Mahtaa Jatkoajan pessimistejä nyt vituttaa, kun Suomi voitti. :)
Vähän sama kävi mielessä erätauoilla näitä juttuja lukiessa. Tsemppiä heille, vitun
todelliset gloryhunterit.
Tanskalla käytännössä paras mahdollinen joukkue.
Saksalla paria poissaolijaa lukuunottamatta paras mahdollinen joukkue.
Suomella B-maajoukkue.
USA:lla C-maajoukkue.
Tältä pohjalta kun kaikki kirjoittajat ymmärtäisivät lähestyä asiaa, niin ei tarvitsisi vinkua jokaisessa viestissä pahaa oloaan.
Hieno ottelu, ei ole aikoihin ollut näin mukava katsoa mitään alkusarjan ottelua. Joukkueen puolesta toivon, että menestystä tulee. Sen sijaan karkeasti ottaen 95 prosenttia tähänkin puuhun kirjoittaneista ei todellakaan ansaitsisi minkäänlaista menestystä suosikkijoukkueelleen.
Suomi vei Saksaa kaksi erää aivan miten tahtoi, mutta ei saanut maaleja kuin yhden. Silloin itkettiin tuosta, vittuiltiin toisille lapsellisesti ainakin Immoseen liittyen ja muuta yhtä kehittävää toimintaa. Kolmannessa erässä oltiin pahasti hukassa, mutta taisteltiin täysihallisen saksalaisyleisön edessä se tarvittava voitto. Ja nimenomaan taisteltiin. Joo, en itsekään käsitä, miksi oma pelaaminen lopetettiin ja annettiin Saksalle noin paljon otetta, mutta nyt kuitenkin kävi näin. Suomelta löytyi silti asennetta ja yritystä. Ja se voitto saatiin. Mutta eihän sekään kelpaa. Suurin osa näistä tämän palstan "faneista" saisi haistaa helvetin pitkän vitun. Saatanan pellet.
Hyvin sanottu.
Siis mitä porukka oikeen itkee? Nyt on uutta verta joukkueessa ja niin kuin ennen kisoja melkeen kaikki totesi niin hyvä ratkaisu ottaa uusia pelaajia vaikkei menestystä tulisi. Jatkoaika on vissiin Suomen paras keskustelufoorumi, jossa pitäis olla jääkiekkoa edes vähän tuntevaa porukkaa, mutta ei vaan hirveää takinkääntelyä ja itkemistä tapahtu mitä tapahtu.
Hyvin sanottu.
Jos Suomi parantaa seuraavaan ja sitä seuraavaan peliin saman verran kuin Tanska-matsista tähän, ei ole ongelmaa. Välieriin pääsy olisi jo pieni saavutus, mutta vaikka jäätäisiin ulos, niin mitäpä sitten? Eihän näilläkään kisoilla pitänyt olla mitään väliä muutenkaan? Kaikki ei ole täydellistä, mutta omia odotuksia voi myös sopeuttaa jonkin verran mm. reaalimaailmaan.
Todella jännittävä ottelu Saksaa vastaan oli jo ennen kiekon ensimmäistä putoamista tällä kertaa, mikä ei ole mitenkään jokavuotista hupia. Miten siis voittoon voi pettyä? Kolmas erä oli vaisumpi, mutta se oli vierasvoitto jos mikä. Parempaan suuntaanhan siinä mentiin myös pelillisen ilmeen puolesta. Optimisti ajattelee toki, että suunta on jatkossa sama.
Jokaista pelaajaa ja valmentajaa voi aina katsoa suurennuslasilla ja hakea sekä keksiä niitä
kauheita VIRHEITÄ, mutta onko se lähestymistapa se mikä auttaa Suomen maajoukkuetta pärjäämään jatkossa? Muutaman naurettavan kitisijänhän tämän ketjun lukeneena voi poimia välittömästi. Menee osalla jo trollauksen puolelle niin reilusti, että harkitsen useampaa ignorea. Tietysti oman elämän paha olo on purettava jonnekin, mutta rajansa kaikella.
Illan ottelu aiheutti kokonaisuutena ihan hyvän mielen, positiivista odotusta tulevaan ja toivoa vieläkin paremmasta.
Suomen esityksestä muuten: Kyllähän sinne Korpikoskea ja Osalaa voisikin kaivata tämän pelin nähtyään. Saksa piti maalinedustansa hyvin puhtaana ja pari isoa sälliä ei tekisi varmasti ollenkaan huonoa tuolla osastolla. Vikahan oli sama jo Tanskan kanssa, mutta silloin taisivat olla menijät asenteenkin puolesta vähemmällä. Kyllä tämä tästä lähtee.