Yhdysvaltojen tämän keväinen joukkue on paperilla yksi 2000-luvun heikommista heidän kasaamistaan ryhmistä. Joukkueeseen on nimetty yliopistosarjojen kärkinimiä(K. Hayes, Hellebuyck), kasa kärkipään pakkilupausta (mm. Jones, Trouba) ja muutama Euroopassa pörräävä taitoniekka (Mueller, Stapleton), unohtamatta joukkueen hyökkäyksen kärkinimeä Craig Smith, jonka jalkaan on vedetty ehkä pari kokoa liian isot nokialaiset.
Viime vuonna Yhdysvallat hakivat ennakkoluulomattomalla esityksellä pronssia vuosien tauon jälkeen, mutta tänä vuonna kohtalo voi olla vuoden 2010 Saksan kisoja vastaava, jolloin USA haki tarvittavat voitot vasta karsintasarjassa pysyäkseen pinnalla. Uppoavan laivan peräsimessä häärää Flyersista syksyllä kenkään saanut Peter Laviolette, jonka tehtävänä on aikaansaada ihme. En väitä ettei se olisi mahdollista, mutta ilman muutamaa erittäin kovaa vahvistusta, joita joukkue suorastaan ulvoo, se tulee olemaan vähintäänkin erittäin hankalaa.
Maalivahdit:
Tällä hetkellä maalivahtiosastolle, ei ole nimetty muita miehiä kuin Connor Hellebuyck. Kyseinen miehenalku on Winnipegin viidenkierroksen varaus parin vuoden takaa ja on tällä kaudella ollut tilastojen mukaan yksi NCAA:n parhaita maalivahteja. Uskon ja toivon, että maalivahti osastolle vielä saadaan hieman kokeneempi kassari hoitamaan kiekkojen pysäyttämisen ja Hellebyuck saa rauhassa tutustua, vaikka Valko-Venäjän sananvapauteen yms. popcorniin.
Puolustajat:
Joukkueen puolustus on kasattu nuorista kavereista joilta intoa ei luulisi puuttuvan. Hyvä kiekollinen peli täytyy nousta esille puolustajilta, kun hyökkäyskalusto on varsin nimetön. Puolustuksen tärkeimpänä palasena näkisin jo viime kisoissa mukana olleen Jacob Trouban. Kiekollisesti taitava ja isokokoinen pakkilupaus Winnipegin takalinjoilta tuli ryminällä NHL kaukaloihin tänä vuonna lunastaen itseensä kohdistuneet odotukset. Yhdysvaltain menestymisen kannalta Trouban tulee kaivaa Jack Johnsonin MM-kisoista tuttu "beast mode" esille ja hoitaa vaikka yksin koko pelaamin.
Trouban ohella pakiston kiinnostavimpia nimiä on Seth Jones, joka odotuksia vastaan vajosi numerolle neljä viime kesäkuussa järjestetyssä draft tilaisuudessa. Näistä kisoista alkaa Jonesin matka maajoukkueen vakiokasvona vuosiksi eteenpäin ja suurta roolia uskon olevan jo tänä vuonna tarjolla. Toivottavasti raskas kausi ei ole alkanut painamaan nuorukaisen jaloissa.
Edellä mainittuja nuorukaisia tukevat hyvät hyökkäyspään avut omaavat Jake Gardiner ja Matt Donovan, jotka saavat varmasti mahdollisuutensa ylivoimalla. Alivoimalle on laittaa Phoenixin riveissä tällä kaudella debytoinut jykevärakenteinen, mutta hyvin liikkuva Connor Murphy ja puolustuslinjan kokenein kaveri, 26-vuotias Jeff Petry, joka oli voittamassa viime kisoissa pronssia pelaten 10 peliä kiikari tehoin. Toivottavasti Edmontonissa häviämään tottunut mies saa tuotua edes ripauksen viimevuotista voittamisen kulttuuri joukkueeseen.
Joukkueeseen on nimetty myös Jake McCabe, joka teki Buffalon takalinjoilla loppukaudesta ammattilaisdebyyttinsä. McCabe oli nuorisomaajoukkueen kapteeni ja pelasi Trouban kansa pakkiparina vuoden 2013 voittoisat U-20 kisat. Näissä karkeloissa rooli tulee olemaan oletettavasti huomattavasti pienempi mitä silloin.
Hyökkääjät:
Hyökkäyskalusto huutaa vahvistuksia! Tosi puheessa tulosyksikön kavereita ei Craig Smithiä lukuun ottamatta oikein ole, jos edes häntä voi siihen kerhoon kelpuuttaa. Viime vuoden menestyksekkäissä kisoissa Smith oli yksi jenkkien valopilkuista tehden 14 pistettä kymmeneen peliin. Näissä kisoissa miehen vastuu ei tule todellakaan pienenemään vaan härkäminuutit on luvassa.
Tuttuun tapaan monet pelaajat kieltäytyivät kisoista, mutta onneksi Floridasta saadaan mukaan mielenkiintoinen kolmikko: Jimmy Hayes, Drew Shore ja Vincent Trocheck. Nämä kaverit pelaisivat ideaali tilanteessa jenkkikaluston alemmissa ketjuissa, mutta kun tilannen on mikä on, niin vastuuta voi tulla hyvinkin paljon. Jimmy voi kokonsa ja maalille ajamisen jalon taidon osaajana nousta hyvinkin arvokkaaseen rooliin joukkueessa. Shorelta ja Trochekilta odotan jäällä hyvää asennetta ja kovaa työntekoa, mutta kuinka pitkälle se riittää.
Jimmy ei ole Hayesin perheen ainoa edustaja joukkueessa, vaan myös hänen nuorempi veljensä Kevin matkaa Minskiin. Kevin pelasi yhdessä aiemmin huhuissa mainitun Johnny Gaudreaun kanssa vielä tällä kaudella yliopistosarjaa, muodostaen sarjan vaarallisimman tutkaparin. Toivon myös, että Gaudreau saa kutsun kisoihin ja tutkapari pääsee kokeilemaan siipiään Minskissä.
Euroopan kaukaloista mukaan saadaan, NHL-kyydistä pois tippunut Tim Stapleton, joka tuo kokemusta joukkueeseen. Odotettavissa on muutama hyvä oivallus, mutta enimmäkseen tehotonta pörräystä, joka on tullut tutuksi edellistä kisoista. Toisena eurojyränä nähdään taitava Peter Mueller, jolta NHL sopimus jäi viime syksynä saamatta ja kausi taittui Sveitsin pääsarjassa. Hyvä kausi alla, taitoa löytyy ja motivaationa uran saaminen uuteen nousuun. Voi hyvinkin olla yksi tehokkaimmista jenkkihyökkääjistä mitä näissä kisoissa nähdään. Innolla odotan kaverin esiintymistä.
Tämän hetkisenä joukkueen kakkosketjun centerinä näkisin Islandersissa tulokaskauden pelanneen 22-vuotiaan Brock Nelsonin, joka kirjautti tehot 14+12. Nelson on yksi harvoista joukkueen vasemmalta ampuvista hyökkääjistä ja samalla myös yksi isoimmista kavereista. Uskon hänen saavan hyvän mahdollisuuden ylivoimalla ja upottavan kiekon maaliin toisen jos kolmannenkin kerran.
Islandersista on myös nimetty alaketjujen energiahyökkääjä, Colin McDonald, jonka tehtävä on viedä vastustajien mehut. Muutama hyvä taklaus ja tehotilaston pito plussan puolella olisi hyvä tavoite.
Hyökkäysarsenaalista löytyy vielä Phoenixin ja Portlandin välillä seilaava Andy Miele, joka edusti jo jenkkiryhmää vuonna 2011 Slovakian kisoissa kahden ottelun verran. Näissäkään kisoissa en jaksa uskoa miehen pelaavan täysiä kisoja, vaan saa tyytyä muutamaan alkusarjan peliin, ennen kuin ratsuväki mahdollisesti saapuu.
Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä näyttää tulevan synkät kisat jenkeille, mutta ei nuolaista ennen kuin loput pelaajat nimilistoille tipahtaa. Ykkösmaalivahti, kärkiketjujen vasenlaita ja loistava tsemppi päälle, niin ihme voi tapahtua, muussa tapauksessa Laviolette saa hankkia pelastusveneen äyskärin kaveriksi.