Paska peli, mutta ei tästä maailmanloppua vielä kannata manata.
Suomi oli huonosta pelistä huolimatta vastustajaa parempi, ensimmäinen erä oli täysin hallussa ja kaksi viimeistä tasaisia, mutta hurmoksellisessa vireessä oleva vastustaja, joka haastoi tosissaan myös Sveitsiä ja Kanadaa, teki kaikki maalit. Vikalla vitosella taisi olla ainakin 3 maukasta maalipaikkaa ratkaista peli, viimeisimmän näistä Itävallan veskari torjui mailanvarrella. Sama peli kun oltaisiin pelattu 10 kertaa, niin Suomi olisi voittanut 6, jatkoille oltaisiin menty kolmesti ja Itävalta nappaisi yhden (joka sattui olemaan tänään.)
Paljon pitää kehittää viisikkohyökkäyksen monipuolisuutta. Viivelähtöjä ei pelkästään ollut liikaa, vaan ne olivat liian hitaita (missä on se ”hitaasti kiihtyen”-idea?) ja kiekon tuomista alueelle kontrollilla ei juurikaan edes yritetty. Paikkoja olisi välillä ollut myös nopeampiin kääntöihin. Puolustuspelissä oli myös käänne huonompaan edellisistä peleistä, kun maalinedustaa ei saatu pidettyä puhtaana ja viivavedot menivät blokkien läpi. En tästä olisi ehkä niin huolissani, luulen että yksittäinen ohipeli ja se kuuluisa paska säkä selittävät tulosta enemmän kuin PAPPin rakenteellinen romahtaminen. Säterin piikkiin laittaisin sen tasoitusmaalin, ainakaan livenä ei näyttänyt siltä että olisi pahaa maskia tai yllättävää suunnanmuutosta ollut, jolloin tuollaiset viivavedot täytyy yksinkertaisesti torjua. Luotan kuitenkin siihen, että noin helppoja ei mene jatkossa.
Suomi ei missään turnauksessa ikinä ota ”oletusarvoisesti 0 pistettä Sveitsiä ja Kanadaa vastaan”, yksi Itävalta-tappio ei sitä muuta. Toki nyt näihin matseihin tuli ihan uudella tavalla panosta, joten jää nähtäväksi, miten paineet vaikuttavat jengiin. Yleensä kuitenkin Jalosen joukkueiden yksi suuri vahvuus on ollut venyminen vaikeissa paikoissa, ja ehkä pieni altavastaajan asema sopii tälle poppoolle kohtuuhyvinkin.
Ykköskenttä pitää saada kuntoon, jos mitaleista halutaan taistella. Laittaisin tässä ihan suoraan vastuuta myös Granlundin harteille enkä lähtisi etsimään liikaa syyllisiä epäsopivista ketjukavereista, kyllä Miken täytyy tällä tasolla ja tässä joukkueessa olla se pelaaja, joka nimenomaan tekee muista parempia. Otteissaan ollut minusta vähän sellaista kummallistakin höntsähenkeä, tiikerinsilmäpotentiaalia siellä kuitenkin on, kuten kaikki tiedämme.
Puolivälierissä ollaan 99,8 prosentin varmuudella, mitalipeleihin annan tämänhetkisellä suoritustasolla 20 pinnan mahikset. Toivottavasti peli kehittyy, onneksi usein näin käy! Muistetaan esimerkiksi Minskin kisat 2014, jotka alkoivat varsinaisen peliajan tappiolla Latvialle ja päättyivät kuitenkin finaaliin asti (ei muistella miten siinä kävi eikä varsinkaan tuomarityöskentelyä).