Joukkuemäärät kasvaa, mutta puolivälierissä on aina samat naamat. Pitäis varmaan TOP8 maajoukkueiden perustaa Superliiga, missä olisi seuraavat joukkueet
- Argentiina
- Brasilia
- Englanti
- Espanja
- Hollanti
- Italia
- Ranska
- Saksa
Italia ja Saksa otetaan säälistä mukaan, koska niillä on markkina-arvoa ja tuon porukan ulkopuolelta ei mestareita tule. Nämä voisi pelata kerran vuoteen maailmanmestaruudesta kaksinkertaisella sarjalla ja pudotuspelit päälle.
TV-oikeudet voidaan myydä Kiinaan ja Qatarissa on stadionit valmiina. FIFA voi ottaa ehdotuksen talteen.
Otetaanpas vaikka tarkasteluun kisat vuodesta 1998, jolloin joukkuemäärä kasvoi nykyiseen eli 32:een:Joukkuemäärät kasvaa, mutta puolivälierissä on aina samat naamat.
Yllätyksiin toki vaikuttaa osaltaan turnauskaavio, esim. Costa Rica selvisi vuonna 2014 puolivälieriin peittoamalla Kreikan neljännesvälierissä.
Joku luonnonlaki tuossa näyttää olevan. Vaikka kuinka jatkuvasti jo vuosikaudet on hehkutettu miten jalkapallotaso kehittyy koko maailmassa ja erot ovat pienentyneet, niin miten ihmeessä mestaruudesta tosiasiassa pelaa aina niitä tuttuja maita? Vastaus: erot huipulla eivät ole pienentyneet. Pelit voivat näyttää toisenlaisilta kun kaikki pelaa systeemejä, lopputulos sama.Aika selkeitä tasoeroja ollut vielä 16. parhaan joukossa. Futiksessakin lajin kv. suosiosta huolimatta kova kärki rajautuu tuonne jonnekin TOP-10 -joukkueisiin. Mielenkiintoisia pareja jo nyt selvillä puolivälieriin.
Otetaanpas vaikka tarkasteluun kisat vuodesta 1998, jolloin joukkuemäärä kasvoi nykyiseen eli 32:een:
1998: Italia, Ranska, Saksa, Kroatia, Brasilia, Tanska, Hollanti, Argentiina
2002: Englanti, Brasilia, Senegal, Turkki, Espanja, Etelä-Korea, Saksa, Yhdysvallat
2006: Saksa, Argentiina, Italia, Ukraina, Englanti, Portugali, Brasilia, Ranska
2010: Uruguay, Ghana, Hollanti, Brasilia, Argentiina, Saksa, Paraguay, Espanja
2014: Brasilia, Kolumbia, Ranska, Saksa, Hollanti, Costa Rica, Argentiina, Belgia
2018: Uruguay, Ranska, Brasilia, Belgia, Venäjä, Kroatia, Ruotsi, Englanti
Eli kyllähän tuolla on mielestäni oikein kivasti vaihtelua. Yllätyksiin toki vaikuttaa osaltaan turnauskaavio, esim. Costa Rica selvisi vuonna 2014 puolivälieriin peittoamalla Kreikan neljännesvälierissä.
Brasilia | 6 |
Saksa | 5 |
Argentiina | 4 |
Ranska | 4 |
Englanti | 3 |
Hollanti | 3 |
Belgia | 2 |
Espanja | 2 |
Italia | 2 |
Kroatia | 2 |
Uruguay | 2 |
Costa Rica | 1 |
Etelä-Korea | 1 |
Ghana | 1 |
Kolumbia | 1 |
Paraguay | 1 |
Portugali | 1 |
Ruotsi | 1 |
Senegal | 1 |
Tanska | 1 |
Turkki | 1 |
Ukraina | 1 |
Venäjä | 1 |
Yhdysvallat | 1 |
Ottaen huomioon, että onneton Puolakin pystyi luomaan hyviä paikkoja Ranskaa vastaan, niin pitäisi siihen olla mahdollisuudet Englannillakin. Tosin pitää sanoa, että Maguire osoitti eilen jo murtumisen merkkejä ja tällä hetkellä jos pitäisi veikata, niin Ranska juoksee rinkiä miehen ympärillä lauantaina.Englanti on ollut näissä kisoissa tyly maalipaikoissaan, kun maaleja on tehty tuplasti maaliodottamaan nähden. Saas tosiaan nähdä, kuinka käy Ranskan puolustusta vastaan. Siellä tuskin tapahtuu samanlaista selänsuoristamista kuin Iranilla ja Senegalilla.
Et sä kyllä noin lukenut. Vaan vain maininnan puolivälierävastustajasta. Joka muuten oli vielä kuusi vuotta aiemmin hallitseva euroopanmestari. Ja olihan se pirun lähellä että Costa Rica olisi Navasin ja Ruizin johdolla mennyt neljän joukkoon. Yhdestä vaihdosta kiinni.Mitäköhän mä just luin. Costa Rica voitti samoissa kisoissa kuolemanlohkon, jossa oli heidän lisäkseen Uruguay, Italia ja Englanti. Ja pääsivät puolivälieriin ainoastaan helpon turnauskaavion takia..?
Pointti varmaan tuli selväksi, vaikka esimerkki oli huono. En muistanut, että Costa Rica noinkin kovassa lohkossa oli, ja tuon lohkon voittaminen oli kyllä hämmentävä suoritus.Mitäköhän mä just luin. Costa Rica voitti samoissa kisoissa kuolemanlohkon, jossa oli heidän lisäkseen Uruguay, Italia ja Englanti. Ja pääsivät puolivälieriin ainoastaan helpon turnauskaavion takia..?
Kisat Euroopassa, niin 6/8 puolivälierien joukkuetta täältä. Onko sattumaaOtetaanpas vaikka tarkasteluun kisat vuodesta 1998, jolloin joukkuemäärä kasvoi nykyiseen eli 32:een:
1998: Italia, Ranska, Saksa, Kroatia, Brasilia, Tanska, Hollanti, Argentiina
2002: Englanti, Brasilia, Senegal, Turkki, Espanja, Etelä-Korea, Saksa, Yhdysvallat
2006: Saksa, Argentiina, Italia, Ukraina, Englanti, Portugali, Brasilia, Ranska
2010: Uruguay, Ghana, Hollanti, Brasilia, Argentiina, Saksa, Paraguay, Espanja
2014: Brasilia, Kolumbia, Ranska, Saksa, Hollanti, Costa Rica, Argentiina, Belgia
2018: Uruguay, Ranska, Brasilia, Belgia, Venäjä, Kroatia, Ruotsi, Englanti
Eli kyllähän tuolla on mielestäni oikein kivasti vaihtelua. Yllätyksiin toki vaikuttaa osaltaan turnauskaavio, esim. Costa Rica selvisi vuonna 2014 puolivälieriin peittoamalla Kreikan neljännesvälierissä.
Englannin lähtökohta tosiaan on seuraavaan peliin ihan erilainen kuin se oli Senegalia vastaan. Lehdistö olisi murhannut kuvaannollisesti joukkueen, mikäli eilen olisi tullut lähtö kisoista. Mielestäni hermostuneisuus myös jollain tavalla näkyi ensimmäisen puolituntisen aikana, mutta tuostakin vaiheesta pääsivät yli ja lopulta Southgate pystyi säästelemään myös muutamaa pelaaja. Ranskaa vastaan lehdistökin ymmärtää, että tappio on ihan mahdollinen, joten joukkueen lähtökohta on paineiden osalta tyystin erilainen. Southgaten onnistuminenhan näkyy sitten siinä, että tuo joukkue on todella tiivis ja penkille jumiutuneet isot nimetkin pistävät joukkueen edun edelle ennen omaa egoa. Ei ole mitään seurajoukkueklikkejä olemassa. Sen sijaan olen epäleväinen edelleen onko Southgate oikea mies ottamaan Englannin kanssa sen ratkaisevan askeleen ja voittamaan jotain. Ja jonkun pystin voittaminen pitää olla tavoitteena tämän uuden lahjakkaan sukupolven kanssa. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa ainakin.Ihmisillä on kumman lyhyt muisti - Englanti tapasi romahtaa kisoissa mitä erikoisimmilla tavoilla, mutta nyt siitä puhutaan ihan asiallisesti, ikäänkuin olisi normaali huippumaa, ei ehkä suurin suosikki, mutta vaarallinen ja yhtenäinen joukkue. On tässä siis todella tapahtunut Southgaten aikana merkittävää edistymistä, vaikkei se pelikirja säihkyäkään neroutta. Valmentamisessa on paljon muitakin osa-alueita kuin taktiikka. Ja ehkä tosiaan Ranska voittaa 12-1, on selkeä suosikki, mutta veikkaanpa että tulee ihan jännittävä ja tasainen ottelu, jossa Englannillakin on paikkansa.
Otetaanpas vaikka tarkasteluun kisat vuodesta 1998, jolloin joukkuemäärä kasvoi nykyiseen eli 32:een:
1998: Italia, Ranska, Saksa, Kroatia, Brasilia, Tanska, Hollanti, Argentiina
2002: Englanti, Brasilia, Senegal, Turkki, Espanja, Etelä-Korea, Saksa, Yhdysvallat
2006: Saksa, Argentiina, Italia, Ukraina, Englanti, Portugali, Brasilia, Ranska
2010: Uruguay, Ghana, Hollanti, Brasilia, Argentiina, Saksa, Paraguay, Espanja
2014: Brasilia, Kolumbia, Ranska, Saksa, Hollanti, Costa Rica, Argentiina, Belgia
2018: Uruguay, Ranska, Brasilia, Belgia, Venäjä, Kroatia, Ruotsi, Englanti
Eli kyllähän tuolla on mielestäni oikein kivasti vaihtelua. Yllätyksiin toki vaikuttaa osaltaan turnauskaavio, esim. Costa Rica selvisi vuonna 2014 puolivälieriin peittoamalla Kreikan neljännesvälierissä.
En tiedä tarkkaan mitä tarkoitat, mutta ainakin Wikipedian mukaan jokaisesta lohkosta meni toinen jatkoonmenijä ylempään ja toinen alempaan kaavioon.2002 toki turnauksena poikkeaa kaikista muista fiksatun kaavionsa vuoksi. Siellähän eivät missään vaiheessa olleet esimerkiksi kaikki finaaliparit mahdollisia, sillä isäntämaasyistä kaaviossa oli kokonaan kaksi erillistä puolta. Toivottavasti ei koskaan enää mennä niin.
En tiedä tarkkaan mitä tarkoitat, mutta ainakin Wikipedian mukaan jokaisesta lohkosta meni toinen jatkoonmenijä ylempään ja toinen alempaan kaavioon.
Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002 – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Joo no nyt löysin, siellähän on sijoiteltu ihan miten sattuu nuo joukkueet.Katsohan sitä kaaviota tarkemmin. Tai lähinnä lohkojen joukkueita ja kaavion joukkueita eikä jonkun suomenkieliseen Wikipediaan (todennäköisesti) virheellisesti kopioimaa edellisten kisojen kaaviota.
Eihän tuossa ole oikeasti mitään järkeä. :D Ajatuksena on varmaan siis ollut juurikin se, etteivät Japani ja Etelä-Korea voi kohdata kuin vasta mahdollisessa finaalissa.
Homman idea oli, että kumpikin isäntämaa saa pelata loppuun asti (siis finaali/pronssimatsi saakka) kotimaassaan. Kisathan olivat ensimmäiset ja toistaiseksi ainoat useampaan maahan jaetut kisat. Siinä sivussa sitten kaavion urheilullisuus myytiin.
2000:Miten tuo on ratkaistu EM-kisoissa, joita on pelattu useammatkin useassa maassa?
Brasilia-Argentiina ja Portugali-Englanti välierät toiveissa. Finaaliin Brasilia ja Portugali, ja ensin mainitulle pytty niin saisi joulupöydän koreaksi!Perjantai 9.12.
17.00 Kroatia–Brasilia (Yle TV2)
21.00 Hollanti–Argentiina (MTV3)
Lauantai 10.12.
17.00 Marokko–Portugali (Yle TV2)
21.00 Englanti–Ranska (Yle TV2)
Näillä mennään!
Itsellä oli omassa veikkauksessa budjetoitu Kroatian tilalle Espanja sekä Marokon tilalle Saksa muuten meni omat veikkaukset oikein. Jos pitäisi ase ohimolla ennakkosuosikki sanoa, niin eiköhän se jokaisessa tapauksessa ole jälkimmäisenä mainittu joukkue.