Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

MM-kisat 2013: Suomi

  • 930 084
  • 3 108
Tila
Viestiketju on suljettu.

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän se ollaan jo nähty, että Jalonen ottaa enemmin näitä omia suosikki EHT-pelaajia mukaan kuin NHL-pelaajia.

Missä tämä on tarkalleen ottaen nähty?

Ja pakko ihmetellä, miksi jaksat maajoukkuekeskusteluihin osallistua ja seurata(?) MM-kisoja, kun kaikki on selvästikin perseestä, eikä kiinnosta yhtään. Yleensäkin ihmetyttää ihmisten tarve julistaa näissä MM-kisaketjuissa, kuinka kisat eivät kiinnosta - varsinkin, kun usein nämä samat nimimerkit ovat sitten kisojen aikaan otteluseurantaketjuissa hyvin tarkasti perillä kisojen ja otteluiden tapahtumista...
 
Viimeksi muokattu:

eläin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen Maajoukkue, DIF, HIFK, Väsby Hockey
En tiedä oikeen minkä takia Jalonen "ansaitsee" nolon lopun. Siksikö että oikeasti voittanut jotain Leijonien-valmentajana? ja toiseksi, Maajoukkueen menestys menee aina ykkössijalle. Ei sillä hirveesti ole väliä mitä sammakoita valmentaja joskus on suusta päästänyt.

Ja siis kyllähän toi joukkue kaipaa todellakin vahvistuksia änäristä ja uskon että Jalonen sen tajuaa ja sieltä kaikki mahdolliset äijät yrittää saada, joita turnaus kiinnostaa. Varmasti katotaan vielä jos saisi jonkun vahvistuksen ekan NHL playoff kierroksen jälkeenkin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kyllähän se ollaan jo nähty, että Jalonen ottaa enemmin näitä omia suosikki EHT-pelaajia mukaan kuin NHL-pelaajia. Legendaarinen "EHT-pelit ovat kovempia kuin NHL:llän runkosarjapelit" lausunto muistuu vieläkin mielessäni. Itse toivon, että kukaan NHL-pelaaja ei tule kisoihin niin Jalonen saisi ansaitsemansa nolon lopun. Toki eihän sitä tiedä, jos EHT-jyrät yllättävät ja vievät Suomen kultaan.

No kyllähän Jalonen on monessakin yhteydessä tuonut esiin sen, että NHL:ssä pelaa pääosin Suomen parhaat jääkiekkoilijat. Ja lähes järjestään ne NHL-pelaajat, jotka kisoihin on vaivautunut tulemaan, on saaneet helvetin ison roolin joukkueessa. Antti Miettisen ja Jussi Jokisen kohdalla voi ainakin sanoa, että joskus jopa liian ison roolin.

Toki Jalosen aikana on linja muuttunut sillä tavalla, että enää ei nelosketjun, farmin ja popcornosaston väliä seilaavat änäripelaajat (Nokelainen, Petrell) ole välttämättä mahtuneet joukkueeseen. Mutta ainakaan itse en osaa nähdä kyseistä linjanmuutosta mitenkään huonona asiana. Parempi vaihtoehto on KHL:ssä isossa roolissa pelaava kaveri kuin änärijoukkueen marginaalimies.
 

adetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Ryan Miller, HPK
Hiukan on sellainen tunne, kun tuo kylki tuntuu niin pahalta Leinon osalta, että taitaa jäädä kisat väliin. Kaveri ei ehtinyt pelata kuin kaksi peliä ennen kuin tippui kokoonpanosta uudelleen. En usko, että Sabresin johto näkee tätä hyvänä, että kaveri ei pystynyt liigajoukkueessa pelailemaan vaivojen takia, mutta maajoukkueessa sittemmin kyllä. Joten voi olla, että hänet halutaan kuntoutuvan kunnolla ensi kautta varten, eikä sitten se kylki menisi uudelleen maajoukkueessa.

Tähän vielä se, että Leinoa ei vältämättä nähdä enään runkosarjan viimeisissä peleissä, ja jos/kun Sabres ei poffeihin pääse, ei häntä siis nähdä enään tällä kaudella NHL kaukaloissa.
 

Andrei

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ja tuohon Ramstedt-Viitaluoma vertailuun sen verran, että Viitaluoma pystyy hyökkäyspäässä vähintään samaan kuin Ramstedt, ja hoitaa Ramstedtia paremmin myös puolustusvelvoitteet. Myös fyysisesti Vili on jopa selkeästi pehmeähköä Ramua edellä. Johtajaominaisuuksista puhumattakaan.


Ja nämä kaikki ilman värilaseja.

Olen samaa mieltä Viitaluomasta, mitenkään Ramstedia moittimatta.

Viitaluoma on ollut tällä kaudella näkemissäni peleissä ilmiömäinen ja oikea johtaja kentällä. Kun sentteritilanne on mitä on niin mielestäni Viitaluoma kuuluu kisoihin.

Näin sivumennen sanottuna, muistan oliko 2003 kisat kun Viitaluoma taisi pelata HIFK:ssa nelosketjussa (?) ja oli kisojen aikaan terassilla. Oli todellakin oikea ratkaisu lähteä helvettiin HIFK:sta, nyt pelaa isossa roolissa ykkösketjun sentterinä HPK:ssa.

Hieno pelaaja!
 

choose_life

Jäsen
Suosikkijoukkue
-
Filppula on kärsinyt läpi kauden ilmeisesti polvivaivoista ja hänellä on kesällä edessä uran todennäköisesti tärkeimmän sopimuksen tekeminen. Yleensä tällaisissa tilanteissa pelaajat jättävät MM-kisat väliin loukkaantumisriskin vuoksi.

Luuletteko oikeasti, että Jalonen ei ottaisi mieluummin laadukkaita NHL-pelaajia liigajyrien sun muiden sijaan? Tämä vain osoittaa Suomen pelaajamateriaalin ohuuden. MM-joukkueen runko tulee KHL:stä ja kun sieltä jää pari kärkinimeä pois, niin ollaan ongelmissa. NHL:n puolella tilanne ei ole millään tavalla parempi vaan yksittäisen joukkueen, kuten Minnesotan, tilanne voi ratkaista hyvin paljon maajoukkueen kannalta. Turha iloita Kapasten ja Immosten poisjäänneistä - ei sieltä tilalle tule mitään mielenkiintoisia nuoria lahjakkuuksia vaan astetta heikomman tason konkareita liigasta tyyliin juuri Viitaluoma.

No tämäpä. Täytyy olla aika puusilmä jos "iloitsee" Kapasen, Immosen, Lehterän ym. KHL-miesten kieltäytymisistä ja loukkaantumisista; hyökkäys- ja varsinkin sentteriosasto on tällä hetkellä suoraan sanoen kammottavan kädetön kansainväliselle huipputasolle.

Tilanne olisi hankala mille tahansa vastaavan pelaajiston joukkueelle, mutta Suomen pelitavalla on yksinkertaisesti pakko olla pari em. tasolla peliä tekemään, viemään ja kiekkoa jakamaan kykenevää keskushyökkääjää. Jo siksi, että pakistosta ja laitureista puuttuu nyt kiekollinen ykköskorin pelikäsitys/osaaminen ja ratkaisutaito lähes kokonaan. Tämä ei sitten ollut vittuilua, vaan useammissa kisoissa kenen tahansa silmin todettavissa ollut karu fakta. Nyt on ihan liikaa saman tyypin pelaajia (joilla on toki muita avuja, mutta kun ne eivät auta tähän hätään).

Häijympi voisi tietty tokaista, että sitä saa mitä tilaa, jos ja kun aiempien linjausten/tekemisten/puheiden vuoksi NHL:stä ja AHL:sta ei ole joko mahdollisuuksia tai mitään kiinnostusta tulla Leijoniin. Tynkäkausi tekee kyllä itsessäänkin sen, että tulijoita lienee vähemmän joka joukkueeseen.
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
Vähän kummallista vittuilua Jalosta kohtaan joiltain kirjoittajilta. Luuletteko oikeasti, että hän ei ottaisi mieluummin laadukkaita NHL-pelaajia liigajyrien sun muiden sijaan? Tämä tilanne vain osoittaa Suomen pelaajamateriaalin ohuuden ja tulevaisuudessa tilanne tulee vain pahentumaan. MM-joukkueen runko tulee KHL:stä ja kun sieltä jää pari kärkinimeä pois, niin ollaan ongelmissa.

Vittuiluako? Kyseessä on Jalosen ja toki myös muutaman aiemman päävalmentajan linjavalinta. Vallitseva käytäntö alkoi jo Lindströmin viimeisellä kaudella, jolloin tämä valitsi todellisen geriatriajoukkueen v. 1997 MM-kisoihin. Kontrastina tähän oli päävalmentajana arvostamani sir Pentin toiminta. Hänkin olisi varmaan v. 1992 kisoihin valinnut ne parhaat, mutta kun ei saanut, kääntyi nuorten pelaajien puoleen ja nämä vastasivat huutoon. Sir Pena on todellakin mainio vastakohta näille kuplaotsaisille teoriaherroille, jotka miettivät jokaisen valinnan aina ja vain systeemin kautta. Ja pelkäävät niin h-i. Ei esimerkiksi niin, kuten aiemmin tehtiin, eli otettiin poika MM-kisoihin korkoa kasvamaan. Ei suureen rooliin, vaikkapa 13.hyökkääjäksi, mutta silti.

Ja kuriositeettina vielä, että v. 1992 kisoihin valittiin myös 18-vuotias Jere Lehtinen, K-Espoo ja divari, pelaaja, jota ei ollut edes varattu NHL:n ennen kisoja!

Otetaanpa tähän faktaa, vaikka ihan viime vuoden MM-kisojen pistepörssi Suomen osalta:

KOIVU Mikko 10 3 8 11
FILPPULA Valtteri 10 4 6 10
JOKINEN Jussi 10 5 4 9
IMMONEN Jarkko 10 3 2 5
JOENSUU Jesse 9 2 3 5
HIETANEN Juuso 10 1 4 5
GRANLUND Mikael 10 1 4 5
MÄENPÄÄ Mikko 10 1 4 5
NISKALA Janne 10 3 1 4
PESONEN Janne 9 1 2 3
JÄRVINEN Joonas 10 0 3 3
PIHLSTRÖM Antti 9 1 1 2
KAPANEN Niko 10 1 1 2
PYÖRÄLÄ Mika 9 1 1 2
KIISKINEN Tuomas 5 0 2 2
KONTIOLA Petri 10 0 2 2
SALMELA Anssi 7 0 2 2
KOMAROV Leo 10 1 0 1
KUKKONEN Lasse 10 0 1 1
TUPPURAINEN Jani 2 0 1 1
VÄÄNÄNEN Ossi 10 0 1 1
JAAKOLA Topi 10 0 0 0

Mikä tässä tilastossa pistää silmään? No, pistetilaston kärjessä EIVÄT ole liigajyrät, vaan todelliset lahjakkuudet, änärikonkarit ym. Toiseksi, kun katsotaan pörssin häntäpäätä, niin mikä Suomen pelissä olisi mennyt pieleen, jos vaikkapa Kiiskisen ja Tuppuraisen paikalla olisivat olleet esim. Armia ja Pulkkinen? Eli nämä nuoret olisivat varmasti saaneet aikaan saman kuin mainitut liigajyrät. Eikä meidän peli olisi yhtään enempää siitä kärsinyt.

Minusta on käsittämätöntä omaan nilkkaansa ampumista se, että nuoria ei ajeta sisään koviin kisoihin ja se, että ne pelaajat, jotka siellä sitten vähillä minuuteilla ovat, eivät taatusti hyödytä A-maajoukkuetta jatkossa. Eli missä ovat Kiiskisen ja Tuppuraisen huikeat esitykset EHT:lla kun se MM-debyyttikin on sitten tehty? (Mitenkään itse pelaajia mollaamatta, sillä syy valintaan on valmentajan).
 
Viimeksi muokattu:

Viltsu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kontrastina tähän oli päävalmentajana arvostamani sir Pentin toiminta. Hänkin olisi varmaan v. 1992 kisoihin valinnut ne parhaat, mutta kun ei saanut, kääntyi nuorten pelaajien puoleen ja nämä vastasivat huutoon. Sir Pena on todellakin mainio vastakohta näille kuplaotsaisille teoriaherroille, jotka miettivät jokaisen valinnan aina ja vain systeemin kautta. Ja pelkäävät niin h-i. Ei esimerkiksi niin, kuten aiemmin tehtiin, eli otettiin poika MM-kisoihin korkoa kasvamaan. Ei suureen rooliin, vaikkapa 13.hyökkääjäksi, mutta silti.

Ja kuriositeettina vielä, että v. 1992 kisoihin valittiin myös 18-vuotias Jere Lehtinen, K-Espoo ja divari, pelaaja, jota ei ollut edes varattu NHL:n ennen kisoja!

Ja kevään 1992 huumassa Pena sitten jatkoi valitulla linjallaan seuraavana keväänä ja mm. sellaiset nimet kuin Summanen(paras pelaaja play offsissa 1993), Mäkelä(1992 kisojen Suomen avainpelaajia) ja Helminen(aika ohi Leijonissa, sanoi Pena) eivät kelvanneet mukaan kevään 1993 kisoihin.

Pena muuten olisi todennäköisesti ollut ensimmäinen päävalmentaja, joka olisi peluuttanut ketjua Peltonen-Koivu-Lehtinen maajoukkueessa. Mutta Peltonen oli keväällä 1993 loukkaantunut, samoin vuotta aiemmin kisadebyytin tehnyt Lehtinen. Saku Koivuhan kisoihin valittiin.

Mainittakoon vielä, että kevään 1992 MM-leirille osallistui myös Tero Lehterä.

On aina etukäteen hankala arvioida, valitako kokeneempi pelaaja nuoren pelaajan sijaan tai päinvastoin. Matikaisen Suomi floppasi vuoden 1992 olympiakisat todella kokeneella joukkueella, joten sitä taustaa vasten, Penalla oli täysi oikeus joukkuetta nuorentaa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mikko Koivu pelasi ensimmäisen MM-turnauksen 23-vuotiaana. Tuomo Ruutu pelasi myös ensimmäisen MM-turnauksen 23-vuotiaana. Valtteri Filppulan debyytti MM-kisoissa tapahtui 28-vuotiaana. Itse tohdin väittää, että näistä pelaajista ei olisi tullut yhtään sen parempia tai arvokkaampia jääkiekkoilijoita Leijonille, vaikka heidät olisi valittu jo korkoa kasvamaan 18-vuotiaana. Ja tohdin väittää, että täsmälleen sama pätee myös Teemu Pulkkiseen ja Joel Armiaan. He kyllä pääsevät kisoihin sitten, kun ovat parempia kuin muut tarjolla olevat.
 

Aleksandros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Mikko Koivu pelasi ensimmäisen MM-turnauksen 23-vuotiaana. Tuomo Ruutu pelasi myös ensimmäisen MM-turnauksen 23-vuotiaana. Valtteri Filppulan debyytti MM-kisoissa tapahtui 28-vuotiaana. Itse tohdin väittää, että näistä pelaajista ei olisi tullut yhtään sen parempia tai arvokkaampia jääkiekkoilijoita Leijonille, vaikka heidät olisi valittu jo korkoa kasvamaan 18-vuotiaana. Ja tohdin väittää, että täsmälleen sama pätee myös Teemu Pulkkiseen ja Joel Armiaan. He kyllä pääsevät kisoihin sitten, kun ovat parempia kuin muut tarjolla olevat.

Näinpä juuri. Ja voidaan miettiä jalkiviisaina, kuinka hyvää teki Mi. Granlundille tehdä ilmaveivit MM-kisoissa. Mestaruus tuli ja olihan se poika hyvä, mutta kasvoiko korkoa vai ei? Jälkikäteen katsottuna voidaan todeta Granlundin vähintäänkin jääneen junnaamaan paikalleen. Tiedän, että asia ei ole näin yksioikoinen, mutta tuskin tuollaista loppuunpalamista ilman veiviä ja mestaruutta olisi tullut.

Vähän sama tilannehan se oli mäkihypyn puolella Toni Niemisellä, mutta tämä nyt ei taida tähän ketjuun kuulua.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
...

Onhan Kontiola nyt suhteellisen kovan tason eurosentteri. Jos nyt vaikka näihin poisjääneisiinkin vertaa...

Konnaa olen seurannut nyt paljon, kun YLE on näyttänyt KHL:n poffeja.

Mielestäni hän on kovemmassa iskussa, kuin koskaan urallaan ja itseluottamus ihan tapissa. Kenelläkään ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista hänen roolistaan, menee näillä otteilla loistavasti tulosyksiköihin.
 

eläin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen Maajoukkue, DIF, HIFK, Väsby Hockey
Tosin T.Ruutu ja M.Koivu oli mukana jo 2004 World Cup jengissa. Mikko taisi olla nelosen keskellä ja välillä poppari-osastolla. Ja hienon tulokaskauden Chicagossa pelannut T.Ruutu pelasi kakkosketjussa Olli Jokisen ja Ville Peltosen kanssa.

En nyt tarkota että että väkisin pitää Armia ottaa mukaan näihin kisoihin, mutta uskalsi Raatokin Mikon ottaa mukaan niinkin kovaan turnaukseen kun World Cuppiin, koska tiesi kaverin potentiaalin ja että miehestä oli tulevaisuuden johtavaksi Leijona-pelaajaksi.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tosin T.Ruutu ja M.Koivu oli mukana jo 2004 World Cup jengissa. Mikko taisi olla nelosen keskellä ja välillä poppari-osastolla. Ja hienon tulokaskauden Chicagossa pelannut T.Ruutu pelasi kakkosketjussa Olli Jokisen ja Ville Peltosen kanssa.

Totta, mutta pointti oli siinä, että ei näitäkään kavereita otettu junnuikäisinä MM-kisoihin, vaikka molempien potentiaali oli parempi kuin mitä se on Armialla tai Pulkkisella.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
Totta, mutta pointti oli siinä, että ei näitäkään kavereita otettu junnuikäisinä MM-kisoihin, vaikka molempien potentiaali oli parempi kuin mitä se on Armialla tai Pulkkisella.

Nimenomaan potentiaalia Armialla on kyllä enemmän, kuin jollain Tuomo Ruudulla.

Ruudusta tuli juuri sellainen voimapelaaja, jota hänestä ajateltiinkin, ei ihan kuuminta kärkeä, prototyyppi "tsemppaavasta" suomalaispelaajasta.

Armian kohdalla on mahdollista, että hänestä ei tule yhtikäs mitään, mutta potentiaalia on olla sellainen suurpelaaja, joka ratkaisee olympiakullan jatkoerässä Suomelle. Yksilötaidolla. Barkovin luen samaan kastiin Armian kanssa.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Nimenomaan potentiaalia Armialla on kyllä enemmän, kuin jollain Tuomo Ruudulla.

Ruudusta tuli juuri sellainen voimapelaaja, jota hänestä ajateltiinkin, ei ihan kuuminta kärkeä, prototyyppi "tsemppaavasta" suomalaispelaajasta.

Tuomo Ruudun varausnumero taisi olla 8, Armian 16. Yleensä NHL-joukkueet valitsevat sen pelaajan, jonka tulevaisuuden he näkevät kirkkaimpana. Ruutu oli johdattamassa Pikkuleijonia kolmeen mitaliin nuorten MM-kisoissa. Armialla on näistä kisoista sijat 6,4 ja 7. Omasta mielestäni Tuomo Ruudusta oli helppo odottaa kovan tason NHL-pelaajaa ja maajoukkueen ykkösketjun pelaajaa. Ja nämä molemmat asiat ovat toteutuneet. Armian kohdalla ei voi oikein tietää, että onko hänestä ylipäätään koskaan sopeutumaan NHL:ään. Samoin on ihan arvoitus, että onko hänellä kykyä tai halua sellaiseen joukkuepelaamiseen, jota Leijonavalmentajat pelaajiltaan haluavat ja odottavat. Toki on mahdollista, että Armiasta tulee Ruutua parempi jääkiekkoilija, mutta todennäköisemmin jää kuitenkin kauas Tuomon saavutuksista.
 

Hejony

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Suomi
Nimenomaan potentiaalia Armialla on kyllä enemmän, kuin jollain Tuomo Ruudulla.

Ruudusta tuli juuri sellainen voimapelaaja, jota hänestä ajateltiinkin, ei ihan kuuminta kärkeä, prototyyppi "tsemppaavasta" suomalaispelaajasta.
Väärin. Tuomo Ruudulla nimenomaan oli aivan järjetön potentiaali aikoinaan. Hänessä oli kaikki ainekset aivan kärkitason voimahyökkääjäksi NHL:ssä, mutta loukkaantumiskierre alkoi kovin varhain. Hyvin samankaltaista jossittelua voidaan harrastaa Tuomon kohdalla kuin Saku Koivunkin. Molemmilta vammat veivät sen parhaan terän valitettavan aikaisin.

Ei sillä, Armia on kyllä potentiaaliltaan aivan samanlainen tapaus. Mutta vertaus Tuomo Ruutuun oli väärin, pikemminkin joku Jussi Jokinen olisi ollut parempi vertailukohta, jos haetaan hyvää suomalaista NHL:n runkohyökkääjä, josta ei kuitenkaan aikoinaan ole odotettu mitään suurempaa.

Itse asiasta sen verran, että kauhealtahan tuo Suomen sentteritilanne näyttää. Tässä tilanteessa toivoisi, että Jukalta löytyisi tarvittavaa joustoa ajaa "hätätilanteessa" sisään Koskirannan, Armian ja jopa Rajalan kaltaisia uusia jätkiä. Pelkään kyllä, että näin ei käy vaan tuttuun sapluunaan ja tuttuihin miehiin turvaudutaan. Näen kyllä JJ:n logiikan, ja ymmärrän miksi näin, mutta hieman harmi se näin sivulliselle tällaisessa epätoivoisessa rosteritilanteessa kuitenkin on.
 

MustatKortit

Jäsen
Suosikkijoukkue
Joel Pohjanpalo ja Aleksi Mustonen
... Omasta mielestäni Tuomo Ruudusta oli helppo odottaa kovan tason NHL-pelaajaa ja maajoukkueen ykkösketjun pelaajaa...

Miten miellät tämän mainitsemasi "kovan tason" NHL-pelaajan, riittääkö siis siihen se, että pääsee vakituisesti pelaamaan kokoonpanossa, voimalaiturina tai peruspakkina?

Itselleni tästä on viime aikoina tullut miltei herkkä kysymys, olen huomannut olevani täynnä näitä ruutuja ja kapasia. Itse kaipaisin pientä loistokkuutta ja glamouria jo suomalaisellekin kiekkotaivaalle, toivottavasti ainakin Barkovista tulisi tällainen.

Olen useasti miettinyt, mitä kaikkea oli sen takana, että suomalainen kiekkoväki sekosi niin täydellisesti MG:n ilmaveivistä keväällä 2011. Osa syytä oli tietty hienoa maali, toisaalta myös tärkeä byyri, joka käytännössä ratkaisi ottelun.

Vasta jälkikäteen on kuitenkin pystynyt paremmin analysoimaan sitä, että suurin osa suomalaisten sekoamiseen ei suinkaan ollut Venäjän karhun kaatuminen poikkeuksellisen hienolla maalilla, vaan se, että Granlund teki jotain yllättävää, mitä nämä suomalaiset perusjantterit eivät yleensä tee.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Miten miellät tämän mainitsemasi "kovan tason" NHL-pelaajan, riittääkö siis siihen se, että pääsee vakituisesti pelaamaan kokoonpanossa, voimalaiturina tai peruspakkina?

No jos äijä on takonut parhaimmillaan 26 maalia kaudessa ja reilusti yli 50 pistettä, niin aika kovan tason kaverista on mielestäni kyse. On tainnut säännöllisesti olla viime vuosina kahden ensimmäisen ketjun pelaaja Carolinassa. Jos vetoa pitäisi lyödä, niin löisin roponi sen puolesta, että Armia ei tule koskaan rikkomaan Ruudun maaliennätystä.
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
Olen erkun kanssa harvinaisen samaa mieltä hyvin monesta asiasta.

Junnuja ei tarvitse ajaa sisään maajoukkueeseen. Maajoukkuetasoiset junnut pärjäävät maajoukkueessa ilman sisäänajoakin. Toisaalta varttuneemmatkin kaverit, kuten Valtteri Filppula, pystyy hyppäämään suoraan olympiajoukkueeseen ilman että häntä olisi ajettu sisään jossain muissa kisoissa. Miksi? Siksi että hän on maajoukkuetason pelaaja ja kansainvälinenkin kiekko on pohjimmiltaan sama peli kuin mitä hän työkseen on pelannut.

Keskinkertaisemmat pelaajat eivät muutaman maajoukkuepelin aikana muuksi muutu. Kyllä se kehittyminen tapahtuu aivan jossain muualla kuin maajoukkuepeleissä. Maajoukkueessa enemmänkin poimitaan työn hedelmiä. Jos esimerkiksi Armia on niin varma tulevaisuuden tähti kuin mitä hänestä povataan, niin miksi hän edes tarvitsisi mitään sisäänajoa? En oikein tiedä sitäkään missä se Armin maalintekopotentiaali on?

Hän teki tällä kaudella vähemmän maaleja kuin Granlund vuotta nuorempana, eikä häntä pidetä maalintekijänä. Playoff-pelejä on pian kymmenen takana ja kolme maalia saldona. Vaikea häntä on pitää huippumaalintekijänä näillä näytöillä. Pitkä matka on Armialla edessä että pääsee esimerkiksi Tuomo Ruudun tasoiseen kiekkouraan. Varausnumeroa tuijotetaan muutenkin liikaa. Varausnumero on vain senhetkinen näkemys pelaajan potentiaalista. Tänään voidaan potentiaalia arvioida uudelleen ja mielestäni Armian potentiaali ei näytä nyt yhtä hyvältä kuin kaksi vuotta sitten.

Jokainen voi haaveilla siitä että MM-kisoissa peluutettaisiin junnuja, mutta faktaa on että ne eivät ole junnukisat. Sinne on tarkoitus lähettää parhaat pelaajat ja Jalonen tekee oikein kun ei ota mukaan pelaajia potentiaalin tai nuoruuden perusteella. Valittamiseen olisi syytä jos ne olisivat junnukisat ja Jalonen lähettäisi sinne ville peltosia. EHT:llä voisi vähän enemmän tehdä kokeiluja, mutta nekään ei ole junnuturnauksia.
 

Sean Connery

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kovin on kieroon kasvanutta keskustelua täällä. Onko sillä nyt mitään helvetin väliä kummalla on enemmän potentiaalia Ruudulla vai Armialla, varsinkaan kun kumpikaan tuskin pelaa tämän vuoden kisoissa...

Muutenkin ihmetyttää nämä salaliittotarinat ja toinen toistaan ihmeellisemmät filosofiset ajatelmat joukkueen kokoamisesta. Luulisi nyt, että täälläkin olevat ansioituneet lätkäfanit tajuavat, että maajoukkueen valmentaja (valmennusryhmä) on ammattilainen, kenties paras Suomalainen sellainen.

Ja tämä taho valitsee parhaan mahdollisen JOUKKUEEN. Parhaista mahdollisista TERVEISTÄ pelaajista, jotka sopivat kemioiltaan, rooliltaan, asenteeltaan ja vireystilaltaan joukkueeseen. Tarkoitus on voittaa parin viikon aikana mahdollisimman monta ottelua, ei tuoda nuoria ja mediaseksikkäitä pelaajia julkisuuteen. Totta kai pitää "kuumia" nuoria pelaajia ottaa mukaan, mutta ei sinne joukkueeseen nyt missään helvetin tapauksessa kaikkia "änärivarauksia" tai "megapotentiaaleja" voi ottaa. Ei maajoukkue kuitenkaan mikään kasvualusta ole, sinne valitaan, jos olet tarpeeksi hyvä ja hyödyllinen joukkueelle.

Se ei ole valmennuksen vika, että porukkaa loukkaantuu kisojen alla ja syystä tai toisesta kieltäytyy. Jos Immonen ei pääse, otetaan joku muu jne. Kyllä Suomessa laadukkaita pelaajia löytyy, siinä vaan uudet naamat esiin. Sitä varten on treenipelit ja EHT:t missä nähdään kuinka pelaajat pelaa eri ympäristössä kuin seurajoukkueissa.

Itse luotan siihen, että kisoissa pelaa parhaat mahdolliset pelaajat. Jos sieltä puuttuu omat suosikkipelaajat tai veivi-Mikke, niin sitten ne ei sinne vaan kuulu! Nummelin, Peltonen tai vaikkapa Vellu Ketola, jos ei mahdu, niin sitten siihen on joku syy...ei Jalosen sitä tarvitse meille perustella. Lopulta joukkue kasataan kuitenkin yhtenäiseksi JOUKKUEEKSI, ei egojen leikkikentäksi.

Kärjistetysti:
Pelaaja X voi dominoida SM-liigassa, Leijona-paita päällä täysi sukka -> ULOS.
Pelaaja Y pärjää KHL:ssä, leijonissa ei -> ULOS.
Pelaaja Z pelaa 5 min pelissä NHL:ssä (kauden tehot 1+1), onko järkeä edes harkita isoon rooliin kisoihin...EI -> ULOS.
Pelaaja W taistelee ja raataa joukkueessaan, on johtava pelaaja, peruspakki, duunari yms ja tekee saman leijonissa...mikäli joukkue kaipaa tuon roolin miestä -> Leijoniin
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa
On aina etukäteen hankala arvioida, valitako kokeneempi pelaaja nuoren pelaajan sijaan tai päinvastoin. Matikaisen Suomi floppasi vuoden 1992 olympiakisat todella kokeneella joukkueella, joten sitä taustaa vasten, Penalla oli täysi oikeus joukkuetta nuorentaa.

Pitää paikkansa. En itsekään pidä realistisena radikaalia nuorennusleikkausta, vaikka olisikin mielestäni erittäin virkistävää katsella jotain v. 1985 MM-kisojen tapaista joukkuetta, jonka keski-ikä taisi olla 22. Nykyään kuitenkin kisoihin valitaan 25 pelaajaa, joten eipä olisi suuri riski ottaa muutamaa nuorta huippulupausta kisoihin.

Muutamalle muulle nimimerkille: kunhan nyt tekin kerrotte, mitä erinomaista hyötyä on liigajyrien palkintomatkassa MM-kisoihin. Ja liigajyrällä tarkoitan pääasiassa SM-liigassa pelannutta, yli 26-vuotiasta, hitaasti kehittynyttä, vailla U20 arvokisoja olevaa, mutta yhden huippukauden pelannutta pelaajaa. Liigajyrä on kovalla työllä kehittynyt potentiaalinsa huipulle, pelaa ehkä vielä kauden pari KHL:ssä keskinkertaisesti ja sitten alkaakin uran hiipuminen. Ei ole käyttöä jatkossa A-maajoukkueessa, mutta silti pitää kaveri tunkea ohi kovemman potentiaalin omaavien pelaajien.

Ja mitä tulee nuorten suosimiseen, eipä tule mieleen nuoria pelaajia, jotka olisivat pelanneet arvokisoissa tyyliin kerman, vahalahti, tuppurainen... Eli poikkeuksetta nämä huippulupaukset pelaavat arvokisoissa vähän yläkanttiin, kun motivaatio on kova ja näyttämisen tarve myös. Vielä ei ole iso raha syönyt motivaatiota. Minusta Suomessa on nyt juuri niin vähän todellisia lupauksia, että heidän kehityksensä eteen tulee tehdä kaikki voitava ja vähän ylikin. Kaikista ei siltikään tule tähtiä, mutta sille taas ei voi mitään: joku on ehkä kehittynyt liian nopeasti eikä parikymppisenä enää kehitykään paljoa enempää.

Mitä tulee Mikko Koivuun ja kumppaneihin, tuolloin suomikiekossakin näytti vähän valoisammalta vielä. Oli änäritähtiä eikä ollut kiire tuottaa uusia tähtiä. SM-liigakin oli nykyistä kovatasoisempi. Joistakin tusinajannuista tuli aika kovia pelaajia, kuten Pärssinen ja Hentunen. Näytti siltä, että suhteellisen tasaiseen tahtiin tulee huippuja ja MM-kisoissa pärjätään ihan hyvin liigapelaajillakin. Nyt - jos joku ei ole vielä sitä huomannut - eletään kylläkin erittäin huonoja aikoja, ainakin jos joku viitsii vilkaista mitä änärissä tapahtuu.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Konnaa olen seurannut nyt paljon, kun YLE on näyttänyt KHL:n poffeja.

Mielestäni hän on kovemmassa iskussa, kuin koskaan urallaan ja itseluottamus ihan tapissa. Kenelläkään ei pitäisi olla mitään nokan koputtamista hänen roolistaan, menee näillä otteilla loistavasti tulosyksiköihin.

Kontiolahan olisi kuin taivaan lahja tähän sentteripulaan. Minun mielestäni on ennenkin ollut ihan hyvä, ja nyt olisi ainakin roolia tarjolla. Siitä vain suurempaan vastuuseen! Ei kai vielä ole kuulunutkaan mitään sellaista, ettei olisi pääsemässä kisoihin?
 

morukara

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL
IceWalker: edelleenkin olen sitä mieltä että MM-kisoihin valitaan sopivimmat saatavilla olevat pelaajat. Valmentajan tarkoitus on saavuttaa kisoissa mahdollisimman hyvä tulos ja siksi valitaan pelaajat jotka ovat nyt parhaat rooleihinsa. Jos valmentaja haluaa parhaan mahdollisen tuloksen niin miksi hän valitsisi jonkun joka ei nyt ole sopiva, mutta joskus tulevaisuudessa voi olla?

Miten junnu (tai vanhempi pelaaja) yhtäkkiä kehittyy jos hänet heitetään MM-kisoihin? Meillä on paljon eurojyriä jotka ovat tahkonneet näitä kisoja toistakymmentä vuotta mutta onko se tehnyt huippuja? Ei ainakaan sillä perusteella miten näitä suht nuorena aloittaneita vakiokasvoja ei moni kirjoittaja halua kisoihin "palkintomatkalle". Ei vissiin MM-kisat ole kehittäneet odotetulla tavalla.
 
Kyllähän se ollaan jo nähty, että Jalonen ottaa enemmin näitä omia suosikki EHT-pelaajia mukaan kuin NHL-pelaajia. Legendaarinen "EHT-pelit ovat kovempia kuin NHL:llän runkosarjapelit" lausunto muistuu vieläkin mielessäni.

Siis missä ja milloin se ollaan nähty? Milloin esimerkiksi Jalonen on jättänyt valitsematta selkeästi kovemman tason NHL-pelaajan heikomman eurokaukaloiden pelaajan tieltä? Itselleni ei muisti mieleen yhtäkään tapausta. Tästä haluaisin kuulla vaikkapa muutaman esimerkin. Lisäksi se Armia-juttu jäi edelleen avoimeksi, joten voisit vastailla siihen myös kunhan ehdit tai jaksat tai haluat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös