Nevö forgetista on 27 vuotta, jonka jälkeen on voitettu kaksi maailmanmestaruutta ja yksi olympiakulta. Niilläkö se maha tulee täyteen? Ja nyt pitäisi taas päästä takaisin siihen katkeraan korpivaellukseen, kun tuli hopeaa hopean perään, kisojen päättyessä aina karvaaseen pettymykseen. Joillakin suomalaisilla on vaan masokistinen mielenlaatu, tappion tunne on se tuttu ja turvallinen. Mykistävää.On. Veikkaan, että Suomelle käy kuin Ruotsille on käynyt. Kaikki on jo voitettu ja useaan kertaan. Ei oikein kiinnosta enää mikään muu kuin Olympiafinaali NHL-ukoilla.
Minä kaipaan aikaan, jolloin meillä oli vain -95 never forget. Sen tiesi, että uutta maailmanmestaruutta ei tule, vaikka sitä vähän joskus salaa unelmoi. Aina tiputtiin viimeistään finaalissa. Jokainen tiesi, että meille on annettu vain -95 never forget. Kaikki oli hienoa ja hohdokasta. U20-joukkue? 10-0 tappio Ruotsille. Oi jospa joskus voitettaisiin edes pronssia näissä pentujen kisoissa.Oli unelmia.
Mitä meillä on nyt. Ei mitään muuta kuin liikaa kotikisoja, maailmanmestaruuksia joka ikisessä ikäluokassa ja sukupuolessa sekä olympiavoittoja...
<sarkasmi>Ja jonkun pitäisi käydä nyt kertomassa ruotsalaisille, ettei se menestys ole tärkeää. Kisat ovat kiinnostavat kunhan on paljon kesken kisojen tulleita NHL-pelaajia ja viihdyttävää peliä (esim. kolmen maalin johdon menettäminen ja häviö puolivälierän jatkoajalla on aika viihdyttävää)</sarkasmi>Nevö forgetista on 27 vuotta, jonka jälkeen on voitettu kaksi maailmanmestaruutta ja yksi olympiakulta. Niilläkö se maha tulee täyteen? Ja nyt pitäisi taas päästä takaisin siihen katkeraan korpivaellukseen, kun tuli hopeaa hopean perään, kisojen päättyessä aina karvaaseen pettymykseen. Joillakin suomalaisilla on vaan masokistinen mielenlaatu, tappion tunne on se tuttu ja turvallinen. Mykistävää.
Ruotsalaisilla oli maha täynnä useista mestaruuksista, ja Garpenlöv päätti hankkia suojateilleen yhden katkeran tappion, jotta alkaisi kisat taas joskus kiinnostamaan. Läksiäislahjaksi samalla vähän viihdytti suomalaisyleisöä. Kiitos Ruotsi, olihan se lätkäviihdettä parhaimmillaan, ja yleisölle kiva lämmittely ennen illan Slovakia-peliä. Pohjoismaista yhteistyötä viimeisen päälle.<sarkasmi>Ja jonkun pitäisi käydä nyt kertomassa ruotsalaisille, ettei se menestys ole tärkeää. Kisat ovat kiinnostavat kunhan on paljon kesken kisojen tulleita NHL-pelaajia ja viihdyttävää peliä (esim. kolmen maalin johdon menettäminen ja häviö puolivälierän jatkoajalla on aika viihdyttävää)</sarkasmi>
Sama. Tietysti on hyvät muistot Marjamäen kisoista 2018, kun Teräväinen, Aho, Savinainen dominoi ja vielä oli Rantasta, Kapasta ja Granlundiakin mukana, sekä nuori Tolvanen. Valtavaa ilotulitusta ja paljon tehtyjä maaleja alkusarjassa. Sitten ensimmäisessä tosipelissä Sveitsiä vastaan ulos, mitä en tavallaan muistanut tai liitä noihin positiivisiin muistoihin alkusarjasta. Olen vissiin haudannut sen. Kyllähän siinä kisafiilis aina lössähtää, kun tuo alkusarja on nykyisellään vielä tuollaista pidennettyä pakkopullaa, jossa saa aika paljon tötöillä ennen kuin vasta menee tiukaksi. Sitten tiputaan heti puolivälierässä, kun turnaus vasta käytännössä alkaa.Ei tuo nyt mitään "trapin trapin trappia" ole, ei todellakaan. Suomi puolustaa kyllä tiiviisti, mutta ei se mitään älytöntä trappia ole jatkuvasti, vaan järkevää ja kurinalaista pelaamista, johon kuuluu myös paljon kiekollista pelaamista ja maalejakin tehdään kohtalaisen paljon. Hyökkäyspelin suhteen pelaajilla on ihan mukavasti vapauksia.
Itse en todellakaan kaipaa pelillisesti mitään muuta, kuin mitä Suomi nyt tarjoaa. Peli on oikein viihdyttävää, kun on Suomen puolella, ja tuolla pelillä myös menestytään. En minä ainakaan hae MM-kisoista mitään hirveää maalijuhlaa molempiin päihin, vaan haluan, että Suomi voittaa ja taistelee viimeiseen asti, kuten Jalosen joukkueet tekevät.
Heh. Täällä nuorukaiset pitää korpivaelluksena sitä kun tuli hopeaa hopean perään. Kyllä se oli aika ennen sitä, jolloin voitiin jossitella pronssille pääsemisestä. Siinä oli korpivaellusta.Nevö forgetista on 27 vuotta, jonka jälkeen on voitettu kaksi maailmanmestaruutta ja yksi olympiakulta. Niilläkö se maha tulee täyteen? Ja nyt pitäisi taas päästä takaisin siihen katkeraan korpivaellukseen, kun tuli hopeaa hopean perään, kisojen päättyessä aina karvaaseen pettymykseen. Joillakin suomalaisilla on vaan masokistinen mielenlaatu, tappion tunne on se tuttu ja turvallinen. Mykistävää.
Kyllä ne hävityt finaalit oli korpivaellusta tähän päivään verrattuna, aikaa jota Lert kaihoisasti muisteli, se oli se pointti. 60- 70- ja 80-luku sitten asia erikseen, toki silloin oli vielä eri tavalla synkkää. Summa summarum, pitkä tie on tultu tähän pisteeseen, enkä todellakaan ymmärrä puheita siitä, että maha olisi täynnä parin kultamitalin jälkeen. Jalosen aikakautta tullaan vielä ikävöimään suuresti.Heh. Täällä nuorukaiset pitää korpivaelluksena sitä kun tuli hopeaa hopean perään. Kyllä se oli aika ennen sitä, jolloin voitiin jossitella pronssille pääsemisestä. Siinä oli korpivaellusta.
Esimerkkinä tästä on se, että Suomi nuiji Tsekin 3-0, Iso-Britannian peräti 6-0 ja kummassakin pelissä esitys oli suhteellisen suvereeni. Jos vastustaja ei päässyt tekemään kummassakaan yhtään maalia niin miksei Suomen peli sitten täyttänyt viihdyttävyyden määritelmää?
Heh. Täällä nuorukaiset pitää korpivaelluksena jotain pronssille jossittelua. Kyllä se oli sitä kun sanottiin pelakkaa pojat ja pelit oli vartissa 13-0 vastustajalle. Siinä oli korpivaellusta.Heh. Täällä nuorukaiset pitää korpivaelluksena sitä kun tuli hopeaa hopean perään. Kyllä se oli aika ennen sitä, jolloin voitiin jossitella pronssille pääsemisestä. Siinä oli korpivaellusta.
Eikö USA kuulu jääkiekon huippumaihin?Suomella on edelleen voitettuna vain KOLME maailmanmestaruutta, siinä missä muilla huippumailla on vähintään tuplasti sen verran.
Missä näin on sanottu? Ei itsellä osunut kokoonpanot silmille vielä. lololol jos pitää paikkansa.Seppälä vaihtoon, mitä vittua nyt taas? Ja Pokka/Ohtamaa sen kun porskuttaa menemään.
Loukkia. Ei ollut eilen harkoissa mukana.Seppälä vaihtoon, mitä vittua nyt taas? Ja Pokka/Ohtamaa sen kun porskuttaa menemään.
Loukkia. Ei ollut eilen harkoissa mukana.
Missä näin on sanottu? Ei itsellä osunut kokoonpanot silmille vielä. lololol jos pitää paikkansa.
Seppälä vaihtoon, mitä vittua nyt taas? Ja Pokka/Ohtamaa sen kun porskuttaa menemään.
Onkohan Seppälällä loukkia (edit. loukkia siis) takana vai miksi ihmeessä menee vaihtoon. Pärjää hyvin kulmissa, maalinedustalla ja pelaa muutenkin vuorenvarmaa varmistavaa peliä eli olisi ollut täydellinen pari Miro Heiskaselle USA:ta vastaan, joka nyt pelaa aika tavalla hasardi Pokan kanssa. Ja edelleen Granlundin pelinrakennusosaaminen menee laidassa hukkaan turhaksi ja turhautuneeksi pörräämiseksi. Rajalan olisin korvannut Innalalla, jolla on jalkoja ja kulmavääntövoimaa enemmän, jota tarvitaan USA:ta vastaan. Ei valittamista, jos voitto napsahtaa, mutta vahvasti haisee kyllä jenkkien peliltä, sillä vahvistuneella joukkueella on kalavelkoja maksettavana Suomelle.
Ei tuo USA:n puolustuksen tilanne nyt voi olla vaikuttamatta peliin. Ei USA kyllä millään voi voittaa neljällä pakilla. Ei mitenkään.
Jokainen toki hakee jääkiekostakin omia asioitaan, mutta koen vähän erikoisena, jos hakee pelkästään hienoja maaleja. Jos kannattamani joukkue pelaa, niin itselle on aina tärkeintä voitto, jonka jälkeen sitten toivon näkeväni mitä tahansa hienoja suorituksia, olipa se sitten maali, syöttö, taklaus tai mikä tahansa muu.Otetaanpa nyt vaikka tältä vuosituhannelta noita TOP-koosteita maaleista niin huomataan että näissä kisoissa Suomi ei ole tehnyt kuin kaksi maalia joiden voisi kuvitella yltävän edes ehdolle noihin(Vatanen,Armia). Tuota saatanan samaa ohjailua ja puskemista maalin edestä. Minä katson lätkää että näkisin hienoja maaleja. Ne ovat olleet nyt kortilla.