MM-hiihdot 2015 Falunissa

[TomiP]

Pekka Holopainen ottaa aika tiukasti kantaa uudessa Lex Holopainen-kirjoituksessaan Suomen mahdollisuuksiin menestyä Lahdessa 2017. Löytyy vain IS:n paperiversiosta, joten pitää käydä lukemassa jossain.

Pekka pitää Suomen mahdollisuuksia menestykseen huonoina.

Minun tulkintani ko. kirjoituksesta on erilainen. Hän pitää mahdollisuuksia kohtuullisina, mutta tilannetta maajoukkueen takana ja maajoukkueen ikärakennetta huonona. Hän näyttää pitävän Niskasia potentiaalisimpina urheilijoinamme.

 

[MustatKortit]

Minun tulkintani ko. kirjoituksesta on erilainen. Hän pitää mahdollisuuksia kohtuullisina, mutta tilannetta maajoukkueen takana ja maajoukkueen ikärakennetta huonona. Hän näyttää pitävän Niskasia potentiaalisimpina urheilijoinamme.

Siis en ole vielä lukenut tuota juttua, totesin ylläolevan otsikon perusteella, joka löytyi myös lehden nettiversiosta. Se nyt ei tietysti ole suuri yllätys, että Niskasten varassa menestymismahdollisuudet makaavat. ;)

Minun mielestäni on ihan kiinnostavaa nähdä, miten nämä nuoremman polven suomalaishiihtäjät pärjäävät silloin parin vuoden päästä. Kärjistetysti sanottunahan he ovat olleet tänä ja viime vuosina siinä absoluuttisen kärjen takana, kärjen johon ovat esim. naisten puolella kuuluneet Björgen, Johaug, Kalla, Justiina.. Noista vähintäänkin Johaug on yhä satavarmasti huippuiskussa parin vuoden päästä, mutta pystyvätkö suomalaiset pitämään paikkansa ja nousemaan mitalitaisteluun, vai tuleeko Norjasta&Ruotsista taas ne seuraavat nuoret huippuhiihtäjät, jotka menevät ohituskaistaa pitkin palkintopallille?

 

[TomiP]

Siis en ole vielä lukenut tuota juttua, totesin ylläolevan otsikon perusteella, joka löytyi myös lehden nettiversiosta. Se nyt ei tietysti ole suuri yllätys, että Niskasten varassa menestymismahdollisuudet makaavat. ;)

Minun mielestäni on ihan kiinnostavaa nähdä, miten nämä nuoremman polven suomalaishiihtäjät pärjäävät silloin parin vuoden päästä. Kärjistetysti sanottunahan he ovat olleet tänä ja viime vuosina siinä absoluuttisen kärjen takana, kärjen johon ovat esim. naisten puolella kuuluneet Björgen, Johaug, Kalla, Justiina.. Noista vähintäänkin Johaug on yhä satavarmasti huippuiskussa parin vuoden päästä, mutta pystyvätkö suomalaiset pitämään paikkansa ja nousemaan mitalitaisteluun, vai tuleeko Norjasta&Ruotsista taas ne seuraavat nuoret huippuhiihtäjät, jotka menevät ohituskaistaa pitkin palkintopallille?

Ainakaan Weng ei näyttänyt näissä kisoissa samaa kehitystä, kun monet olivat odottaneet. Ek Hagen on vielä kaukana mitalitasosta.

 

[MustatKortit]

Ainakaan Weng ei näyttänyt näissä kisoissa samaa kehitystä, kun monet olivat odottaneet. Ek Hagen on vielä kaukana mitalitasosta.

Ehkä tärkeintä onkin pohtia sitä, miten suomalaishiihtäjät itse pystyvät vielä kehittymään, ottamaan sen seuraavan askeleen.

Suoraan sanottuna: oma luottoni suomalaiseen tekemiseen on aika vähissä, tämä ei tosin koske hiihtourheilua, vaan mm. yleisurheilua samaten. Mielestäni Suomessa on valitettavan kovia näyttöjä siitä, että nuoret lupaavat urheilijat taantuvat ratkaisuhetkillä keskitason suorittajiksi, lupaavia junnutuloksia ei pystytä realisoimaan aikuistason menestykseksi.

Samaten jos miettii nyt päättyneitä mm-kisoja, niin aika paljon taas puhuttiin huonosta tuurista, että ollaan sairastuttu väärillä hetkillä ja huono tuuri sen kuin jatkaa vaivaamistaan. Kyllä tässä on peiliin katsomisen paikka, Heikkistäkin mietittäessä niin kaikki kunnia 2011 saavutuksista, mutta ura on ollut niin rikkonainen, että ei tuonne montaa onnistunutta harjoituskautta väliin mahdu.

Aika kliseinen juttu olisi myös se, että kun ensi kausi on "välikausi" arvokisoista, niin suomalaiset pärjäävätkin mainiosti ja arvokisavuoden alkaessa tulostaso laskee dramaattisesti.

 

[Japi]

Voittanut ylivoimaisesti. Muistatko millainen keli tuolloin oli? Bauerin piti olla noissa kisoissa kautta aikojen kunnossa.

Muistan kyllä. Pitopohjasuksi keli. Muistan myös sen, että Sami Jauhojärvi oli ennakkotietojen mukaan kovakuntoisin mies sinä päivänä, mutta kaikki edellä olleet (tuloksissa) hiihtivät pitopohjasuksella ja Sami hiihti voidellulla suksella.

 

[TomiP]

Muistan kyllä. Pitopohjasuksi keli. Muistan myös sen, että Sami Jauhojärvi oli ennakkotietojen mukaan kovakuntoisin mies sinä päivänä, mutta kaikki edellä olleet (tuloksissa) hiihtivät pitopohjasuksella ja Sami hiihti voidellulla suksella.

Luulen, että Sami ja Lukas olisivat taistelleet voitosta, jos keli olisi ollut hyvä.

 

[Barnes]

Ainakaan Weng ei näyttänyt näissä kisoissa samaa kehitystä, kun monet olivat odottaneet. Ek Hagen on vielä kaukana mitalitasosta.

Entäpä Ragnhild Haga? Oli kuitenkin Tour De Skillä erittäin hyvä. Minä ainakin luotan Heidi Wengiin, onhan nainen olympia-ja MM-mitalisti skiathlonista. Wengillä taisi osasyynä heikkoihin kisoihin olla Madshusin suksi, joka ei toiminut Falunissa toivotulla tavalla.

 

[JypFabu]

Kiinnittää huomiota, kuinka päätä silitellen saa sunnuntaihiihtäjät ja mj - valmennus tuonkin osaamisen kanssa olla. Kun miettii esim. kommentteja, mikä kunkin päämatkä esim. oli ja tulosta siitä, saa pidätellä nauruaan. Toki suomalainen urheilu nyt yleensäkin on semmoista puuhastelua ja miksi ei olisi, jos rahaa tippuu taivaalta helpomminkin. Komediaa oli esim. tämä tapaus Lari Lehtonen, kuinka helvetissä kehdataan valita mm- kisoihin loukkaantunut urheilija, jonka vamma vaatii leikkaushoidon? Aivan käsittämätöntä, ymmärrän, että urheilija itse saattaa ahneuksissaan ajatella, että jos yhden matkan kestäis jnps, mutta täytyyhän valitsijoilla olla tieto terveystilanteesta, ainakin mun ymmärryksen mukaan. Ei minusta ole kovin hyvää kuvaa antamassa suomen hiihdosta urheilija selittelemässä itkua pyrskähdellen puudutetusta kantapäästään, eihän tuolla pärjänneet edes terveetkään, kuinka joku saattaa kuvitella pärjäävänsä loukkaantuneena?

Tietysti, saattaahan siellä olla taustalla tieto, että suomen käyttämä douppi sittenkin paljastuu testeissä (norskilainen jekutus), ymmärtää hyvin kalusto - ongelmat, sauvarikot ja puudutetut kantapäät yms. Selittelypuolella ollaan varmaan ylivoimaisia, eikä jossittelussakaan varmaan kovin kaukana kärjestä, mikäli lainkaan.

Mutta sitten tuo valmennus. Missä tahansa lätkä-, tai futisjengissä moinen valkku olis saanu kenkää jo ensimmäisten selittelyjen jälkeen tai viimeistään viimeisenä kommenttina liitolta totaalipaskan suorittamisen jälkeen. Ei voi ymmärtää. Ainoa valmentaja tyyppi, josta jäi positiivinen kuva mieleen, oli tämä yhdistetyn valkku. Uho, arvailu ja jossittelu loisti poissaolollaan, mutta sitäkin enemmän huokui terve omistautuminen duuniinsa, saattaa siis epäillä, että yhdistetty tulee ottamaan harppauksia eteenpäin ensi kaudelle.

Summa summarum, puuhastelijoiden puuhastellessa muu maailma on suihkinut oikealta ja vasemmalta ohi ja luultavammin pysyvästi ja tästä eteenpäin suomen onnistumisen kriteeri on finaalipaikka tai ehkä kolmenkympin sakkiin, niin kuin on käynyt yleisurheilussakin ja aina kelpaa selitykseksi pieni maa (vrt norja) resurssit (vrt. ihan mikä maa tahansa), eikä kukaan osaa kohta edes kyseenalaistaa moista paskapuhetta vaan nielee purematta ja hyväksyy ajattelematta.

Kisojen arvosana kokonaisuutena suomen osalta asteikolla 4 - 10: 3- pelkille urheilijoille positiivisen kautta 5-

 

[Hiihtofani]

Norjassa 50km kisaa seurasi n. 2 miljoonaa katselijaa....eli n. 2x enemmän kuin Suomessa missään lajissa ikinä. Yhtä paljon väkeä molemmissa maissa. Se kertoo siitä, missä asemassa hiihto Norjassa on. Sen lisäksi Norjan hiihtomaajoukkueen budjetti on n. 10 miljoonaan luokkaa, siinä missä Suomella se pyörii 1 miljoonan luokassa. + norjalaiset tähdet saavat rahakkaita mainossopimuksia ja toiminta perustuu enemmän sponsorointirahoitukseen. Jos Norjan tasolle ylletään, pitäisi Suomen luvut olla vähintään samaa luokkaa.

 

[steepler]

Summa summarum, puuhastelijoiden puuhastellessa muu maailma on suihkinut oikealta ja vasemmalta ohi ja luultavammin pysyvästi ja tästä eteenpäin suomen onnistumisen kriteeri on finaalipaikka tai ehkä kolmenkympin sakkiin, niin kuin on käynyt yleisurheilussakin ja aina kelpaa selitykseksi pieni maa (vrt norja) resurssit (vrt. ihan mikä maa tahansa), eikä kukaan osaa kohta edes kyseenalaistaa moista paskapuhetta vaan nielee purematta ja hyväksyy ajattelematta.

No en nyt tiedä onko se paskapuhetta että pienestä maasta tulee vähemmän urheilijoita, jos nyt kaipaat esimerkiksi sitä että yleisurheilussa pärjättäisiin vastaavasti kuin joskun menneinä vuosina. Hiihdossa tilanne on hieman eri koska sitä ei niin laajasti kuitenkaan harrasteta. Faktahan on että asialle kyllä on olemassa syy, suurin syy sanoisin on yhteiskunnan muuttuminen, siihen ei välttämättä yksi hiihdon päävalmentaja tai kuka tahansa muukaan voi välttämättä vaikuttaa.

 

[JypFabu]

Norjassa 50km kisaa seurasi n. 2 miljoonaa katselijaa....eli n. 2x enemmän kuin Suomessa missään lajissa ikinä. Yhtä paljon väkeä molemmissa maissa. Se kertoo siitä, missä asemassa hiihto Norjassa on. Sen lisäksi Norjan hiihtomaajoukkueen budjetti on n. 10 miljoonaan luokkaa, siinä missä Suomella se pyörii 1 miljoonan luokassa. + norjalaiset tähdet saavat rahakkaita mainossopimuksia ja toiminta perustuu enemmän sponsorointirahoitukseen. Jos Norjan tasolle ylletään, pitäisi Suomen luvut olla vähintään samaa luokkaa.

Niin, menestys varmaan suomessakin tuo/toisi niitä "perässähiihtäjiä", mikäli sen verran osattaisiin. On kuitenkin vähän hömelöä ottaa verrokiksi norja, jonka menestykseen suomi ei millään miljoonilla ikinä kykenisi. Mutta ei ne kolmisenkymmentä muuta siellä maalissa ennen suomalaisia ole norskeja, eikä niistä jokaisella maalla ole moninkertaisia panoksia laittaa lylyttelijöilleen, saati valtavampaa pohjamassaa huippujen jalostukseen, mutta eipä pärjätä edes näille, joille hiihto tulee suosikkilajina jossain saappaanheiton tasolla. En siis tämmöisiä vatkuliselityksiä osta edes vitsinä, asioita ptäisi katsella vähän realistisemmalta kantilta, kuin norskeihin vertaamalla.

 

[JypFabu]

Faktahan on että asialle kyllä on olemassa syy, suurin syy sanoisin on yhteiskunnan muuttuminen,

Tätä "faktaa" voisit avata sitten hieman laajemmin, kuinka yhteiskunta on muuttunut? Miksi se on muuttunut vain suomessa, tai miksi se estää kilpailukykyisen urheilemisen vain suomessa?

Minä kyllä edelleen pitäydyn näkemyksessä, että selitykset on selityksiä, koska ylläolevin heitoin vain sumennetaan näkemästä tosiasiaa, että ne pärjää, jotka osaa ja haluaa, jos niillä on osaava valmennus ja muut tukitoimijat.

 

[Barnes]

Tätä "faktaa" voisit avata sitten hieman laajemmin, kuinka yhteiskunta on muuttunut? Miksi se on muuttunut vain suomessa, tai miksi se estää kilpailukykyisen urheilemisen vain suomessa?

Minä kyllä edelleen pitäydyn näkemyksessä, että selitykset on selityksiä, koska ylläolevin heitoin vain sumennetaan näkemästä tosiasiaa, että ne pärjää, jotka osaa ja haluaa, jos niillä on osaava valmennus ja muut tukitoimijat.

Kaupungistuminen on tuonut mukanaan joukkuelajibuumin, joka iskee hiihtoon(kin) voimakkaasti, koska harrastajamäärät pienentyvät. Huippuhiihtäjämme kuten Niskaset ja Jauhojärvi tulevatkin pieniltä paikkakunnilta, mikä todistaa kaupunki-ilmiön vaikutuksen. Sehän ei estä suomalaista hiihtoa nousemasta huipulle, mutta kyllä se sitä hivenen vaikeuttaa.

Uskoisin @steepler :in hakeneen ainakin tätä pointtia.

 

[adolf]

Provo heitetty...:

http://yle.fi/urheilu/norjassa_ei_u...esty_-_se_tarkoittaa_puhdasta_hiihtoa/7840580

...ottakaa suomalaiset koppi.

(linkki vie siis jonkun norjalaisen toimittajan väittämään, että on hyvä kun suomalaiset ja muut dopinghiihtäjät eivät pärjää, kun taas puhtaat norjalaiset eivät ole ikinä käyttäneet dopingia)

Postaisin tähän Marit Bjoergenin hauiksen, mutten ole sentään ihan niin tyhmä.

 

[MAKE #89]

Hiihto tuntuu olevan Suomessakin lopulta aika pienen piirin laji. Omassa lapsuudessani 1990-luvulla Turun kupeessa ei muistaakseni kukaan ikätoverini harrastanut hiihtoa, ja ala-asteelta muistan ehkä yhden päivän vuodessa kun sukset piti raahata kouluun kaikkien harmiksi. Koko lajista ei puhuttu kavereiden kesken juuri yhtään, jääkiekosta ja muista lajeista sitäkin enemmän. Jos pakkasta oli talvella niin ulkoliikunta oli lähes yksinomaan jääkiekkoa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Veikkaisin että tilanne on hyvin samanlainen kaikkialla Suomessa Tampereelta etelään, mutta en toki varmasti osaa sanoa. Olen Niskasten kanssa samaa ikäluokkaa, mutta edellytykseni tulla hiihtäjäksi olivat alusta lähtien melko olemattomat siinä liikuntakulttuurissa jossa minä kasvoin.

Mielenkiintoista oli kun aikana kuluksi tutkin HS:n arkistoja 1990-luvulta. Hiihtourheilua käsittelevistä teksteistä huomasi jo silloin tiettyä irvokasta suhtautumista hiihtoon, vähän sellaista kaupunkilaista hihittelyä "karpaaseille" ja sellaista ylemmyydentunnetta vähän "junttimaiselle" maastohiihdolle. Ei tuo tilanne varmaan yhtään paremmaksi ole muuttunut sitten Lahden käryjen. Itse olen yhä enemmän tullut siihen lopputulokseen että Lahden käryillä oli pelättyäkin pahempi vaikutus hiihtoon Suomessa. Koko lajilta meni maine ja liitolta rahat, ja moni osaava henkilö "puhdistettiin" hiihtourheilusta. Toki menestystä on tullut sen jälkeenkin, mutta lähinnä niiltä jotka olivat jo päättäneet ryhtyä hiihtäjiksi (esim. Saarinen ja Kuitunen). Samaan aikaan muut kovat hiihtomaat kuten Ruotsi ja Norja ovat saaneet kehittää toimintaansa ilman mitään riippakivia ja luurankoja kaapissa.

Tekisi mieli sanoa, että hiihto on Suomessa kuoleva laji, mutta menisin varmaan liian pitkälle, koska en tiedä tilannetta esim. sisä-Suomessa riittävän hyvin.

 

[JypFabu]

Kaupungistuminen on tuonut mukanaan joukkuelajibuumin, joka iskee hiihtoon(kin) voimakkaasti, koska harrastajamäärät pienentyvät. Huippuhiihtäjämme kuten Niskaset ja Jauhojärvi tulevatkin pieniltä paikkakunnilta, mikä todistaa kaupunki-ilmiön vaikutuksen. Sehän ei estä suomalaista hiihtoa nousemasta huipulle, mutta kyllä se sitä hivenen vaikeuttaa.

Uskoisin @steepler :in hakeneen ainakin tätä pointtia.

Saattaa hyvinkin olla, mutta mihin voi siiten nojata tätä väittämää, kun kehityskaaret on kaikissa hiihtoa lajikirjossaan pitävillä olleet samanlaiset? Tuolla alempana esitetty ajatus lahden kisoista joutsenlauluna ja viimeisenä naulana saattaa jotain selittääkin, mutta jos osaajat on siivottu pois sotkemasta, pitäisi olla sitten kanttia hakea sitä osaamista muista maista joissa sitä on, ainakin viimeistään tällaisen esityksen jälkeen, kun kyllä tuo kädettömyys läpäisi koko joukkueen, eikä sitä ihan yksittäistapauksena voi rehellisesti pitää.

 

[JypFabu]

Tekisi mieli sanoa, että hiihto on Suomessa kuoleva laji, mutta menisin varmaan liian pitkälle, koska en tiedä tilannetta esim. sisä-Suomessa riittävän hyvin.

Tottahan voi olla tämäkin ja siltähän tuo jopa joltain kantilta katsellen näyttää, kolikolla on kuitenkin toinenkin puoli, jossa kulkee ne perinteet yms. enkä ihan heti usko hiihtoa ajettavan kylmästi alas suomesta, mutta aikahan tuon näyttää. Ainakin, jos tekemisen taso pysyy tuollaisena, on vaikea kuvitella sen ketään kiinnostavankaan.

 

[steepler]

Tätä "faktaa" voisit avata sitten hieman laajemmin, kuinka yhteiskunta on muuttunut? Miksi se on muuttunut vain suomessa, tai miksi se estää kilpailukykyisen urheilemisen vain suomessa?

No en minä tarkkaan osaa sanoa miten, mutta mielestäni on kiistatonta että se on muuttunut ja vaikuttanut erityisesti kestävyysurheiluun tai ainakin kestävyysjuoksuun, tai en minä ainakaan keksi mikä muu syy voi olla tietynlaisen romahduksen taustalla. Kun 70 ja 80 luvuilla oli selvästi alle 15 min 5000m juoksijoita, n. 30 min 10.000m juoksijoita ja n. 9 min 3000 esteiden lähes pilvin pimein niin tänä päivänä näitä juoksijoita on vain kourallinen. A-raja kymppitonnilla oli 80-luvulla luokkaa 30:20 kun tänä päivänä se on 32:10. Jopa 90-luvun puoliväliin verrattuna ero on dramaattinen yleisessä kestävyysjuoksun tasossa. Mikä tähän sitten on syy? En minä oikein mitään muuta järkevää syytä keksi kun jonkun muutoksen yhteiskunnassa joka on aiheuttanut sen että ihmisiä ei enää kiinnosta sellainen veran maku suussa tuloksen tekeminen kestävyysurheilussa. Keksitkö sinä jonkun muun syyn asialle kun muutokset yhteiskunnassa?

Hiihdon tilannetta on vähän vaikeampi arvioida kun ei ole aikoja jota verrata joista voi tasoa järkevästi arvioida, pitäisi saada tietoja osallistujamääristä tai jostain vastaavasta. Todella vaikea kuitenkaan uskoa että kun kestävyyjuoksussa muutos on ollut dramaattinen etteikö myös hiihdossa olisi vastaavaa ilmiötä ollut, ehkä ei niin dramaattisena mutta todennäköisesti se on silti olemassa.

Eikä kyse ole pelkästään Suomesta. Koko Euroopan (ainakin läntisen) taso on enemmän tai vähemmän lässähtänyt kestävyysjuoksussa, esim. Martti Vainoin ajoilla pärjäisi Euroopassa edelleen hyvin.

Eikä se että harrastajia on vähän välttämättä estä huippu-urheilua, mutta kyllä jokainen ymmärtää että se tekee hommasta selvästi vaikeampaa. Jos tänä päivänä hieman alle 30min juoksee 4 suomalaista (+ Lewin Korir) niin on se aika paljon epätodennäkäisempää että joista näistä tulisi sellaisia 27-28min juoksijoita kun että jos näitä 30min aikoja juoksevia on vaikka 40 tai 50. Mistä sinä sitten niitä huippuja meinaat saada jos et niistä henkilöistä joilla on ollut intressiä lähteä lajia harrastamaan ja tahtoa kuitenkin harjoitella sen verran jo lapsena tai viimeistään nuorena että voi edes ajatella että tulisi huppuja? Mistään parikymppisestä ylipainoisesta sohvaperunasta kukaan ei väännä huipputason kestävyysurheilijaa vaan jonkun tason jatkumo pitää olla jo lapsuudesta (vaikka kestävyysurheilun intensiivinen harjoittelu voikin alkaa hieman myöhemmin) , jos kestävyysurheilun harrastamiseen ja harjoitteluun kiinnostuneita ei lötyisi juuri ollenkaan niin se itse asiassa estää sen että huippujakaan ei tule.

 

[Pavlikovsky]

Mutta sitten tuo valmennus. Missä tahansa lätkä-, tai futisjengissä moinen valkku olis saanu kenkää jo ensimmäisten selittelyjen jälkeen tai viimeistään viimeisenä kommenttina liitolta totaalipaskan suorittamisen jälkeen. Ei voi ymmärtää. Ainoa valmentaja tyyppi, josta jäi positiivinen kuva mieleen, oli tämä yhdistetyn valkku. Uho, arvailu ja jossittelu loisti poissaolollaan, mutta sitäkin enemmän huokui terve omistautuminen duuniinsa, saattaa siis epäillä, että yhdistetty tulee ottamaan harppauksia eteenpäin ensi kaudelle.

Tämä on täysin totta. Joukkueurheilussa ollaan vieläkin raadollisempia ja nopeampia tällaisissa ratkaisuissa kuin jossain juurikin hiihdon puolella, jossa selänpesu kukoistaa ja jossa ollaan tilanteessa, että Jylhälle olisi vaikeaa löytää sopivaa seuraajaa. Jylhä saa pelleillä ja tehdä järjettömiä ratkaisuja tuolla korkeimmalla valmennuksellisella pallilla niin kauan kuin lystää, koska verkosto hänen ympärillään on hurja vahva. Jylhän toiminta sen sijaan aiheuttaa rajuja konflikteja maajoukkueen sisään ja jos Jylhä saa vedellä naruja jatkossakin yhtä päättömästi, niin Lahti tullaan muistamaan 2017 jälleen täysin farssikisoina suomalaisten näkökulmasta.

Jotenkin mä olen muutenkin alkanut kyseenalaistamaan suomalaisen valmennuksen. Maikkarin kommentaattoria Ropostakin hehkutaan oikein lajispesialistiksi ja sellaisena hän kai itseäänkin pitää, mutta missä tulokset. Ainoa asia missä ollaan maailman huipulla on selittely ja syiden löytäminen siihen miksei menestytty. Heikkisen kohdallakin tuo käsite "happoheikkinen" on mennyt ilmeisesti jo valmennuksellisesti yli, koska tuntuu että ko. kaveria vedätetään pitkin vuotta vuoren rinteillä yhtä tajunnan rajamailla ja limitillä vasten rajotinta kuin Falunin 50 kilometrin vikat 5 kilometria, mutta onko se oikea väylä menestykseen. Kyllä me suomalaiset ollaan niin perkeleen nöyrää kansaa sivakoimaan oksennus ryntäillä vaikka kuinka kauan treeneissä, mutta tajutaanko levon ja treenien jaksottamisesta yhtään mitään?

Hiihto tuntuu olevan Suomessakin lopulta aika pienen piirin laji..

Sitähän se on ja varsinkin juuri Turun seudulla, jossa lumitilanteenkin takia hiihto on harvojen ja sinnikkäiden laji. Tämä koskee tosin juuri koko rannikkoista Suomea sisältäen 100-150 kilsaa sisämaahan mistä tahansa mitattuna.

Kestävyysjuoksua ja hiihtoa lajeina ei kannata vertailla harrastuneisuudessaan ihan yhtäläisiksi, vaikka molemmat toki kestävyysurheilua onkin. Kestävyysjuoksuun vaaditaan oikeastaan heti juniorista lähtien vain hyvät juoksukengät ja juoksuasu, joka varsinkin kesällä voi olla hyvin vapaamuotoinen. Hiihto on melkoista varusteurheilua jo yllättävän varhain varhaisnuoruudesta lähtien niillä ketä tuohon satsaa vähääkään enemmän. Niillä isäukon löysillä ja irtokivien sukset pohjat raiskaamilla järvisillä ei tee yhtään mitään jos haluaa edes kansallisella tasolla menestyä tai ottaa lajia edes vakavasti. Heti varhaisnuoruudessa 14-15 - kesäisenä vapaan ja pertsan pareja on jo useita, joihin on tehty tarkat hionnat ja yksilölliset siteet jo ihansen takia, että suksipareja testaillaan aina tarkasti ennen kisoja. Uudet sukset junnuillekin suoraan tehtaaltakin ovat ihan vitullisen kalliita. Kesällä sitten treenataan rullilla, johon luonnollisesti omat suksensa ja sauvansa. Lisäksi sauvoja on monia pareja ja nekin kun katkeilevat ihan junnuhiihtäjilläkin. Lisäksi voitelutelineet/voiteet sekä siihen kuuluvat raudat yms. koneet vievät budjetista ison osan koska huippuvoiteet eivät ole halpoja. Asujen (treeni/kisa) tulee olla myös kunnossa ja nuokin ovat hintavia ihan monoista lähtien. Kuljetuspuolella tarvitaan suksiboksia ja muutenkin tilava auto, jotta kaikki tarpeellinen saadaan mukaan. Kisoja on nykylumitilanteilla melko harvassa ja kisamatkat voivat olla eteläisillä hiihtäjälupauksillamme pitkiäkin ja bensaa kuluu. Tähän päälle yöpymiset ja leirit yms, niin summasta tulee helvetillisen iso ja mä väitän, että tässä on yksi syy että hiihto on harvojen ja tavallaan valittujen laji, koska jo nuoresta pitäen lajiin pitää heittäytyä lähes täysillä jos pärjätä haluaa. Kestävyysjuoksua voi harrastaa pienin kustannuksin ihan missä jotain uintia tai muuta tällaista kestävyystason urheilua. Olen itse hiihtänyt kilpaa itseasiassa noihin ikävuosiin asti varsinkin lyhyempiä matkoja ja peli oli jo silloin tällä tasolla varustepolitikoinnissa enkä yhtään epäile etteikö se olisi sitä nytkin. Hiihtoon olisi pitänyt alkaa rajusti panostaa ja se olisi kysynyt myös kuvetta siihen malliin, että kiekko sekä muut lajit alkoivat kiinnostaa myös siinä vaiheessa. Kuitenkin tuohon aikaan hommatut sukset ovat olleet niin hyviä, että niilläpä kaahailee tänä päivänäkin pitkin latuja, kun niistä on pitänyt hyvää huolta ja voidellut täsmällisesti.

 

[TomiP]

Provo heitetty...:

http://yle.fi/urheilu/norjassa_ei_u...esty_-_se_tarkoittaa_puhdasta_hiihtoa/7840580

...ottakaa suomalaiset koppi.

(linkki vie siis jonkun norjalaisen toimittajan väittämään, että on hyvä kun suomalaiset ja muut dopinghiihtäjät eivät pärjää, kun taas puhtaat norjalaiset eivät ole ikinä käyttäneet dopingia)

Postaisin tähän Marit Bjoergenin hauiksen, mutten ole sentään ihan niin tyhmä.

Miten norjalaiset edelleenkin uskovat tuohon soopaan. Veriarvot osoittivat kiistatta, että 90-luvun norjalaishuiput käyttivät EPO:a. Italialaisia ei ole koskaan kärynnyt, kuinka norskit voivat nimetä heidät douppaajiksi? Jos italialaiset douppasivat, niin samankaltaisella todistusaineistolla voidaan päätellä norjalaistenkin doupanneen. Norskien ja hurrien ylimielisyydellä ja yli-ihmiskuvitelmilla ei ole mitään rajaa.

 

[Salama44]

Neljä mitalia Suomi sai naisten viestissä. Oliko tavoite Jylhällä 4-5 mitalia eli tavoite täyttyi. Jylhä itse arvioi kisasuoritusta arvosanalla medium+

Ei tästä ollut kyse. Jylhä oikeasti tarkoitti 4-5 mitalia.Viestimitali lasketaan mitalitaulukkoon yhtenä mitalina. Jylhä laski yhdeksi varmaksi mitaliksi Heikkisen tai Iivo Niskasen 50 km:n mitalin, koska nämä niin vakuutavasti puhuivat keskinäisestä kilpailusta siitä kumpi tuon matkan voittaa.

Käsittämätöntä miten päävalmentajakin alkaa tällaiseen uskoa että sprintin olympiavoitto on sellainen meriitti että sillä ollaan seuraavana vuonna MM-kisoissa 50 km:n mitalisuosikkeja.

Minusta siihen olisi tarvittu mc-kisoissa useita vakuuttavia podium surituksia tai joku selvä voitto jollakin pitemmällä matkalla matkalla. Yksi yllätyksellinen menestys kauden avaukilpailussa ei riitä. Täytyy nähdä useammassa kisassa mikä on todellinen suoritustaso. Yhdessä kisassa voi menestyä pelkästään onnistumalla voitelussa muita paremmin.

Muut mitalit Jylhä laski naisten viestin ja ainakin yhden naisten henkilökohtaisen mitalin varaan.

Loppuihin oli oletuksena todennäköisesti että mitali voisi tulla miesten viestissä, jommassa kummassa parisprintissä tai sitten Matti Heikkiseltä.

Näistä ainoastaan miesten parisprintti oli melko lähellä yllätystä, mutta mielestäni 4. sijat eivät olleet lähellä mitalia. Kerttu jäi 30 km:llä ajallisesti mitalista 23.6 sekuntia, mutta oli mitalista yhtä kaukana kuin Krista viestin hopeasta. Hänellä ei ollut Kallaa vastaan mitään mahdollisuuksia vastata lopussa, koska oli väsyttänyt itsensä jo aiemmilla matkoilla. Kallakin oli väsynyt, mutta oli selvästi kovakuntoisempi, koska piti Kertun takanaan heikommalla hiihtotyylilläkin.

Mitalin sadakseen Kertun olisi pitänyt olla Kallaa tuoreemmassa kunnossa. Suksien vaihtoa voi spekuloida, mutta jos ne toimivat niin hyvin ettei vaihtoon kannattanut mennä niin olisi pitänyt pystyä tekemään irtiotto kun muut menivät vaihtoon. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Samaa vauhtia vaan hiihtivät ja antoivat muiden ottaa heti kiinni, koska paukkuja ei ollut.

Naisten yhdistelmäkilpailussa, yhdistetyn parisprintissä ja miesten viestissä eron mitaliin voi katsoa kalenterista. Ihmettelen miten Jylhä sanoi kisojen jälkeen että kun oli useita 4. sijoja niin monta lisämitalia oli lähellä. Minusta lähellä ei ollut kuin korkeintaan yksi lisämitali ja viesti hopeakaan ei ollut niin lähellä jos ottaa huomioon Krista mahdollisuudet Nilssonia vastaan.

Jos tällä tuloksella antaa arvosanan medium+ niin se on pahasti yläkanttiin.

Oikeampi arvosana olisi ollut välttävä+. Välttävä tulee siitä että säilyttiin mitalitilatossa ja + siitä että saatiin kuitenkin jonkin verran pistesijoja. Tyydyttävään olisi jo tarvittu toinen mitali tai kirkkaampi mitali. Myös joukkueina olisi pitänyt onnistua paremmin muissakin lajeissa kuin naisten viestissä ja yhdistetyn parikilpailussa. Miesten olisi pitänyt myös saada normaalimatkoilla parempi sijoitus kuin 16. Ei tuollaisilla sijoilla voi mitään mediumia antaa.

Tuolla tavoitteella hyvään olisi vaadittu jo 3 mitalia tai yksi kulta. Ei sekään olisi paljon Norjaan ja Ruotsiin verrattuna.

 

[DAF]

Hiihto tuntuu olevan Suomessakin lopulta aika pienen piirin laji. Omassa lapsuudessani 1990-luvulla Turun kupeessa ei muistaakseni kukaan ikätoverini harrastanut hiihtoa, ja ala-asteelta muistan ehkä yhden päivän vuodessa kun sukset piti raahata kouluun kaikkien harmiksi. Koko lajista ei puhuttu kavereiden kesken juuri yhtään, jääkiekosta ja muista lajeista sitäkin enemmän. Jos pakkasta oli talvella niin ulkoliikunta oli lähes yksinomaan jääkiekkoa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Veikkaisin että tilanne on hyvin samanlainen kaikkialla Suomessa Tampereelta etelään, mutta en toki varmasti osaa sanoa. Olen Niskasten kanssa samaa ikäluokkaa, mutta edellytykseni tulla hiihtäjäksi olivat alusta lähtien melko olemattomat siinä liikuntakulttuurissa jossa minä kasvoin.

Tekisi mieli sanoa, että hiihto on Suomessa kuoleva laji, mutta menisin varmaan liian pitkälle, koska en tiedä tilannetta esim. sisä-Suomessa riittävän hyvin.

Kilpailullisesti tämänsuuntaisesti, mutta harrastuspohja ei ole kyllä hiihdolla juuri kai kaventunut, vaan on edelleen yksi suosituimpia kuntoilulajeja. Kisoissa käy vähän väkeä, ja siihen onkin sitten varmasti monta syytä, mutta hiihdon harrastaminen on määrällisesti jopa viime vuosina lisääntynyt.

 

[Mängimies]

Joo, mutta idea oli se, että joku väitti Colognan olevan Northugia parempi hiihtäjä koska taitaa myös väliaikalähdöt. Todellisuudessa Cologna on menestynyt niissä vain niukasti paremmin, joten niihin on turha vedota kun väittää Colognaa paremmaksi. Cologna tosiaan vie väliaikalähdöissä kullat 2-1, mutta Northug yhteislähdöissä 7-2.

Ymmärsin idean enkä ole eri mieltä kanssasi missään nimessä. Totesin vain että väliaikakisojen arvokisameriitit ovat Colognalla paremmat. Se ei kuitenkaan tee hänestä menestyneempää hiihtäjää. Kuten jo aiemmin totesin, niin Northug on nykymieshiihdon kiistaton valtias. Eiköhän tämä riitä aiheesta.

 

[steepler]

Koko tämä kuvio että esim. Jylhä on päävalmentaja joka valkkailee kuka hiihtää mitäkin ja samaan aikaan on joidenkin henkilökohtainen valmentaja (tai ainakin ollut) on mielestäni aika ongelmallinen. Jylhä on mielestäni kiistatta jäävi tekemään valintoja koska hän on myös joidenkin henkilökohtainen valmentaja. Muutenkin on aika kummalista että joskus edellisenä iltana (tai päivää pari ennen) vielä arvuutellaan ja lähetellään tekstiviestejä siitä kuka hiihtää. Kyllä tuossa pitäisi olla joku systeemi millä huomattavasti aiemmin (siis jo selvästi ennen kisoja) päätetään kuka hiihtää mitäkin. Urheilijoilla ei tässä systeemissä ainakaan ole mitään oikeusturvaa. Ruuskanenhan kerran vei yhden keihäsvalinnan johonkin välimieskäsittelyyn, voiko näistä Jylhän valkkauksista johonkin valittaa? Ilmeisesti ei.

Kuvitelkaa jos keihäsvalinnan tehtäsiin vastaavalla systeemillä?

 

[erku]

Koko tämä kuvio että esim. Jylhä on päävalmentaja joka valkkailee kuka hiihtää mitäkin ja samaan aikaan on joidenkin henkilökohtainen valmentaja (tai ainakin ollut) on mielestäni aika ongelmallinen. Jylhä on mielestäni kiistatta jäävi tekemään valintoja koska hän on myös joidenkin henkilökohtainen valmentaja.

Samaa mieltä. Tällä hetkellä koko valmennusjohto on aika ikävällä tavalla sidoksissa henkilökohtaisesti maajoukkuehiihtäjiin. Jylhä valmentaa Saarista, Jauhojärveä ja omaa poikaansa, sprinttivalmentaja Ohtonen valmentaa Ketelää ja Iivo Niskasta sekä apuvalmentaja Teemu Pasanen valmentaa Laura Monosta. Lisäksi huoltopäällikkö Matti Haavisto on Krista Pärmäkosken henkilökohtainen valmentaja. Koko asetelma johtaa helposti häikäilemättömään lobbaamiseen ja suhmurointiin.

Ruotsissa pari vuotta sitten oli hiihtäjä Jennie Öbergin isä maajoukkuevalmentajana ja tämä koutsi jääväsi itsensä kaikesta päätöksenteosta, mikä liittyi tyttäreensä. Sen lisäksi Jennien alettua seurustelemaan Calle Halfvarssonin kanssa, valmentajaisä jääväsi itsensä myös Halfvarssoniin liittyvistä valinnoista. Tällainen toimintamalli kuulostaa reilummalta ja rehdimmältä kuin Suomen malli. Aino-Kaisa Saarinen IS:n jutussa avasikin hyvin, että millaista lobbaamista hiihtäjät ja heidän valmentajat harjoittavat: Suomalaishiihtäjä lähti itkien kisoista - Maastohiihto - Ilta-Sanomat

Muutenkin on aika kummalista että joskus edellisenä iltana (tai päivää pari ennen) vielä arvuutellaan ja lähetellään tekstiviestejä siitä kuka hiihtää. Kyllä tuossa pitäisi olla joku systeemi millä huomattavasti aiemmin (siis jo selvästi ennen kisoja) päätetään kuka hiihtää mitäkin. Urheilijoilla ei tässä systeemissä ainakaan ole mitään oikeusturvaa. Ruuskanenhan kerran vei yhden keihäsvalinnan johonkin välimieskäsittelyyn, voiko näistä Jylhän valkkauksista johonkin valittaa? Ilmeisesti ei.

Kuvitelkaa jos keihäsvalinnan tehtäsiin vastaavalla systeemillä?

Tästä olen taas eri mieltä. Ei missään muussakaan maassa viestijoukkuetta lyödä lukkoon ennen kisoja, vaan katsellaan urheiljoiden suorituksia vielä kisoissa ja sen perusteella arvioidaan vire ja tehdään johtopäätökset. Näin on Suomen maajoukkueessa toimittu aina ja tulee toimia jatkossakin. Toki nämä lippuäänestykset ja tekstiviestittelyt tulee lopettaa ja päävalmentajan pitää kaivaa munat esiin.

Ennemmin vertaisin vaikkapa jääkiekkoon kuin keihääseen. Eihän nyt lätkässäkään koutsi voi ennen arvokisoja määrittää kokoonpanoa jokaiseen peliin, vaan tilanne elää suoritusten perusteella. Keihäs taas on eri asemassa, kun siinä on vain se yksi kisa.