä mä vähän kummallisena pidän sitä, jos joku elää elämäänsä peläten ulkomaalaisten tekemiä seksuaalirikoksia. Mutta eihän se asia sinänsä minulle kuulu, joten pelätkää toki ihan mitä haluatte. En ala arvioimaan pelkojenne normaaliutta, kun ei ole psykologiaa tullut opiskeltua. Ehkä sitä varmuuden vuoksi kannattaa kysyä asiantuntijoilta, jos asia mietityttää.

Ulkomaan kansalaisten osuus raiskausepäilyistä on mielestäni turhan suuri, mutta en mä niitä varsinaisesti hälyttävinä pidä. Vuonna 2017 Helsingissä siis 71 ulkomaan kansalaista oli epäiltynä raiskauksesta. Jokainen on tietysti liikaa, mutta en minä jaksa noista luvuista nyt ranteita aukikaan repiä. Mä olen ollut jo aika pitkään tietoinen siitä, että ulkomaan kansalaiset tapaavat tehdä jonkin verran enemmän rikoksia kuin natiivit, joten ehkä se ei siitä syystä minua tälläkään kertaa yllätä. Ehkä teitä sentään lohduttaa, että ulkomaalaisten seksuaalirikokset Helsingissä kuitenkin laskivat vajaat 18%, joten ehkä se myös laskee pelkojanne n 18%.
 

paki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Erikoista, että metoo kampnjan yhteydessä nostetaan hirveä meteli pienistäkin asioista, ja maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista puhuttaessa 70 raiskausta pidetään pikkujuttuna ja kerrotaan että ei sen takia kannata yöuniaan menettää...

Vaikea kuvitella vastaa kommentia @Anssi #5 Pihla Viitalalle että älä nyt yöunia menetä jos 1 suomalainen ohjaaja vähän käyttää kovempia metodeita. Toivotaan että ei ainakaan kenelläkään 70 vuotuiselle raiskauksen uhrille Helsingissä käy näin sanomassa.
 

Dee Snider

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jatkoaika Cancer Fighters
Kommentoidaan feministiketjun ansseilua täällä:

Jos haluat esimerkin laajemmasta ravintoloihin kohdistetusta kampanjasta, niin miten olisi "alle kuuden euron pitsat". Tämä oli peräti poliisin johtama kampanja, jota toitotetiin myös valtamediassa. (linkki ylen sivuille, jos joku ei tapausta muista: Poliisi etsii alle kuuden euron pizzoja – ”Vinkkejä kansalaisilta kaivataan” | Yle Uutiset | yle.fi ). Somesta puhumattakaan. Lopputuloksena oli tasan 0 rikosilmoitusta.

Ehkä sillekin tempaukselle oli syynsä:

Yrittäjä puolusti kuuden euron pizzoja julkisuudessa - tuomittiin nyt törkeästä veropetoksesta

Tamperelainen pizzayrittäjä lyhensi pimeällä rahalla asunto- ja autolainaa – sai syytteen törkeästä kirjanpitorikoksesta - Aamulehti

Näin pyöri Oulun pizzamafia - läjäpäin rikosepäilyjä rahanpesusta kiskontaan

Pizzerian tuhopolttajille ankarat tuomiot | Yle Uutiset | yle.fi

Kaupungin suosituimpiin kuuluva pizzeria kiersi veroja sadoilla tuhansila - "Kassan ohi myyminen on aivan liian helppoa" | Talouselämä

Pizzamiehelle tuomio: Halasi 11-vuotiasta, suuteli suulle ja antoi rahaa | Helsingin Uutiset

Tuossa nyt jokunen linkki. Eli jotain pientä siellä rehellisten pitsayrittäjien piirissä on ollut.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sitä aina joskus erehtyy luulemaan, että Dee Sniderin ääliömäisyydessä on tullut jo huippu vastaan. Mutta aina se jotenkin pääsee yllättämään ja ylittämään itsensä.
Pystytkö hieman avaamaan näkökulmaasi? Tuossahan oli vain aiheeseen liittyviä linkkejä, joten mikä oli se ääliömäisyyden huipun jälleen korkeammalle nostanut osa? Ja mahdollisesti vähän perusteluja sille, kiitos jo etukäteen.
 

Joukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Olet oikeassa. Eihän tuo deen mittapuulla ollut typeryyden huippua. Ennemminkin ihan vaan keskitason urpoilua.
Kiitän näin jälkikäteenkin suorasta vastauksestasi esitettyyn kysymykseen. Toisaalta tuossa saattaa olla hieman väistelyäkin mukana, mutta ainakin yritit.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kiitän näin jälkikäteenkin suorasta vastauksestasi esitettyyn kysymykseen. Toisaalta tuossa saattaa olla hieman väistelyäkin mukana, mutta ainakin yritit.
No jos se ei sulle ihan aidosti auennut, niin kehotan lukemaan sen linkkaamani kuuden euron pizza -jutun. Mieti sen jälkeen, miten Deen linkkikokoelma sopii siihen, että onko mahdollista myydä pizza kuudella eurolla täysin lailiisesti. Muistuttaisin lisäksi, että en esimerkiksi väittänyt kaikkien pizzayrittäjien olevan aina ja ikuisesti täysin lainkuuliaisia ja täydellisiä ihmisiä.
 
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Varjotuuli
Kyllä mä vähän kummallisena pidän sitä, jos joku elää elämäänsä peläten ulkomaalaisten tekemiä seksuaalirikoksia. Mutta eihän se asia sinänsä minulle kuulu, joten pelätkää toki ihan mitä haluatte. En ala arvioimaan pelkojenne normaaliutta, kun ei ole psykologiaa tullut opiskeltua. Ehkä sitä varmuuden vuoksi kannattaa kysyä asiantuntijoilta, jos asia mietityttää

Itsekään en pelkää ulkomaalaisten tekemiä seksirikoksia, pääasiassa siksi että olen mies. Miehet ovat tällaisissa rikoksissa äärimmäisen harvoin uhrina.

Samasta syystä en koe, että minulla olisi minkäänlaista oikeutta lähteä kyseenalaistamaan tai pitämään kummallisena sitä, että naiset mahdollisesti pelkäävät.
 

Delter

Jäsen
Suosikkijoukkue
Harkimoista vapaa Jokerit
Kyllä mä vähän kummallisena pidän sitä, jos joku elää elämäänsä peläten ulkomaalaisten tekemiä seksuaalirikoksia. Mutta eihän se asia sinänsä minulle kuulu, joten pelätkää toki ihan mitä haluatte. En ala arvioimaan pelkojenne normaaliutta, kun ei ole psykologiaa tullut opiskeltua. Ehkä sitä varmuuden vuoksi kannattaa kysyä asiantuntijoilta, jos asia mietityttää.

Ulkomaan kansalaisten osuus raiskausepäilyistä on mielestäni turhan suuri, mutta en mä niitä varsinaisesti hälyttävinä pidä. Vuonna 2017 Helsingissä siis 71 ulkomaan kansalaista oli epäiltynä raiskauksesta. Jokainen on tietysti liikaa, mutta en minä jaksa noista luvuista nyt ranteita aukikaan repiä. Mä olen ollut jo aika pitkään tietoinen siitä, että ulkomaan kansalaiset tapaavat tehdä jonkin verran enemmän rikoksia kuin natiivit, joten ehkä se ei siitä syystä minua tälläkään kertaa yllätä. Ehkä teitä sentään lohduttaa, että ulkomaalaisten seksuaalirikokset Helsingissä kuitenkin laskivat vajaat 18%, joten ehkä se myös laskee pelkojanne n 18%.
Maahanmuuttajien raiskaukset on tosiaan melko banaali aihe isoa keskustelua ajatellen. On täysin totta, että Suomessa on edelleen häviävän pieni mahdollisuus joutua kenekään raiskaamaksi, joten muutama tuhat mamua ei tätä tilannetta hetkauta mihinkään. Siis isossa kuvassa, eli tilastoissa, joissa käsitellään Suomen ja isojen kaupunkien turvallisuutta. Yksittäisiä kohtaloja ja polarisoivia prosenttilukuja on tässä siten turha tuoda esiin, vaikka ne kerrassaan inhottavia ja suututtavia tapauksia ovatkin.

Sen sijaan tuohon isoon kuvaan voisi liittää toisen lähes yhtä käytetyn, mutta paljon vaikeammin alasammuttavan argumentin, nimittäin maahanmuuttajien työllistyminen. Mikään indikaattori ei viittaa siihen, että tästä negatiivisesta yhtälöstä päästäisiin tiettyjen viiteryhmien osalta eroon. Myöskään ns. toisen polven maahanmuuttajat eivät ole Euroopasta kantautuvien tietojen mukaan (Economic Journal) työllistymään päin, vaan trendi on itse asiassa jopa huonompi kun edeltävällä polvella. Koska Suomeen suuntautuneet diasporat ovat varsin tuoreita, ei dataa täällä toisesta sukupolvesta ole vielä saatavilla. Jotenkin jaksan silti epäillä, että täällä tulevaisuus olisi yhtään sen parempi, sillä ihan kaikessa olemme seuranneet muiden maiden ja etenkin Ruotsin negatiivista esimerkkiä. Ruotsissa ollaan jo huolissaan toisen polven mamujen tilanteesta.

Maahanmuuton suoria uhkia liioitellaan, koska se "raiskaava neekeri" on yksinkertaisemmallekin toukohousulle helppo ymmärtää. Itsekin pyrin tuota mouhoamista välttämään, vaikka kaikki uutiset samaa kaavaa toistavista seksuaaliväkivallan teoista pistävät vihaksi. Kuitenkin, tiedän ongelman olevan siinä isossa kuvassa sekundaarinen. Sen sijaan tuota tiettyjen mamu-ryhmien kroonista työttömyyttä ja välillistä haittaa yhteiskuntamme kantokyvylle en pysty mitenkään argumentoimaan mielestäni pois. Se on vakava ongelma, ja asettaa minut suhtautumaan entistä kriittisemmin kaikkea humanitäärista maahanmuuttoa kohtaan. Hyöty nolla, haitat kasvamaan päin.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Suomen poliisi kriisissä -ketjussa oli tilasto ulkomaalaisten osuuksista kategorioissa "rikoksista epäillyt" (RE) ja "asianomistajat" (AO).
Oli mielenkiintoista havaita, että vaikka seksuaalirikoksissa ulkomaalaisten osuus RE-kategoriassa oli yli 50% lukemissa, niin asianomistajina sellaisia oli alle 10%.
Hienoa, että ulkomaan kansalaiset saavat kulkea Suomessa melko turvallisin mielin ilman jatkuvaa pelkoa seksuaalisesta ahdistelusta tai raiskauksesta.
Tai sitten on lisättävä tietoa ja uskallusta ilmoittaa mahdolliset rikokset viranomaisille, oli tekijän kansalaisuus mikä hyvänsä.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sen sijaan tuohon isoon kuvaan voisi liittää toisen lähes yhtä käytetyn, mutta paljon vaikeammin alasammuttavan argumentin, nimittäin maahanmuuttajien työllistyminen. Mikään indikaattori ei viittaa siihen, että tästä negatiivisesta yhtälöstä päästäisiin tiettyjen viiteryhmien osalta eroon.
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole maahanmuuttajan työllistyminen. Sen tarkoitus on nimensä mukaisesti humanitäärinen. Jos humanitääriseen maahanmuuttoon laitetaan jotain työllistymiseen liittyviä ehtoja, niin eipä se sitten enää ole humanitääristä maahanmuuttoa, vaan työperäistä maahanmuuttoa. Nämä työllistymisongelmathan koskettavat lähinnä näitä humanitäärisen maahanmuuton kautta maahan tulleita. Sinänsä se on tietysti ihan mielipideasia, että pitääkö humanitääristä maahanmuuttoa kannatettavana vai ei.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole maahanmuuttajan työllistyminen. Sen tarkoitus on nimensä mukaisesti humanitäärinen. Jos humanitääriseen maahanmuuttoon laitetaan jotain työllistymiseen liittyviä ehtoja, niin eipä se sitten enää ole humanitääristä maahanmuuttoa, vaan työperäistä maahanmuuttoa.

Olet itse sitä mieltä, että tätä kautta maahan saapuneilla ei ole velvollisuutta työllistyö? Jos näin, niin ok. Mutta eikö tuo tarkoita myös sitä, että kun tilanne lähtömaassa rahoittuu, eli peruste humanitaariseen maassaoloon loppuu, se on työpaikka tai sayonara? Toisen polven humanitaarisillä maahanmuuttajilla onkin jo velvollisuus muun muassa kouluttautua ja hankkia työpaikka.

Humanitaarinen maahanmuutto on terminä muuten vähän huono. Pikemminkin kyseessä pitäisi olla toistaiseksi voimassa oleva oikeus maassaoleskeluun humanitaarisin perustein.
 

Undrafted

Jäsen
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole maahanmuuttajan työllistyminen. Sen tarkoitus on nimensä mukaisesti humanitäärinen. Jos humanitääriseen maahanmuuttoon laitetaan jotain työllistymiseen liittyviä ehtoja, niin eipä se sitten enää ole humanitääristä maahanmuuttoa, vaan työperäistä maahanmuuttoa. Nämä työllistymisongelmathan koskettavat lähinnä näitä humanitäärisen maahanmuuton kautta maahan tulleita. Sinänsä se on tietysti ihan mielipideasia, että pitääkö humanitääristä maahanmuuttoa kannatettavana vai ei.
Toisaalta Somaliasta on tullut porukkaa 90-luvun alusta, joten humanitäärinen maahanmuutto menee minusta erikoiseen valoon, jos työllistymistä ei ajateltaisi osana pakettia. Mikälie vaikutus niin kantaväestöön kuin maahanmuuttajiin, jos humanitääristä maahanmuuttajaa odottaisi vok-paikka kunnes turvapaikantarve katoaa. Somaleja olisi istunut vokissa 20-25 vuotta odottamassa, josko se kotimaa muuttuisi turvalliseksi.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus ei ole maahanmuuttajan työllistyminen. Sen tarkoitus on nimensä mukaisesti humanitäärinen. Jos humanitääriseen maahanmuuttoon laitetaan jotain työllistymiseen liittyviä ehtoja, niin eipä se sitten enää ole humanitääristä maahanmuuttoa, vaan työperäistä maahanmuuttoa. Nämä työllistymisongelmathan koskettavat lähinnä näitä humanitäärisen maahanmuuton kautta maahan tulleita. Sinänsä se on tietysti ihan mielipideasia, että pitääkö humanitääristä maahanmuuttoa kannatettavana vai ei.

Asia ei ole aivan näin mustavalkoinen.

Avainsanat ovat integroituminen ja kotoutuminen ja nämä ovat tärkeitä elementtejä erityisesti humanitaarisen maahanmuuttajan kannalta, jotta hän löytää oman paikkansa yhteiskunnassa sekä saa näin merkitystä elämälleen ja olemassaololleen. Yhtenä varsin olennaisena osana tässä on - kyllä - myös työllistyminen jossain vaiheessa kokonaisuutta.

Mutta joo - ennen kuin takerrut tähän, niin eihän työllistyminen per se ole humanitaarisen maahanmuuton tarkoitus. Asiaa ei kuitenkaan voi katsoa aivan noin yksisilmäisesti, vaan tätä tulisi tarkastella suurempana kokonaisuutena.

Ruotsissa on melkoisesti kokemusta (humanitaarisesta)maahanmuutosta ja siellä ollaan varsin huolissaan heidän integroitumisestaan yhteiskuntaan - johon siis myös työllistyminen kuuluu prosessin olennaisena osana. Samat ongelmat ovat Suomessakin nähtävissä - joskin pienemmässä mittakaavassa kuin Ruotsissa.

Noin raa'asti yleistäen ääripään mielipiteet lähes missä tahansa asiassa ovat korrosiivisia: "rajat auki kaikille" vs. "rajat kokonaan kiinni" tässä kontekstissa siis. Optimitilanne ei varmaan ole kumpikaan ääripää kenenkään kannalta.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Humanitaarinen maahanmuutto on terminä muuten vähän huono. Pikemminkin kyseessä pitäisi olla toistaiseksi voimassa oleva oikeus maassaoleskeluun humanitaarisin perustein.

Toisaalta terminä humanitaarinen maahanmuutto on varsin kohtuullinen, kunhan ymmärretään sen sisältö oikein. Jos ei pohdita erityisryhmiä, humanitariseen maahanmuuttoon liittyy aina kotoutuminen ja intregrointi, kuten @119 yllä toteaa. Integointiprosessiin taas kuuluu mm. työllistyminen ja opiskelu. Sen sijaan humanitaarinen auttaminen kohdemaassa, lähialueilla tai Suomessa ei sisällä integrointia ja kotoutumista. Tällöin kyse on esimerkiksi väliaikaisesta oleskelusta, jos auttaminen tapahtuu Suomessa. Asiaa on myös tutkittu ja tulokseksi jää, että ilman tehokasta kotoutumista ja usein myös integrointia, tulokset eivät ole riittävän hyviä kantaväestön tai humanitaarisen maahanmuuttajankaan osalta. Nille jotka väheksyvät teoreetisia pohdintoja totean, että kenttäkokeita on parin viime vuoden aikana suoritettu mm. Ruotsissa.
 

Anssi #5

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mutta joo - ennen kuin takerrut tähän, niin eihän työllistyminen per se ole humanitäärisen maahanmuuton tarkoitus. Asiaa ei kuitenkaan voi katsoa aivan noin yksisilmäisesti, vaan tätä tulisi tarkastella suurempana kokonaisuutena.
Mä olen kyllä kirjoittanut aiheesta aiemminkin. Laiskana yksilönä en nyt katsonut tarpeelliseksi toistaa sitä samaa disclaimeria, että kun se porukka tänne on sitten otettu, niin tottakai meidän kannattaa pyrkiä heidät integroimaan, työllistämään ja sen sellaista mahdollisimman hyvin. Ymmärän kyllä, että tuoreempana kirjoittajana et ole noita kirjoituksia luultavasti nähnyt. Pidän kyllä myös kauniisti sanottuna melko asenteellisena sellaista tulkintaa tuosta kirjoituksestani, että en haluaisi edes työllistää humanitäärisiä maahanmuuttajia (sinä toki et tällaista väittänytkään).

Vaikka asioita yleensäkin ottaen kannattaa tarkastella suurempina kokonaisuuksina, se ei nyt välttämättä ole tarpeellista ihan jokaisessa jatkoajan keskustelupalstalle kirjoitetussa viestissä. Ei nämä edelleenkään mitään tieteellisiä, vertaisarvioituja tutkimuksia ole.
 

Jesus Shaves

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dorados de Sinaloa
Mä olen kyllä kirjoittanut aiheesta aiemminkin. Laiskana yksilönä en nyt katsonut tarpeelliseksi toistaa sitä samaa disclaimeria, että kun se porukka tänne on sitten otettu, niin tottakai meidän kannattaa pyrkiä heidät integroimaan, työllistämään ja sen sellaista mahdollisimman hyvin. Ymmärän kyllä, että tuoreempana kirjoittajana et ole noita kirjoituksia luultavasti nähnyt. Pidän kyllä myös kauniisti sanottuna melko asenteellisena sellaista tulkintaa tuosta kirjoituksestani, että en haluaisi edes työllistää humanitäärisiä maahanmuuttajia (sinä toki et tällaista väittänytkään).

Vaikka asioita yleensäkin ottaen kannattaa tarkastella suurempina kokonaisuuksina, se ei nyt välttämättä ole tarpeellista ihan jokaisessa jatkoajan keskustelupalstalle kirjoitetussa viestissä. Ei nämä edelleenkään mitään tieteellisiä, vertaisarvioituja tutkimuksia ole.

Tosiaan en ole kaikkien kirjoittelijoiden viestihistoriaan tutustunut, joten ei välttämättä tosiaan ole tietoa mitä on joskus kirjoittanut. Tämä ei varmasti ole ensimmäinen - eikä viimeinenkään - kerta kun näin käy.

Aikoinani olen ollut tekemisissä maahanmuuttajien kanssa tehtävieni kautta jonkin aikaakin - tästä on jo toki aikaa melkoisesti - ja voin ihan omakohtaisesta kokemuksesta sanoa, että tuo kotouttaminen & integrointi on aivan helvetin hankalaa. Siitä huolimatta, että se on hankalaa sitä tulee tehdä. Tulokset eivät välttämättä aina vaan ole kovin nopeasti nähtävissä ja onnistumiset - tai virheet - näkyvät vasta vuosien - tai vuosikymmenien - päästä. Melko epäkiitollinen tehtävä kaikin puolin.

Olen myös ihan omakohtaisesti törmännyt maahanmuuttajiin (joihin olin tutustunut em. tehtävissäni) jotka ovat ihan suoraan sanoneet, että heitä ei työ kiinnosta koska Suomi maksaa. Tämä ei ole mitään paskapuhetta, vaan omakohtaisesti koettua täyttä faktaa - voit toki olla uskomattakin ja sen ymmärrän varsin hyvin. Olen myös törmännyt maahanmuuttajiin, jotka ovat opiskelleet itselleen ammatteja ja ovat työllistyneet. Tämäkin on täyttä omakohtaisesti koettua faktaa. Tähän väliin mahtuu sitten vielä melkoisen paljon kaikkea muutakin.

Nämä asiat eivät tosiaan ole kovin mustavalkoisia tai yksinkertaisia.

edit: en väitä olevani mikään asiantuntija tai auktoriteetti näiden asioiden suhteen, mutta omakohtaiset kokemukset lienevät tuuleen kusemista tai käsien heiluttelua parempia? (tämä ei siis ollut mitenkään Anssille suunnattu vaan ihan yleinen toteamus)
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Olet itse sitä mieltä, että tätä kautta maahan saapuneilla ei ole velvollisuutta työllistyö? Jos näin, niin ok. Mutta eikö tuo tarkoita myös sitä, että kun tilanne lähtömaassa rahoittuu, eli peruste humanitaariseen maassaoloon loppuu, se on työpaikka tai sayonara? Toisen polven humanitaarisillä maahanmuuttajilla onkin jo velvollisuus muun muassa kouluttautua ja hankkia työpaikka.
Suomessa on liberaalina demokratiana sellainen juttu kuin perustuslaki, joka määrää, että ihmisiä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Tätä sitten sovelletaan pääpiirteittäin riippuen siitä, onko henkilö tullut maahan esim. työperustaisesti tai humanitäärisistä syistä. Ei kantasuomalaisellakaan ole sinällään mitään "velvollisuutta" työllistyä, mutta omaehtoinen työttömyys johtaa tukisummien laskuun, jos ei ole esittää hyvää syytä passiivisuudelle.

Perusajatuksena on totta kai se, että tulijat pitää pyrkiä integroimaan mahdollisimman hyvin, minkä vuoksi on olemassa laaja konsensus siitä, että tulijoille on syytä tarjota kotoutumispalveluita saapumisen alkuaikoina. Tätä tuntuvat vastustavan lähinnä jotkin maahanmuuttokriittiset tahot.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
Suomessa on liberaalina demokratiana sellainen juttu kuin perustuslaki, joka määrää, että ihmisiä pitää kohdella yhdenvertaisesti. Tätä sitten sovelletaan pääpiirteittäin riippuen siitä, onko henkilö tullut maahan esim. työperustaisesti tai humanitäärisistä syistä. Ei kantasuomalaisellakaan ole sinällään mitään "velvollisuutta" työllistyä, mutta omaehtoinen työttömyys johtaa tukisummien laskuun, jos ei ole esittää hyvää syytä passiivisuudelle.

Paitsi että Suomeen ei voi tulla muualta maailmasta "passivoitumaan" ilman perusteltua syytä. Jos yksilö menettää pakolaisaseman, mutta haluaa jäädä Suomeen, tulee häntä kohdella aivan kuten ketä tahansa maahan pyrkivää. Tämä on yhdenvertaista kohtelua.

Perusajatuksena on totta kai se, että tulijat pitää pyrkiä integroimaan mahdollisimman hyvin, minkä vuoksi on olemassa laaja konsensus siitä, että tulijoille on syytä tarjota kotoutumispalveluita saapumisen alkuaikoina. Tätä tuntuvat vastustavan lähinnä jotkin maahanmuuttokriittiset tahot.

Kuinka järkevää on opettaa kieltä kymmenen hengen turvapaikanhakijaryhmälle, josta kaksi saa lopulta oleskeluluvan? Parempia tuloksia saadaan, kun kotoutuspalvelut kohdennetaan ryhmälle, jossa kaikki tietävät jäävänsä Suomeen. Motivoivampaa sekä oppilaille että opettajalle.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Paitsi että Suomeen ei voi tulla muualta maailmasta "passivoitumaan" ilman perusteltua syytä. Jos yksilö menettää pakolaisaseman, mutta haluaa jäädä Suomeen, tulee häntä kohdella aivan kuten ketä tahansa maahan pyrkivää. Tämä on yhdenvertaista kohtelua.
Niin ja humanitäärinen suojelu on tällainen syy. Siksi on olemassa hallinnollinen koneisto, joka määrittelee, kuka saa oleskeluluvan, kansalaisuuden jne.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös