Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Tämän vuorokauden puolella eli tänään pelataan sitten toiset puolivälieräottelut ja ratkotaan välierävastustajat Tshekille ja Ruotsille. Tämän päivän pelit ovat ainakin suomalaisnäkökulmasta kiinnostavammat kuin keskiviikon ottelut, vaikka mikäpä sitä oli keskiviikon matsejakaan seuratessa.
Pelipäivähän alkaa klo 17.15 ottelulla Suomi - Norja.
Tulin pohjustaneeksi ottelua jo kyseisen ottelun omassa ketjussa, josta halukkaat voivat tarkemman analyysin lukea, mutta todettakoon vielä pähkinänkuoressa asian ydin:
Suomi on totta kai ennakkosuosikki ja Suomen pitäisi Norja pystyä tieltään raivaamaan matkalla välieriin, mutta liian itsevarmana ja ylimielisenä ei peliin ole syytä suomalaisten lähteä, sillä Norja on ansaitusti kahdeksan parhaan joukossa. Maa on tehnyt parhaimmalla prosentilla maaleja näissä kisoissa, se on tehnyt niitä ylipäätään enemmän kuin Suomi, Norjan veskari Haugen on kovassa vireessä ja norjalaisten pelitapa, joka perustuu kurinalaiseen joukkuepeliin ja tehokkaalla prosentilla hyödynnettyihin vastahyökkäyksiin on vaikea murrettavaksi. Jos Suomi pääsisi kerrankin johtoon, niin se helpottaisi kummasti, muuten tiedossa on hikinen iltapuhde, jossa päätä hakataan Norjan puolustusmuuriin kunnes se murtuu.
Pelistä voi tulla nihkeä ja vaikea, mutta eiköhän Suomi neljän parhaan sakkiin etene, vaikka Norjan Koivu miten Suomen Koivua yrittäisi estellä. Jos Norja Suomen kepittää, niin sitten koko hienosti edennyt turnaus valuu täysin hukkaan, ja sitähän me emme halua, emmehän? (Kysymys oli retorinen Jatkoajan Suomi-vihaajille ja antikannattajille.)
Suomen peli on tärkeä ja kiinnostava siksi että se on Suomen peli, mutta iltapeli on kiinnostava ja tärkeä siksi, että siinä vastakkain ovat vanhat klassiset viholliset, Kanada ja Venäjä klo 21.15 alkavassa ottelussa. Näiden joukkueiden kohtaamisista ei tunnetta koskaan puutu, ja voi olettaa, että jos Bykovin porukka ei tähän matsiin syty, niin ei se sitten syty mihinkään.
Kanada on edennyt voitosta voittoon, välillä vähän nihkeästi ja niukastikin, mutta kuitenkin. Mitäpä sitä voimia tuhlaamaan liikaa. Joukkue on nuori, ja maailman tehokkain teinipoju Jeff Skinner on siitä hyvä esimerkki, samoin kisojen pistepörssin johtaja John Tavares. Kokemustakin on roppakaupalla Rick Nashin muodossa, ja vaikka joukkue ei mikään ylivoimainen kone ole ollutkaan, ei Kanadalla ole paljoa heikkouksiakaan, ellei sitten mahdollisesti maalivahtipeli.
Venäjä on taantunut, sillä Bykov sai aikoinaan joukkueeseensa kurinalaisuutta ja kykeni hyödyntämään pelaajien taitopotentiaalia. Nyt tilalla on venäläisille tyypillisempi nippu huippuyksilöitä, jotka eivät pelaa joukkueena yhteen kovin kaksisesti. Taitopuolestakin on tingitty ottamalla mukaan Artjuhinin kaltaisia gooneja, jotka keskittyvät enemmän vastustajan vahingoittamisyrityksiin kuin muuhun. Venäjä ei ole juuri vakuuttanut ja taso on ailahdellut rajusti. Tilanne on tosin parantunut kun Bykovin typerästi suosima Nabokov loukkaantui eikä Venäjän maalinsuu ole enää niin epävarma. Taitoa Venäjällä on, se on kiistämätön fakta, onhan mukana todellisia huipputähtiä kuten Ovetshkin ja Kovaltshuk, sekä iso nippu muita. Mutta miten se taito hyödynnetään, ja miten hyvin joukkue asennoituu, kas siinä kysymys.
Etukäteen tuntuisi siltä, että voitontahtoinen Kanada iskee Venäjän kanveesiin, jonka jälkeen Putin tai joku muu isoherra soittaa Bykoville ja keskustelee tämän asemasta. Venäjäkin voi toki voittaa ryhdistäytymällä viimeisellä mahdollisella hetkellä, sillä siihen joukkueen taito riittää vallan mainiosti.
Kahden jääkiekon ehdottoman huippumaan kohtaaminen voi tarjota mitä hyvänsä aina unohtumattomasta klassikkomatsista sekavaan läpsyttelyyn, mutta toivossa on hyvä elää, eli siinä toivossa, että matsista tulee näiden kisojen tähän asti paras pelillinen kohokohta.
Toivottavaa on myös, että voitti ottelun kumpi hyvänsä, niin voittaja on iltapelin jälkeen rättiväsynyt ja mahdollisesti pari pelaajaa on lievien pikkuvammojen ja/tai pelikieltojen takia seuraavasta matsista poissa, sillä tämän ottelun voittajahan kohtaa perjantain välierissä voittajan Suomen ja Norjan matsista.
Henkilökohtaisesti veikkaan, että Kanada ottelun tulee viemään, mutta en ylläty, jos Venäjä juuri tähän nimenomaiseen "revanssimatsiin" saa itsensä koottua ja päihittää Kanadan.
Pelipäivähän alkaa klo 17.15 ottelulla Suomi - Norja.
Tulin pohjustaneeksi ottelua jo kyseisen ottelun omassa ketjussa, josta halukkaat voivat tarkemman analyysin lukea, mutta todettakoon vielä pähkinänkuoressa asian ydin:
Suomi on totta kai ennakkosuosikki ja Suomen pitäisi Norja pystyä tieltään raivaamaan matkalla välieriin, mutta liian itsevarmana ja ylimielisenä ei peliin ole syytä suomalaisten lähteä, sillä Norja on ansaitusti kahdeksan parhaan joukossa. Maa on tehnyt parhaimmalla prosentilla maaleja näissä kisoissa, se on tehnyt niitä ylipäätään enemmän kuin Suomi, Norjan veskari Haugen on kovassa vireessä ja norjalaisten pelitapa, joka perustuu kurinalaiseen joukkuepeliin ja tehokkaalla prosentilla hyödynnettyihin vastahyökkäyksiin on vaikea murrettavaksi. Jos Suomi pääsisi kerrankin johtoon, niin se helpottaisi kummasti, muuten tiedossa on hikinen iltapuhde, jossa päätä hakataan Norjan puolustusmuuriin kunnes se murtuu.
Pelistä voi tulla nihkeä ja vaikea, mutta eiköhän Suomi neljän parhaan sakkiin etene, vaikka Norjan Koivu miten Suomen Koivua yrittäisi estellä. Jos Norja Suomen kepittää, niin sitten koko hienosti edennyt turnaus valuu täysin hukkaan, ja sitähän me emme halua, emmehän? (Kysymys oli retorinen Jatkoajan Suomi-vihaajille ja antikannattajille.)
Suomen peli on tärkeä ja kiinnostava siksi että se on Suomen peli, mutta iltapeli on kiinnostava ja tärkeä siksi, että siinä vastakkain ovat vanhat klassiset viholliset, Kanada ja Venäjä klo 21.15 alkavassa ottelussa. Näiden joukkueiden kohtaamisista ei tunnetta koskaan puutu, ja voi olettaa, että jos Bykovin porukka ei tähän matsiin syty, niin ei se sitten syty mihinkään.
Kanada on edennyt voitosta voittoon, välillä vähän nihkeästi ja niukastikin, mutta kuitenkin. Mitäpä sitä voimia tuhlaamaan liikaa. Joukkue on nuori, ja maailman tehokkain teinipoju Jeff Skinner on siitä hyvä esimerkki, samoin kisojen pistepörssin johtaja John Tavares. Kokemustakin on roppakaupalla Rick Nashin muodossa, ja vaikka joukkue ei mikään ylivoimainen kone ole ollutkaan, ei Kanadalla ole paljoa heikkouksiakaan, ellei sitten mahdollisesti maalivahtipeli.
Venäjä on taantunut, sillä Bykov sai aikoinaan joukkueeseensa kurinalaisuutta ja kykeni hyödyntämään pelaajien taitopotentiaalia. Nyt tilalla on venäläisille tyypillisempi nippu huippuyksilöitä, jotka eivät pelaa joukkueena yhteen kovin kaksisesti. Taitopuolestakin on tingitty ottamalla mukaan Artjuhinin kaltaisia gooneja, jotka keskittyvät enemmän vastustajan vahingoittamisyrityksiin kuin muuhun. Venäjä ei ole juuri vakuuttanut ja taso on ailahdellut rajusti. Tilanne on tosin parantunut kun Bykovin typerästi suosima Nabokov loukkaantui eikä Venäjän maalinsuu ole enää niin epävarma. Taitoa Venäjällä on, se on kiistämätön fakta, onhan mukana todellisia huipputähtiä kuten Ovetshkin ja Kovaltshuk, sekä iso nippu muita. Mutta miten se taito hyödynnetään, ja miten hyvin joukkue asennoituu, kas siinä kysymys.
Etukäteen tuntuisi siltä, että voitontahtoinen Kanada iskee Venäjän kanveesiin, jonka jälkeen Putin tai joku muu isoherra soittaa Bykoville ja keskustelee tämän asemasta. Venäjäkin voi toki voittaa ryhdistäytymällä viimeisellä mahdollisella hetkellä, sillä siihen joukkueen taito riittää vallan mainiosti.
Kahden jääkiekon ehdottoman huippumaan kohtaaminen voi tarjota mitä hyvänsä aina unohtumattomasta klassikkomatsista sekavaan läpsyttelyyn, mutta toivossa on hyvä elää, eli siinä toivossa, että matsista tulee näiden kisojen tähän asti paras pelillinen kohokohta.
Toivottavaa on myös, että voitti ottelun kumpi hyvänsä, niin voittaja on iltapelin jälkeen rättiväsynyt ja mahdollisesti pari pelaajaa on lievien pikkuvammojen ja/tai pelikieltojen takia seuraavasta matsista poissa, sillä tämän ottelun voittajahan kohtaa perjantain välierissä voittajan Suomen ja Norjan matsista.
Henkilökohtaisesti veikkaan, että Kanada ottelun tulee viemään, mutta en ylläty, jos Venäjä juuri tähän nimenomaiseen "revanssimatsiin" saa itsensä koottua ja päihittää Kanadan.