Varsinaista kauhua tuo Grönborgin aikakausi Ruotsille olikin, kun ottivat vain kaksi kultaa kolmista MM-kisoista.
En tiedä mikä tämä yleinen harhaluulo on, että Rantanen olisi pelannut huonosti, ylimielisesti tai itsekkäästi viime MM-kisoissa. Mikko Rantanen oli viime MM-kisoissa Suomen paras pelaaja. Pitänee kyllä paikkaansa, että varsinaisesti mitään seksiwauta ei saatu, mitä odotettiin.
Ihmeellistä höpinää toimittajissa tämä NHL-kielteisyys.
Nuo 2/2 kultaa oli huippuveto tuohon saumaan. Sitten tuossa kolmannessa Suomea vastaan pelattuun puolivälierään päättyneessä turnauksessa tuntu Ruotsilla jo jotenkin väljemmältä joukkuepeliltä.
En tiedä onko jotain sukua tuolle Suomen keväälle 2023, taustalla voittamista voittamisen perään niin Jalonen & co. saattanut ajatella tai aistia, että josko pikkasen kokeillaan eri lailla, löysistetään otetta ja annetaan pelaajille vapauksia enemmän.
Ruotsin liitolle ja valmentajille peukku, että ovat saaneet viimesen viiden vuoden aikana laatunippuja ja ilmasilta Pohjois-Amerikkaan hehkunut kuumana. Samalla, syystä toisesta, tulos on jäänyt piippuun ja viimeisenä näyttönä tuo romahdus Tshekkejä vastaan välierässä.
Vuoden päästä kotikisansa. Valistunut arvaus, että tuolloin saavuttamisen tarve, sitoutuneisuus ja joukkueena itsensä likoon laittaminen tulee olemaan samaa tasoa mitä noina 17, 18 mestaruuksissa. Ihan sama mitä paidan selässä lukee.
