Jos Jääkiekkoliitto olisi pörssiyritys niin tietysti järkevintä olisi käytännössä aina maksimoida seuraava kvartaali. Mutta se ei ole, ja taloudellisen voiton maksimoinnin lisäksi sillä on toinen vähintään yhtä tärkeä tehtävä eli jääkiekon brändin puolustaminen ja vahvistaminen Suomessa. Tämän suhteen taas lyhytnäköinen ahneus voi pahastikin kostautua, kuten on tässä tapauksessa kostautunutkin.
Tässäkään ei välttämättä suuria olisi tarvinnut tinkiä taloudellisista tavoitteista: järkevällä mediastrategialla ja joustavalla reagoinnilla olisi voinut ihan viime päiviin asti korjata merkittävästi tilannetta. Kummola varmaan on tehokas kekkoslainen pelaaja kabinettien sikarinsavussa, mutta kekkoslaisuus mediastrategiana on aika tuhoisaa. 70-luku meni jo. Tietysti tässä nyt yhdistyy brändin tarpeettomaan vahingoittamiseen myös turnauksen tunnelman ja kansanjuhlan tunnun sabotoiminen. Jos katsomot Suomen peleissä ovat kuin muistojumalanpalveluksessa ja muissa otteluissa, huippupeleissäkin, korkeintaan puoliksi täynnä niin eihän se tietysti kisojen tunnelmaa kauheasti paranna...
No, kyllä tämä kohu tästä vähitellen laantuu ja huomio keskittyy vähitellen itse otteluihin, mutta ärsyttää vain tälläinen täysin tarpeeton typeryys. Tämä kaikki olisi ollut helposti hoidettavissa, ellei liitossa vallitsisi tuollaista kivikautista management by perkele -tyyliä, jossa ei ikinä voida ennakoida saatikka myöntää virheitä ja muuttaa joustavasti kurssia tarvittaessa. Silkkaa amatöörimäisyyttä ja idiotiaa.