Vehasen valinta seuraavaan otteluun oli pienoinen yllätys. Varmasti alun perin oltiin kaavailtu systeemiä Rinne - Vehanen - Rinne, mutta loistava Saksa-ottelu Vehasen kohdalla nosti hänet nyt ns. ykkösmaalivahdiksi. Uskoisin kuitenkin, että varsinainen ykkösmaalivahti turnauksen jatkon kannalta (mikäli jatkoon mennään) ratkeaa kuitenkin USA-pelissä.
Ennen kisoja olin vahvasti tyrkyttämässä jo Vehasta ykkösmaalivahdiksi, sillä en ole aivan vakuuttunut, onko Pekka Rinne ns. voittava maalivahti. Tanska-ottelun tappio ei tietenkään mennyt hänen piikkiinsä, mutta jotenkin hitusen epävarma olo hänestä jäi jo viime vuoden MM-kisoissa. Kaiken lisäksi hän on omimmillaan isokokoisena maalivahtina NHL:ssä, jossa pelityyli on selkeästi suoraviivaisempi. Isossa kaukalossa hän on hieman katsomaton kortti.
Toki Vehasenkin näytöt arvokisoista uupuvat, mutta loistava syksy SM-liigassa ja erinomainen loppukausi KHL:ssä ovat nostaneet hänen osakkeitaan - ainakin minun silmissäni. Petristä huokuu huikea itseluottamus ja toivon todella, että hän onnistuu huomenna USA:ta vastaan.
Ja itse olen kyllä sitä mieltä, että maajoukkueessa on vieläkin suuremmat paineet pelata kuin vaikkapa NHL:ssä. Siellä pelataan ns. vain itselleen, mutta Suomen maajoukkueen maalivahtina pelataan koko kansan puolesta. Uskoisin, että jopa alkusarjassa maalivahdeilla on suhteellisen kovat paineet pelata. Aivan toisenlaiset kuin vaikkapa NHL:n runkosarjassa. Pelillisesti NHL:n ottelut ovat tietenkin kovatasoisempia, mutta henkisellä puolella uskon maajoukkuepaidan painavan todella paljon. Ja tällä en tarkoita sitä, etteikö Rinne niitä paineita kestäisi. Kunhan totesin vain yleisesti loppuun.