MM-kisat 2013: Tre Kronor - Flopista mestaruuteen?

  • 42 417
  • 109
Tila
Viestiketju on suljettu.

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Siinä tarjottiin taas aimo annos voittamisen kulttuuria. Ja taas "pääasia ettei Ruotsi voita" -kansa saa itkeä kuinka siellä voitettiin väärin ja varsinkin juhlittiin väärin.

Tässä nyt ei oltu varsinaisesti Ruotsia vastaan, mutta kyllähän tuo kultakypärien kanssa pelleily matsin ollessa vielä kesken on huutonaurun paikka. Ja kyllä täällä naapurimaassanne peliä baarissa katsoessani kävi mielessä useampaakin hieman liian säälivin ottein kättä tarjoavaa urpoa "älä itke hei ihan hyvin te pelasitte"-sönkkääjää napauttaa nenän varteen, näin kielikuvallisesti. Ruotsalaiset eivät yksinkertaisesti osaa voittaa vastustajaa kunnioittaen ja sekös tässä eniten nyppii. Jotakin mätää näissä ihmisissä on, kun pukeudutaan kuin naistenvaatekuvasto, ollaan niin tasapuolista ja lagomia ja sitten kun tulee ruotsalaiselle yhteiskunnalle outo paikka eli jonkun pitäisi tunnistaa olleensa jotakuta toista parempi ja toimia sen mukaan, ei osata edes alkeellista vastustajan kunnioitusta.
 

kovalev

Jäsen
Nopea silmäily ruotsalaismedioiden verkkojulkaisuihin paljastaa että kiekkomestaruus on yksi uutinen muiden joukossa. Dagens Nyheterin sivuilta en ensisilmäyksellä meinannut edes huomata juttua aiheesta MM-kulta. Onhan tämäkin nyt nöyryyttävää. Veivät kannun eivätkä ymmärrä edes tehdä siitä numeroa. Vähän kuin muinanen Neuvostoliiton ykköskenttä joka maalin tehtyään vain luisteli muina miehinä vaihtoaitioon.

Katselin tänään tätä SVT:n aamuohjelmaa, ja samanlaiset havainnot sieltä suunnalta: ei mitään ylivauhkoa ja ylimitoitettua kohkaamista suomalaisten tyyliin, vaan kiekkovoittoa käsiteltiin yhtenä aamun uutisena muiden joukossa ja vieläpä aika vähäeleisesti.

Ruotsin joukkue pelasi kyllä omilla vahvuuksillaan; mistään taitopelistä ei siis tietoakaan, mutta toki maassa huippuyksilöitäkin riittää.
Maailmanmestaruus tiesi myös allekirjoittaneelle hieman tuottoa sijoitetulle pääomalle.
 

kalma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vaikka Ruotsille Sedinit olivatkin kaikki kaikessa niin pitää muistaa, että siellä oli kaksi muutakin NHL-hyökkääjää, Edlerin jälkeenkin kaksi NHL-puolustajaa ja NHL-maalivahti joukkueessa mukana. Rosteri oli nimekäs myös Sedinien takanakin, mutta olivat alisuorittaneet ennen Sedinien tuloa josta ehkä median paine synnytti takalukon niin ettei mikään tuntunut onnistuvan. Sedinit sitten tulivat, näkivät ja voittivat, eikä vähiten sen ansiosta, että paine onnistua katosi muiden harteilta samana hetkenä kun siskokset kisapaidan pukivat päällensä.

Sedinien tulon jälkeen, jollei oteta lukuun finaalin kolmatta erää, taisi Eriksson olla ainoa joka tasoaan nosti kunnolla. Loput palasivat just ja just nollanollaa ja Sedinit teki mestaruuden. En tiedä onko se Ruotsin hyvyyttä vai tuuria vai muiden lukkoon menemistä, mutta puolivälieristä saakka Ruotsin vastustajat olivat aivan helvetin tehottomia. Kanadan ratkaisijat vetivät syliin tai päin pakkeja, Suomen pojat ei osuneet kiekkoon tai ehtineet Enrothin antamiin pomppuihin ja Sveitsi ei avopaikoissa osuneet maaliin.
Kyllä Ruotsin oman pään varmuus jonkun verran kasvoi kisojen edetessä, mutta ei tämä mikään vakuuttava mestaruusmarssi ollut.
 

Lampinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Jere Lassilan joukkueet
Sedinit tuli, näki ja voitti. Kyllähän tuo superkaksikko ratkaisi koko lystyin länsinaapurille. Samalla tuon kaksikon takaa pitää nostaa Jhonas Enroth esiin, joka pelasi huikean finaalin, vaikka Josin finaalimaali meni hänen piikkiinsä.

Muita plussia;

+ Fredrik Pettersson; Loistavaa, että mies onnistui nyt myös MM-näyttämöillä. Ei ole enää rakastettu pelkästään Göteborgissa.

+ Henrik Tallinder; Oli aivan loistava ja vielä kun Edler hölmöili itsensä ulos, nosti vain tasoaan. Loistava turnaus kokeneelta puolustajalta.

+ Loui Eriksson; Odotin paljon enemmän jo kisojen alusta lähtien, mutta lämpesi vasta Sedinien tultua kuvaan. Esitti kylmähermoisia maalintekotaitoja kun niitä tarvittiin.

+ Jimmie Ericsson; Pelasi missä roolissa tahansa, oli vähintäänkin hyvä. Monipuolinen taitaja.

Näin Pär Mårts saa jatkaa pestiään. Joku kyyninen vois sanoo, että pienet asiat ratkaisee.

Ja lopulta, Juhani Tamminen oli sittenkin oikeassa.

Todistus 1; Voita oikeat pelit.
Todistus 2; Maalivahti vastaan maalivahti
 

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Sedinien tulon jälkeen, jollei oteta lukuun finaalin kolmatta erää, taisi Eriksson olla ainoa joka tasoaan nosti kunnolla. Loput palasivat just ja just nollanollaa ja Sedinit teki mestaruuden. En tiedä onko se Ruotsin hyvyyttä vai tuuria vai muiden lukkoon menemistä, mutta puolivälieristä saakka Ruotsin vastustajat olivat aivan helvetin tehottomia. Kanadan ratkaisijat vetivät syliin tai päin pakkeja, Suomen pojat ei osuneet kiekkoon tai ehtineet Enrothin antamiin pomppuihin ja Sveitsi ei avopaikoissa osuneet maaliin.
Kyllä Ruotsin oman pään varmuus jonkun verran kasvoi kisojen edetessä, mutta ei tämä mikään vakuuttava mestaruusmarssi ollut.

Mietin jo Sedinien tulon jälkeen. notta mikä olisi veljesten vaikutus. Pelkona oli ryhmädynamiikan hajoaminen, kun änäristä tullaan ja diivaillaan. Mutta toisin kävi. Joukkue hitsautui yhteen ja viimeisenä lukkona oli MM-turnauksen paras mokke. Ilman Sedineitä tuskin olisi mestaruuteen asti rahkeet riittäneet.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Enroth oli turnauksen paras veskari. Hän torjui Kanadan nurin, nollasi Suomen ja pelasi hyvin Sveitsiä vastaan finaalissa. Voittava maalivahti, vaikka prosentit eivät ehkä turnauksen parhaita olleetkaan.

Kyllä vain, Enroth oli paras kassari näissä kisoissa. Ja kyllähän ne prosentitkin parhaat olivat, voittamisen lisäksi.

Tässä nyt ei oltu varsinaisesti Ruotsia vastaan, mutta kyllähän tuo kultakypärien kanssa pelleily matsin ollessa vielä kesken on huutonaurun paikka.

Minustakin se hyppely ja kypärätouhu pari minuuttia ennen loppua oli typerää. Kun summeri soi, niin sitten. Kävi ihan Sveitsiä sääliksi, mutta mitäpä tuosta mieltä pahoittamaan. Oikeastaan ihan sama.

Ja lopulta, Juhani Tamminen oli sittenkin oikeassa.

Todistus 1; Voita oikeat pelit.
Todistus 2; Maalivahti vastaan maalivahti

Ei se Tamminen ihan pihalla ole, vaikka heittäisi kuinka monet backhand forehandit bum bum bum kis kissit. Hieno mies.

Onnittelut Ruotsiin, vaikka tuskinpa siellä kukaan Jatkoaikaa lukee.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Expressenin kolumnisti ja bloggari Mattias Ek kirjoittaa osuvasti Suomessa syntyneestä "paheksunnasta" Ruotsin kultajoukkueen käyttämistä kultakypäristä.

Ek naureskelee rivien välistä - tai oikeastaa hieman suorempaakin - muun muassa toimittaja Vesa Rantasen esittämiä kommentteja, jonka mukaan kypärien käyttäminen oli epäkunnioittavaa ja turhaa lajia kohtaan.

Koska päästiinkin aiheeseen huonoista esikuvista, Ek jatkaa (vähemmän yllätyksellisesti) muistelemalla Nupen ilmaveiviä ja Leijonien humalaista örvellystä pari vuotta sitten, jättäen ilmaan roikkumaan kysymyksen siitä, oliko tämä nyt sitä kunnioittavaa ja arvokasta käytöstä.

Yleisesti ottaen Ruotsin keltainen lehdistö on uutisoinut laajalti "pikkuveljen" itkupotkuraivareista, tosin hyväntahtoisesti naureskellen.

Mun mielestä tässä on just oikeaa asennetta, joka voittajille suotakoon. Pakko digata tästä perusruotsalaisesta ylimielisyydestä, suorastaan klassista toimintaa :))

koko Ekin kolumni linkin takaa: Mattias Ek | Blogg | Expressen Elitserien
 

Waqu

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja Dallas Stars
Ruotsi teki sen taas! Aluksi näytti ettei joukkueesta ole mihinkään, eikä rosterikaan kovin vahvalta näyttänyt, mutta sitten kun saivat yhden maailmanluokan ketjun (jollaista suomella ei ollut) ja vähän mäihää niin homma rupesi luistamaan.

Puolivälierä Kanadaa vastaan olisi paras kolmesta sarjassa kääntynyt ehdottomasti Kanadalle, Kanada vei ottelua, mutta arvonnoissa Ruotsi jatkoon. Mikäs siinä kun malttaa ja jaksaa taistella, sen jälkeen onkin hieno voittaa.
Välierässä Suomea vastaan pärjäsi Ruotsi jo paremmin, Suomi hukkasi maalipaikkansa ja Ruotsi oli tehokas. Ei kahta sanaa kumpi jatkoon.

Finaalissa Ruotsi kyllä näytti henkisenkin kestävyytensä, ensimmäisen erän 12 minuuttia olivat Sveitsin täysin, mutta sitten 2 laukausta ja 2 maalia niin rupesi luistin kulkemaan paremmin ja johtoasemassa pelaaminen oli tehokasta.
Sveitsillä oli 3 tolppaa ja monta paikkaa, mutta niistä täytyy tehdä maalit.

Ruotsi kypsyi joukkueeksi jonka peli ei ehkä ollut hienointa, mutta taistelu oli kovaa, joukkue teki tarvittavat maalit ja pysyi pelisuunnitelmassaan ratkaisevissa peleissä. Hyvällä joukkueella on myös tuuria ja onhan se tuurikin ansaittavat.

Niin paljon kuin olisin halunnut Sveitsille mestaruutta, niin täytyy sanoa että oikea jengi tuon voitti. Ei ehkä paras joukkue, mutta kyseisessä turnausmallissa joukkue pystyi olemaan paras ja sehän riittää.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Mårtsin Ruotsin monivuotinen prosessi/projekti tuotti lopulta MM-kultaa, eikä potkuja Mårtsille, kuten pitkään jo vaikutti. Muutaman vuoden olen lueskellut Mårtsin juttuja siitä kuinka Ruotsin lätkä nostetaan uudestaan huipulle ja nyt palkinnoksi tuli MM-kultamitalit, joten lopulta Mårts onnistui. Mårtsin ideana oli ensin voimakas junioreiden kehittäminen NHL-kelpoisiksi pelaajiksi, jotka eivät ole kadottaneet perinteistä ruotsalaista taitopelaamista, johon yhdistyy pelaajien taktinen etevyys. Mårtsin Ruotsi ei pelkää sitä, että MM-kisojen alku sujuu kangerrellen ja vajaalla joukkueella, koska ideana on tuoda tähtipelaajia NHL:stä ratkaisupeleihin. Tämä on yksi linja, joka tuo menestystä ja en väitä, että se on parempi tapa kasata joukkue kuin Suomen, koska Suomi voitti MM-kultaa 2011. Erilaisia tapoja menestyä löytyy eri maiden tavasta toimia ja toivon Suomen ottavan oppia jatkossa myös muiden maiden tavasta menestyä, kun nyt on kaksi mitalitonta vuotta peräkkäin Suomen joukkueella isoista kisoista.
 

johnnywee

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars
Erilaisia tapoja menestyä löytyy eri maiden tavasta toimia ja toivon Suomen ottavan oppia jatkossa myös muiden maiden tavasta menestyä, kun nyt on kaksi mitalitonta vuotta peräkkäin Suomen joukkueella isoista kisoista.

En ymmärrä kenties maalaisuudeltani näitä 'menestymisen tapoja' tai 'voittamisen kulttuureita' ollenkaan. On kyse mielestäni paljon yksinkertaisemmista asioista. Yksittäiset henkilöt ovat kaiken menestymisen taustalla. Niiden yksittäisten henkilöiden kautta taas muodostuu joukkue ja joukkuehenki, jolla voi olla parhaimmillaan positiivista vaikutusta jokaisen yksittäisen pelaajan suoritukseen.

Fakta on se, että Suomi on vuodesta toiseen tappelemassa tosissaan maailmanmestaruudesta ja myös olympiakullasta. Uskon että Suomessa on paha tapa ylianalysoida kaikki jääkiekkojoukkueemme suoritukset ja odotukset ladataan usein ehkä turhankin korkeiksi. Ripaus rentoutta ja positiivisuutta otteisiin ja Suomi tulee menestymään nykyistäkin paremmin. Oikeat henkilövalinnat niin pelaajien, valmentajien kuin huolto tiiminkin osalta ovat avainasemassa.

Ruotsi perhana teki sen taas :)
Onnittelut isolle veljelle!
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös