Mainos

MM 2023: Suomi

  • 367 288
  • 2 327
Nää on näitä. Itse kyllä olen sitä mieltä, että valmennuksen tehtävä on edesauttaa esimerkiksi tasapainoisilla ketjukoostumuksilla saamaan pelaajasta parhaat tehot irti. Olet siis sitä mieltä että oli oikein laivan uppoamiseen saakka vetää tuolla samalla Hartikainen - Manninen - Rantanen ykkösnipulla?

Ei myöskään auta maalipaikkojen edes selvä voittaminen 5 vs 5, jos tehokkuus tuota luokkaa ja vastustaja luo kuitenkin saman verran vaarallisia paikkoja sillä erolla että käy räppäämässä niistä maalit.
Meinaatko, että esim. Rantanen olisi jostain paikasta tehnyt sisään, jos ei vierellä olisi ollut Mannista vaan vaikkapa Kakko? Vai mitä tarkoitat?
 

Roger Moore

Jäsen
Suosikkijoukkue
Upeeta Ville upeeta, KuPS
Tässä mielessä turnauksessa oli minusta vähän kaikuja kotikisoista 2012: menestysreseptin pitäisi periaatteessa olla kunnossa, mutta jokin hirttää kiinni ja tehottomuus ei paljoa asiaa auta.
Joo, silloin Suomella oli sen ajan mittapuulla ehkä Selännettä, Saku Koivua ja Tuomo Ruutua lukuunottamatta parhaat mahdolliset pelaajat etenkin hyökkäyksessä. USA:ta vastaan riitti puolivälierissä, välierässä ei ollutkaan mitään palaa Venäjälle ja Tshekki vei pronssit. Alkulohkossakin tuli Kanadalta ja silloin myös USA:lta kuokkaan.
 

Ruutu8

Jäsen
Meinaatko, että esim. Rantanen olisi jostain paikasta tehnyt sisään, jos ei vierellä olisi ollut Mannista vaan vaikkapa Kakko? Vai mitä tarkoitat?

Seisotko siis edelleen sen aiemman kirjoituksen takana, että oli Jalosella oikein olla sekoittamatta kenttiä tai reagoida pelin sisällä "jossain alkusarjassa"?

Ja itse kysymykseen. Kyllä, näin uskon tai ainakin olisin halunnut nähdä sen kokeilun jo alkusarjassa, alkaako esim Rantasella toimimaan paremmin joidenkin muiden kanssa. Tästähän kirjoitin ja minulle myös aiemmin vastasit.
 

El Gordo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ottaisin tähän yhdeksi hyökkäyskolmikoksi Pyörälä-Kontiola-JM Aaltonen. Pakistoon Kukkonen ja Kaski. Maaliin uransa jo monesti lopettanut Säteri.
Ykkösketju on selvä, Esa Peltonen - Veli-Pekka Ketola - Juhani Tamminen. Sillä tuli kotikisoista 1974 kultaa ja yleisössä heitettiin lakkia ilmaan. On aika palauttaa tehonyrkki yhteen. Chapeau!
 
Seisotko siis edelleen sen aiemman kirjoituksen takana, että oli Jalosella oikein olla sekoittamatta kenttiä tai reagoida pelin sisällä "jossain alkusarjassa"?

Ja itse kysymykseen. Kyllä, näin uskon tai ainakin olisin halunnut nähdä sen kokeilun jo alkusarjassa, alkaako esim Rantasella toimimaan paremmin joidenkin muiden kanssa. Tästähän kirjoitin ja minulle myös aiemmin vastasit.
Joo. Jos maalipaikat voitetaan, niin eiköhän valmennus oo hoitanut hommansa ihan mallikkaasti. Tällä tasolla huippupelaaja valmistaa itse itsensä peliin ja siihen tilanteeseen, kun on aika laittaa paikasta sisään.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Hyviä havaintoja ja analyyseja täällä monella, eipä tässä jotenkin osaa mitenkään tolkuttoman pettynyt edes olla puolivälierähäviöön kun kisat eivät oikein missään vaiheessa mitenkään hurmostilaisesti sujuneet muutenkaan. Kipupisteitä oli liian monta: mv-peli, sentteripelaaminen, aloitukset, ketjukemiat, änärimiesten sopeutuminen meidän peliin viivelähtöineen ja syöttelyketjuineen. Hyviä aihioita ja eriä toki löytyi, mutta ei sellaista konsistenssia mitä tarvitaan turnauksen voittamiseen. Peli parantui turnauksen edetessä jonkin verran mutta ei kuitenkaan tarpeeksi.

Kanada-matsia on vaikea verrata näihin b-sarjalaisia vastaan läpsyttelyihin, mutta sanoisin silti että ensimmäinen erä oli Suomelta turnauksen parasta peliä. Kamppailuvoima oli kunnossa, vauhtia riitti ja paikkoja saatiin riittävä määrä. Harmillisesti vaan erän ainoa maali oli Larmin hörppy. Jos erän jälkeen tilanne olisi ollut 1-0 tai edes 1-1, olisi luotto ollut vahva siihen että homma kääntyy kotiyleisön tuella. Nyt kun ei sitä maalia siihen erään saatu, lähti lumipallo pyörimään väärään suuntaan, peli meni väkinäiseksi ja lopulta voitto ei ollut edes lähellä. Ansaittu voitto Kanadalle, joka ottaa saman tien viitan harteilleen turnauksen mestarisuosikiksi.

Pakko myös hieman antaa hieman pyyhettä myös median suuntaan. Kun Rantasen ja Kakon saapuminen kisoihin varmistui, alettiin Suomesta leipoa aivan ennennäkemättömällä tavalla ennakkosuosikkia kisoihin. Pahin ylilyönti oli Jatkoajan Riku Isokosken 3.5. kirjoittama kolumni, joka meni ylimielisyydessään aivan uudelle tasolle. Pelin ja vastustajien kunnioittaminen olisi syytä pitää mielessä paitsi pelikentillä, myös sen ulkopuolella.
Kommentoinkin Isokosken kolumnia heti tuoreeltaan ikäänkuin teini-ikäisen fanin kirjoittamaksi. Ehkä hän toimittajauransa lopulla jo ymmärtää, että jääkiekkomatseihin sisältyy paljon muuttujia ja sattumia, jonka johdosta esim. nyt välierissä on vain 1 selkeästi ennalta oletettu joukkue.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Tässä mielessä turnauksessa oli minusta vähän kaikuja kotikisoista 2012: menestysreseptin pitäisi periaatteessa olla kunnossa, mutta jokin hirttää kiinni ja tehottomuus ei paljoa asiaa auta.

Mä en vaan näe sanalla tehotottomuus mitään tekoa analyysissä. Tuon tason sepät tekee, jos pelitapa riittää tuottamaan tarvittavan tukipelaamisen ja tämä tarkoittaa pelaamalla voitettua keskialuetta, joka tuottaa sen hyökkäyspelin jolla voi tehdä maaleja.

Mua jopa huvitti lukea täällä jonkun kommenttia, kuinka Suomi muka voitti maalipaikat ensi erässä tänään. Tietenkin, kuka minkäkin maalipaikaksi laskee, mutta lopulta edes ensi erässä ei Suomi voittanut keskialuetta kertaakaan niin, että kykenisi tuottamaan vastustajan puolustuspelaamiselle ns. rikkinäisen pelin, niistä tehdään maalit ja ne on maalipaikkoja. Kun Suomi puskee organisoitunutta Kanadan viisikkoa vastaan, jolla on vielä pelillinen etu pienen tilan pelin pelaamisessa oman peli identiteettinsä ansiosta, mä näin siellä pelkkää puskemista, runnomista ja epätoivoisia pompunhakuja, kun mihinkään murtoon oikeasti peli ei riitä, jotta voisi luoda oikean maalintekopaikan.

Päinvastoin sitten menetyksestä viisikko ei kyennyt organisoitumaan, kun nykykiekossa mennään vauhdilla keskialuetta voittamaan ja sinne ei lähde yksin kiekolla, vaan koko viisikko liikkuu ja varsinkin kiekottomat repii vastustajan muotoa hajalle. Moni myös taivastelee muka kiekollisesti huonoja pakkeja, jotka ei muka osaa avata, mutta mihis avaat, kun muu viisikko hiipii pidettynä keskialueella vailla pienintäkään käryä, kuinka pitäisi pelata, jos ei menetä samantien ainoa vaihtoehto on pudotella alas, kun kiekoton työ ei ole riittävää viisikossa. Käytännössä kaikki Suomen hyökkäykset oli vastustajan helppo pelata haluamaansa suuntaan ohjaten poislukien ne pari kukkupalloa, jossa sitten läpiajossa jäädyttiin.
 

kiljander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo. Susijengi. LAL. UTA. SoJy.
Kaikki viisas on jo varmaan edellä sanottu, mutta julkinen hehkutus (Laine markkininoinnissa, Jalosen hattu/miekka, kolumnit Suomen varmasta mestaruudesta…) ja tässä ollaan. Ei Suomi nyt ihan paska ollut, mutta muut olivat vaan parempia.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Kyllä se oli nimenomaan pelitapa joka hörppäsi paatin pohjaan. Se kun ei vastaa enää pelin kehitystä. Minä en syyttäisi pelaajia joiden taso on kyllä riittävä. Mun on taas puolestani vaikea ymmärtää puusilmäisyyttä pelitavan suhteen, kun koko kauden maju höntsissä on näkynyt, ettei sen laatu riitä tuottamaan riittävästi. Jos syytellään viisikkopeliä, sen tiiveys sakkaa välittömästi ja vääjäämättä, jos keskialuetta ei osata pelata oikein, eli se hävitään.

Kun ei osata, tulos on aina kaaos omiin ja hyökkäys kulmissa puuroutuneena, joka antaa ajan ja tilan vastustajalle miehittää keskusta tukkoon, eli paikkoja tehdä ei synny riittävästi, jotta pärjäisi. kehtaan arvata, että materiaalillaan Suomi pelaisi mitskupeleissä näissäkin kisoissa, jos pelitapa siihen riittäisi.

En kuitenkaan tarkoita, että meidän peli pitäisi heittää jorpakkoon, vaan sitä on nöyrästi päivitettävä, jos menestyä haluaa, tällä ei vaan enää pärjää. Osansa tässä on myös liigan muokkaamalla trappipohjalla, joka valmistaa ihan toisenlaiseen pelin virtaukseen, kuin mitä kv - peleissä nykyään on vaade. Jotenkin on huvittanut jotkin kommentit, kuinka Suomi muka hallitsi peliä pari erää, kun minusta Suomi ei hallinnut peliä varsinaisesti missään vaiheessa, koska vastustajan viisikkopeli tuotti, Suomen ei.

Tietysti, vois heittää vasta-argumenttina, ettei tässä turnauksessa oikein missään vaiheessa pelattu perinteistä jaloslaista mm-kiekkoa, eikä prosessi edennyt totutusti nousujohteisesti. Tai sitten eteni, en tiedä. Eihän Suomen esitys 40 min Kanadaa vastaan ihan paska ollut.

Väittäisin, että jotain viilausta aiempiin pelitapoihin tehtiin. Oli sitten syy analyysi vastustajista, NHL-pelaajien sisääntulo, joku muu, mikä.

Ehkä eniten jäi mieliin kenttätasapaino ja puolustuspelivalmius, hyökkäyspäässä. Ennen vanhaan siellä oli pakit + hyökkääjä pelin alla kun menetys tuli. Nyt ajauduttiin/sallittiin ajautua suorahyökkäyksen tai päätymyllyn jälkeen kolme hyökkääjää liki päätyviivan tasolle, ja menetyksen jälkeen pelin kääntyessä oli avojäätä vastaiskuille näkyvissä. Oliko sitten harkittua riskinottoa vai harkitsematonta kurittomuutta kun peli ja tunne vei.

Ihan sama mitä siellä kanadalaisten NHL-pelaajien selissä lukee niin aina pitää olla valmis vastaiskuihin ja nöyränä myös puolustaa.
 

Peluuri

Jäsen
Suosikkijoukkue
JoKP
Meinaatko, että esim. Rantanen olisi jostain paikasta tehnyt sisään, jos ei vierellä olisi ollut Mannista vaan vaikkapa Kakko? Vai mitä tarkoitat?
Jos Rantanen pelaisi keskellä NHL-kautta 7 matsia maaleitta, todennäköisesti nämä c-moren asiantuntijatkin ymmärtäisivät, että se on lähinnä sattumaa. Kun Rantanen pelasi nyt 7 kisamatsia maaleitta, kukaan ei saanut kakaistua suustaan sanaa "sattuma". Joskus heiltä lipsahtaa se vahingossa, mutta ei koskaan "virallisissa yhteyksissä".
 
Jos Rantanen pelaisi keskellä NHL-kautta 7 matsia maaleitta, todennäköisesti nämä c-moren asiantuntijatkin ymmärtäisivät, että se on lähinnä sattumaa. Kun Rantanen pelasi nyt 7 kisamatsia maaleitta, kukaan ei saanut kakaistua suustaan sanaa "sattuma". Joskus heiltä lipsahtaa se vahingossa, mutta ei koskaan "virallisissa yhteyksissä".
Juuri näin.
 

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
Väittäisin, että jotain viilausta aiempiin pelitapoihin tehtiin. Oli sitten syy analyysi vastustajista, NHL-pelaajien sisääntulo, joku muu, mikä.

Minusta tämä tulema ei vain ole ollut pelkästään näiden mömmöjen osalta, tätä samaa ongelmaa on nähty höntsästä toiseen samoin tuloksin, ei ne sattumaa ole olleet, vielä kun sen näkee silmällä selkeästi, mikä ja missä sakkaa.

Nykypelin kolme vaade aluetta on kulmaväännöt eri puolilla kenttää, joista pitää osata ei pelkästään näennäisesti voittaa, vaan luoda peliä edistävää tekemistä, viisikoissa kiekottomien työ ja liike nopeus ja lopulta siinä keskialueella jaetaan se arpa, jossa joko luo hyökkäyspeliä joka tuottaa tai häviää ja päätyy aina organisoimattomana omiin painimaan. Tuon keskialueen tärkeys vielä määrittää sitä, että kykeneekö liikeylivoimaiseen jatkopeliin, vai päätyykö kulmiin junnaamaan viisikon paineistamana, tämä myös tarkoittaa, että voittamalla sen keskialueen, ei tule vaaraa puolustukselle, kun viisikolla on liikeylivoiman ansiosta myös puolustusvalmius jo syvässä. Ne voitot, mitkä Suomi esim. näissä kisoissa kairasi, oli kaikki kokonaismateriaaliltaan heikompia joukkueita vastaan, mutta telineisiin jäi, jos vastustajan taso oli likimain sama. Minusta tämä kertoo oleellisen.

Jos jotakin viilausta yritettiin, niin sitä ei yritetty akilleen kantapäähän, vaan pikku säädöillä, joilla oli vähän, jos lainkaan mitään vaikutusta isossa kuvassa. Toisaalta kun kyse on niinkin isosta jutusta, kuin pelitavan päivittämisestä, ei sitä voi edes kuvitella tehtävän yksien kisojen aikana, tai edes yrittää moista, kyllä se vie enemmän aikaa ja vaatii osuvan analyysin muutostarpeista.

Edelleen, Suomen materiaalilla riittävällä pelitavalla oltaisiin pidemmälle menty, eli minusta huomio on väärissä asioissa, jos se on yksittäisissä pelaajissa tai ketjukoostumuksissa, sillä pelitapaa ne kaikki siellä toteuttaa tuloksen saadakseen.
 

ADX_03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllähän tuohon Suomeen puolustukseen Sami Vatanen olisi tehnyt ihmeitä, harmi kun polvi meni Sveitsissä sököksi. Näin hänet golfkentällä ja olisi halunnut olla mukana ilman loukkia.

Näin myös Välimäen siellä ja taisi olla Ilta-Sanomien jutut loukista ennen kisoja ihan fuulaa… Ei taidettu haluta jengiin, että saadaan vanha pumppu kasaan alakertaan.
 

Götze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jotenkin yllättävän vähän tämä tappio harmittaa. Välikisoiltahan nämä haisi alusta loppuun mutta jotenkin sitä odotti että kyllä ne itsensä mitalipeleihin hoitaa. No, ei hoitanut vaan lomille lompsis ihan ansaitusti.

Jotenkin nuo tämän vuoden pelaajavalinnat herätti ihmetystä. Olisin kyllä varsinkin puolustuksen osalta halunnut katsoa vaikka hasardienkin uhalla esim Hongan ja Nikun tason, sillä nyt Lehtonen jäi kiekolliseen rooliin auttamatta yksin. Parhaansa yritti varmasti ja ihan hyvin pelasi, mutta ei ollut ihan edellisten turnausten tasolla omaan silmään. Ohtamaa, Friman, Pokka, Koivisto -, näiden tilalla haluaisin nähdä jo jotain muuta.

Nollan maalin Rantasta on kiva haukkua, mutta eipä siellä kukaan muu luonut tuommoista määrää paikkoja itselleen tai varsinkin muille ihan puhtaalla yksilötaidolla. Ilman tätä oltaisiin varmaan hävitty Saksallekin.
 

Tarasov

Jäsen
Viime vuoden kisoihin (olympia ja mm-kisat) vahvistukset tulivat KHL:sta ja tänä vuonna NHL:sta.
Tulokset ovat nyt kaikkien tiedossa.
Kanada voitti Suomen ihan peruspelillä, mitään erityistä esittämättä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Minusta tämä tulema ei vain ole ollut pelkästään näiden mömmöjen osalta, tätä samaa ongelmaa on nähty höntsästä toiseen samoin tuloksin, ei ne sattumaa ole olleet, vielä kun sen näkee silmällä selkeästi, mikä ja missä sakkaa.

Nykypelin kolme vaade aluetta on kulmaväännöt eri puolilla kenttää, joista pitää osata ei pelkästään näennäisesti voittaa, vaan luoda peliä edistävää tekemistä, viisikoissa kiekottomien työ ja liike nopeus ja lopulta siinä keskialueella jaetaan se arpa, jossa joko luo hyökkäyspeliä joka tuottaa tai häviää ja päätyy aina organisoimattomana omiin painimaan. Tuon keskialueen tärkeys vielä määrittää sitä, että kykeneekö liikeylivoimaiseen jatkopeliin, vai päätyykö kulmiin junnaamaan viisikon paineistamana, tämä myös tarkoittaa, että voittamalla sen keskialueen, ei tule vaaraa puolustukselle, kun viisikolla on liikeylivoiman ansiosta myös puolustusvalmius jo syvässä. Ne voitot, mitkä Suomi esim. näissä kisoissa kairasi, oli kaikki kokonaismateriaaliltaan heikompia joukkueita vastaan, mutta telineisiin jäi, jos vastustajan taso oli likimain sama. Minusta tämä kertoo oleellisen.

Jos jotakin viilausta yritettiin, niin sitä ei yritetty akilleen kantapäähän, vaan pikku säädöillä, joilla oli vähän, jos lainkaan mitään vaikutusta isossa kuvassa. Toisaalta kun kyse on niinkin isosta jutusta, kuin pelitavan päivittämisestä, ei sitä voi edes kuvitella tehtävän yksien kisojen aikana, tai edes yrittää moista, kyllä se vie enemmän aikaa ja vaatii osuvan analyysin muutostarpeista.

Edelleen, Suomen materiaalilla riittävällä pelitavalla oltaisiin pidemmälle menty, eli minusta huomio on väärissä asioissa, jos se on yksittäisissä pelaajissa tai ketjukoostumuksissa, sillä pelitapaa ne kaikki siellä toteuttaa tuloksen saadakseen.

Tuo on totta, että Suomi ei saanut materiaalista kaikkea irti.

Silti, näissäkin puolivälierissä Latvia löi Ruotsin ja Saksa alkusarjan rallatelleen Sveitsin. Myös Kanada lähestyi Suomea ikään kuin klassisesti meidän altavastaajan asein, toki ne omat vahvuutensa mausteena.

Isossa kuvassa toki Suomen täytyy pelitavallisestikin hieman uudistua. Silti, sitä voi erilaisin tavoin pärjätä turnausmuodossa ja kerrasta poikki-systeemillä.
 
Suosikkijoukkue
Lahen Pelsu, Dallas Stars, Leksand, Orlando Magic
Viime vuoden kisoihin (olympia ja mm-kisat) vahvistukset tulivat KHL:sta ja tänä vuonna NHL:sta.
Tulokset ovat nyt kaikkien tiedossa.
Kanada voitti Suomen ihan peruspelillä, mitään erityistä esittämättä.
Pointti oli? NHL on edelleen maailman paras sarja ja Venäjällä ei enää pelaa kukaan itseänsä (ja Ukrainaa) vähääkään kunnioittava ulkkari.
 

Ccrb

Jäsen
Suosikkijoukkue
Dallas Stars
Oli toi joukkueen runkokin melko ongelmallinen. Ollut nimeltä huonompia jengejä, mutta tuo joukkue sakkasi ratkaisevilla pelipaikoilla. Laituristo on se joukkueen vähiten tärkein alue. Meillä oli älyttömän puinen pakisto ja puutteellinen keskikaista. Hintz ja Heiskanen tohon niin pelin taso olisi todennäköisesti ollut eri planeetalta.

Eihän se veskapelikään vakuuttanut, mutta ihan älyttömiltä paikoilta ja sektoreilta Kanadakin pääsi ne tekemään. Mä oon jotenkin ihan kyllästynyt tohon Jalosen pelikirjaan ja meidän peliin. Nyt ei ollut enää edes voittavaa, viihdyttävää ei ole ollut koskaan. Änäripelaajille aika myrkkyä myös.
 
Viimeksi muokattu:

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kyllähän tuohon Suomeen puolustukseen Sami Vatanen olisi tehnyt ihmeitä, harmi kun polvi meni Sveitsissä sököksi. Näin hänet golfkentällä ja olisi halunnut olla mukana ilman loukkia.

Näin myös Välimäen siellä ja taisi olla Ilta-Sanomien jutut loukista ennen kisoja ihan fuulaa… Ei taidettu haluta jengiin, että saadaan vanha pumppu kasaan alakertaan.
Sami Niku oli myös täysin terve ja oli halukas lähtemään kisoihin. Niku oli myös pitänyt virettä yllä, koska odotti kutsua leiritykselle, mitä ei sitten koskaan tullutkaan.

Hapan maku jää näistä pelaajavalinnoista, kun turnaus epäonnistuu näin pahasti.
 

Pardus

Jäsen
Missä se nuorennusleikkaus?
Toivottavasti tulee vuoden kuluttua ja oikein rankalla kädellä. Tämä sukupolvi on jo nähty ja Pekingit sun muut koettu. Nyt ei muuta kuin Puistolat, Maccellit, Rädyt jne. kehiin.

Olisihan se hienoa uusia olympiakulta Italiassa, joten uuden rungon on hyvä alkaa kerätä yhteisiä kokemuksia ensi vuonna.

Kiitos Anttila & co. kuluneista vuosista!
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Outo fiilis kieltämättä. Ei jaksa vituttaa häviö, koska se oli ihan ansaittu. Ei Suomen peli toiminut missään kohtaa ja kuten seurantaketjussa sanoin; sen alun hyvän rynnistyksen jälkeen ensimmäisessä pelissä USA:ta vastaan, peli oli mielikuvituksettoman väkinäistä puurtamista. Peli-ilo loisti poissaololla. Altavastaajat hoidettiin, mutta mitä lähempänä olivat Suomen tasoa, sitä vaikeampia nuokin väännöt oli, poislukien Tanska, mutta siinäpä ei enää ollut kellään panosta. Esimerkiksi Ranska, joka oli kuitenkin muita kovia vastaan täysi vastaantulija, pisti Suomen todella tiukille, eikä pistejakokaan ollut kaukana. Eikai tuo peli voinut Ranskalta loppujen pelien mehuja imeä, mutta jotenkin näytti, että Ranska latasi yllätyssaumansa Suomea vastaan. Oliko Suomi Ranskankin silmissä se maa "neljästä kovasta" (Suomi, Ruotsi, USA ja Saksa), joka saattaisi kaatua, jos heillä menisi kaikki nappiin ja olisi sopivasti tuuriakin matkassa? Sinällään ihan järkiratkaisu, jos näin miettivät, Suomi omine ongelmineen varmaan olikin se todennäköisin maa hukkaamaan pinnoja Ranskalle. Materiaaliltaan ei lähellekään heikoin näistä neljästä, mutta eiköhän ne fransmannitkin ole muiden pelejä seuranneet ja katsoneet, että "tossa voi olla meidän sauma".

Enempi tässä harmittaa tämä "hukattu tilaisuus". Juu viime vuoden kotikisat voitettiin, mutta olisihan tuon tempun voinut toistaakin, varsinkin kun materiaalin valossa se olisi hyvinkin ollut toteutettavissa, eikä vastustajillakaan mitään tähtisikermiä ollut mukana. Jos vain olisi henki ollut mukana ja joku roti saatu tuohon omaan tekemiseen. Saataneen seuraavia kotikisoja kuitenkin odottaa pitkälle 2030-luvulle, vaikka nämä tämän vuoden kisat olivatkin alkujaan Örkkilandialle tarkoitettu taidetaan nämäkin laskea Suomen kotikisoiksi. Joten kun nyt ollaan kahtena vuonna putkeen saatu pitää kotikisat, taitaa olla vähintään 10v odotus edessä.

Se on kyllä myös sanottava, etten ymmärrä näitä juttuja, että "tämä tappio on Suomelle parasta lääkettä". Miten vitussa muka? Ei päästä ylpistymään, koska kusihan sitä väkisin nousisi päähän, jos oltais voitettu kolmet neljistä edellisistä kisoista? Nyt saatiin palautus maanpinnalle, että ollaan hyvä jääkiekkomaa, mutta ei pidä tottua huippumenestykseen. Juu ei se ole itsestään selvyys, mutta jos hommat hoidetaan kunnolla ja tunnolla kyllä usein toistuva menestys ja pidemmät menestymisjaksot ovat hyvinkin mahdollista. Varsinkin kun jääkiekko on se meidän "the laji". Perinteisen suomalaista asennoitumista omaan mitättömyyteensä. "Ollaan pieni mitättömyys jossain hevonkuusessa ja semmoiseksi jäädään, älköön kukaan kuuhun kurkottako."

Pakko palata sen verran vielä viime vuoden kisoihin, että loppujen lopuksi aika veitsenterällähän niidenkin voittaminen oli. Slovakiaa vastaan taidettiin olla lievästi ylimielisiä ja Slovakia tekikin pelistä tiukan (4-2), USA-välierä meni kynsien pureskeluksi, kun silloinen "hupijengi" pisti Suomen todella tiukille (4-3), vaikka monen monta pakkia olikin loukkaantunut ja puolustajia joutuivat korvaamaan hyökkääjillä. Finaalihan oli rehellisyyden nimissä noudattamassa samaa kaavaa kuin tämä puolivälierä. Suomi hakkasi päätään seinään ja Kanada johti kolmannen erän alkuun asti (silloin ei vain moke helppoja päästänyt) ja Suomi sai helvetillisen hakkaamisen jälkeen tasoituksen, jossa Suomen kannalta onnekkaasti huippuvireessä ollut Kanadan molari loukkaantui ja kylmä veskari tilalle. Jossittelu on turhaa, mutta olisiko Suomi tehnyt 2-1 ja 3-1 maaleja, jos Driedger olisi kyennyt jatkamaan? Hän oli kuitenkin huimassa vireessä ja vaikkei Tomkinsin päästämät maalit helppoja olleet, olisi kovassa vireessä oleva veska saattanut jonkin noista ottaakin. Lopussahan Kanada sitten kuitenkin näytti olevansa Kanada ja nousi tasoihin. Tosin osittain tuo nousu taisi mennä Suomen koomailun piikkiin jos en väärin muista? Suomi sitten jatkoerässä yv:n (tuliko helpohkosti en muista tarkalleen) avulla ratkaisi mestaruuden itselleen. Kalkkiviivoille tuo meni viime kerralla, vaikka meillä Granlundia, Heiskasta ja Lindelliä olikin. Pointti oli siis se, että en näe aihetta ylpistyä tällaisen mestaruuden jälkeen, koska nuorallatanssiahan tuo jälkikäteen tarkasteltuna oli, vaikka juna puksuttikin tasaisesti aina loppuun asti. No ok, toimisihan tuo argumenttina siltäkin kantilta, ettei voi odottaa mestaruusputkia, kun kerrasta poikki peleissä kaiken on toimittava, tai sitä ollaan pihalla. Eikä aina toki riitä, vaikka oma homma toimisikin.

2019 mestaruus oli erityinen, ei ollut kummoinen joukkue, mutta sitäkin yhteenhitsautuneempi, taitovajeestaan huolimatta harvinaisen varmaa peliä, Saksa-kompurointia (työtapaturma) ja pientä lirissä oloa Ruotsi-puolivälierän alkupuolella lukuunottamatta. 2021 tuli sitten katkeraa kalkkia lopussa (sääli kun ei Kanadaa voitettu alkulohkossa 3p arvoisesti, tiedätte kyllä mitä se olisi tarkoittanut), vaikka ihan suhteellisen hyvä alkusarja pelattiinkin (poislukien ihmetappio Kazakhstanille). 2022 meillä oli riittävän kova materiaali, mutta sekään jengi ei tainnut olla lähellekään yhtä vahva joukkuehengeltään kuin 2019 joukkue. Sillä oli sitä kuitenkin tarpeeksi.

Mutta vaikka meillä on aiempaan kiekkohistoriaan nähden ollut kiitettävä vaihe menossa tässä viime vuosina (toivottavasti tämä vuosi oli vain poikkeus), niin en kyllä näe mitään aihetta ylpistymiselle. Silkkaa hölmöyttähän se olisi. Ei olla liian helpolla saatu mitään. Tuntuu enemmän oman vitutuksen peittelyltä nämä "hyvää lääkettä Suomelle" -jutut.

 
Viimeksi muokattu:

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Kiitos Anttila & co. kuluneista vuosista!
Toivottavasti myös Atte Ohtamaa laittaisi hokkarit naulaan Leijona-paidan osalta. Vaikka Kärppä-fani olenkin ja täten Ohtamaa merkitsee minulle paljon, niin tässä turnauksessa ei enää riittänyt. Pääsi rehellisesti sanottuna pelkillä vanhoilla näytöillä joukkueesen, sillä tämä kausi oli Ohtamaalta heikoin todella moneen vuoteen. Kanada-ottelussa hän oli se pakki joka vuoti siinä todella tärkeässä avausmaalissa. Se oli pelin käsikirjoituksen kannalta todella tärkeä maali Kanadalle. Hienon uran Atte teki maajoukkueessa, mutta toivottavasti muut ottavat nyt hänen paikkansa.

Eihän tämä tappio vituta läheskään niin paljoa kuin MM18-tappio, kun ei ollut dynastiaa takana. Ensi kisoista aistin jo nyt valitettavasti välikisojen makua. Suomella kahdet kotikisat takana ja Jalosen viimeinen vuosi. Toivottavasti olen väärässä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Mutta vaikka meillä on aiempaan kiekkohistoriaan nähden ollut kiitettävä vaihe menossa tässä viime vuosina (toivottavasti tämä vuosi oli vain poikkeus), niin en kyllä näe mitään aihetta ylpistymiselle. Silkkaa hölmöyttähän se olisi. Ei olla liian helpolla saatu mitään. Tuntuu enemmän oman vitutuksen peittelyltä nämä "hyvää lääkettä Suomelle" -jutut.


Tappion ja epäonnistumisen jälkeen lie kehityskohteet näkyy kirkkaampana.

Ja toisaalta, tuokin on yksinkertaistavaa hevonpaskaa. Ihan kuin niitä kehityskohteita ei voisi nähdä ja rosteria uudistaa hallitusti myös menestyksen jälkeen.
 

Gostisbehere

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia City of Brotherly Love
Siinä kohtaa kun ilmoitettiin että Havis Amanda lähtee remonttiin tiesin että paskat kisat tulossa.
 

iLUZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit
Nopeat omat tunnelmat Suomen kisoista.

Jotenkin fiilikset oli itelläni jo ennen kisoja aikalailla yhdentekevät. Ehkä kai siksi, että kasattu joukkue ei hirveästi herättänyt tunteita, koska samoja naamoja oli niin paljon. Tuli tunne, että tämä on nähty jo.

Mun silmissä epäonnistuttiin ainakin seuraavissa asioissa:
-Maalivahtipeli oli huonointa vuosiin
-Ylivoima hidasta ja ennakoitavaa
-Puolustus liian kädetön
-Hyökkäyspelaaminen pyöri liikaa kulmissa

Floppaajia oli paljon, itsensä ylittäneitä vähän. Kun tarkkaan mietin, niin itsensä ylittäneitä on tasan yksi, Matinpalo. Itselleni oli täysi tuntemattomuus, mutta pärjäsi näissä kisoissa ensikertalaisena lopulta ihan hyvin.

Pakko vielä ottaa kantaa Räntäsen pelaamiseen. Oli suurimmassa osassa pelejä Suomen hyökkäyksen kantava voima. Harmi, että ketjukaverit pelasivat aika usein omaa peliään, eivätkä olleet samoilla aalloilla Rantasen kanssa. Asian voi kait nähdä toisinkin päin, mutta mielestäni muiden olisi tullut sopeutua kiekollisen liiderin peliin eikä toisinpäin.

Kiitokset leijonauransa lopettaville, nyt on uusien tuulien aika.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös