MM 2022: Suomi

  • 295 700
  • 1 937

spaceman

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, #26, #15, #11, #45
Oudot ketjut: hyvin toiminut ykkönen hajotettu, Innala saa näyttöpaikan siellä ja Pesonen laitettu kakkoseen parantamaan Filppulan ja Armian peliä. Kolmosketjulta en odota mitään, nelonen voi onnistuakin.

Mutta äkkiäkös sinne änärista tippuu ukkoja täydentämään rosteria.
 

Thoma

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, Leijonat
Kyllä kansainvälisessä kiekossa on asiat pahasti pielessä kun parhaat eivät ole kohdanneet aikoihin, Joel Armia pelasi vasta ensimmäisen maaottelunsa ja Ruotsissakin pelataan finaaleja kisoja edeltävänä päivänä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mites noi Suomen ylivoimat rakentuu? Onko Lehtonen vai Vatanen 1. ylivoiman pakki?
Ykkkösylivoimassa Lehtonen on viivassa, Sallinen maskimiehenä, Hartikainen neliön keskellä ja Innala sekä Manninen siivillä. Kakkosylivoimassa Vatanen on viivassa, Pesonen maskimiehenä, Filppula neliön keskellä ja Rajala sekä Armia siivillä.
 

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Onhan tässä nyt ihan järkevää muistaa, että MM-kisoissa pelitahti on suhteellisen tiivis. Yksi menestystekijöistä Jalosella on nimenomaan ollut se, että joukkuetta on peluutettu tasaisesti, jotta ollaan fressejä vielä pudotuspelivaiheessa kolmansissakin erissä. Tässä mielessä nämä ehdottelut, että pelattaisiin ekat matsit 5 pakilla ja 9 hyökkääjällä ovat aika kummallisia. Vaikka Suomi erittäin suurella todennäköisyydellä Norjan voittaa, niin silti se on fysiologisesti ihan kuormittava peli, kun Norja on sen verran vahva joukkue kamppailupelissä.

Sitten tietysti toinen vaihtoehto on se vuoden 2018 malli, jossa peluutetaan kärkihyökkääjiä yli 20 min per peli jo alkusarjassa ja sitten puolivälierässä Sveitsi luistelee Suomen kumoon.
Täysin samaa mieltä siitä, ettei mitään selvästi vajaata kokoonpanoa aleta laittamaan edes Norjaa vastaan.

Seitsemän pakkia on kuitenkin mun mielestä huonompi määrä pelata kuin kuusi puolustajaa. Jalosen joukkueiden vahvuus on ollut siinä, että pelataan kahdeksalla pakilla jolloin jokaisella on tuttu pakkipari. Nyt kun pelataan seitsemällä, niin tulee välillä toinen puolustaja siihen vierelle kuin oma pakkipari. Mielestäni olisi ollut täysin perusteltua lähteä kuudella pakilla tähän peliin.

Ja olisin ehkä voinut hyväksyä senkin riskin, että oltaisiin Norjaa vastaan pelattu 11 hyökkääjällä. Latviaa vastaan pitää olla 12 hyökkääjää, oli Granlund siinä mukana pelissä tai ei.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olipa taas erikoinen ratkaisu heittää Jokiharju pihalle koronatartunnan takia, jos ja kun se oli syy. Puolustus on jo ennestään huono ja kun siitä heitetään vielä 1-2 pakki ulos niin tulee kyllä vaikeaa. Puolustus ei kovin seksikäs ole eikä tälle tasolle missään määrin hyvä. Missä kiekollisuus?
No jos kaverilla on alkanut oireita tulla niin turha odotella tervehtymistä ja ottaa sitten puolikuntoista miestä kentälle. Kun nykyään taitavat kieltää 10 vuorokaudeksi urheilemisen sydänlihastulehdusriskin takia niin...
 

Valajas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Bolts, Yanni Gourde
Kyllä se alkaa vuosi vuodelta olla vaikeampaa orientoitua näihin pippaloihin. Ennen 2011 mestaruutta kisat oli tarunhohtoisia kun sitä mestaruutta odotettiin kun kuuta nousevaa ja muisteltiin entisaikojen pettymyksiä. Nykyään Suomen maajoukkue taas on kone, jolle kaikki muu paitsi finaalipaikka on pettymys etenkin näillä EHT-tason vastustajilla.

Normaali ilmiö siis että etenkin nämä ainaiset Norja-ottelut ja muut väkinäiset alkusarjan pelit vähän uuvuttaa. Varsinkin nämä jossa tarkoitus on minimivaivalla saada se kolme pojoa. Suomelle tekisi pitkästä aikaa kunnon nöyryyttävä putoaminen jotain Saksaa tai Sveitsiä vastaan puolivälierissä. Tietysti kotikisat vähän edes nostaa tunnelmaa, mutta aika väsynyttä on.
 

Haidekkeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kalpa, Jokipojat, Corey Perry
Suomelle tekisi pitkästä aikaa kunnon nöyryyttävä putoaminen jotain Saksaa tai Sveitsiä vastaan puolivälierissä. Tietysti kotikisat vähän edes nostaa tunnelmaa, mutta aika väsynyttä on.

Elä edes sano noin. Ei meillä oikeasti niin paljoa voittoja vielä ole että tässä kukaan mitenkään leijuisi(pois lukien ehkä jotkut juntit). Noita helvetin katkeria pettymyksiä on sen sijaan liikaa. Ja ei siitä ole montaa vuotta kun tuo nöyryyttävä putoaminen Sveitsiä vastaan puolivälierässä koettiin. Tuntui paskalta. Silloinkin.

Siitä olen samaa mieltä että alkusarja on erittäin puuduttavaa ja jää useampi peli katsomatta.
 
Viimeksi muokattu:

Vilko93

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, Jukurit
Kyllä se alkaa vuosi vuodelta olla vaikeampaa orientoitua näihin pippaloihin. Ennen 2011 mestaruutta kisat oli tarunhohtoisia kun sitä mestaruutta odotettiin kun kuuta nousevaa ja muisteltiin entisaikojen pettymyksiä. Nykyään Suomen maajoukkue taas on kone, jolle kaikki muu paitsi finaalipaikka on pettymys etenkin näillä EHT-tason vastustajilla.

Normaali ilmiö siis että etenkin nämä ainaiset Norja-ottelut ja muut väkinäiset alkusarjan pelit vähän uuvuttaa. Varsinkin nämä jossa tarkoitus on minimivaivalla saada se kolme pojoa. Suomelle tekisi pitkästä aikaa kunnon nöyryyttävä putoaminen jotain Saksaa tai Sveitsiä vastaan puolivälierissä. Tietysti kotikisat vähän edes nostaa tunnelmaa, mutta aika väsynyttä on.
Niin no, viimeksi pudottu puolivälierissä nöyryyttävästi Sveitsiä vastaan vuonna 2018. Ei siitä nyt kovin kauan ole, huomioiden vielä se että 2020 jäi kisat pelaamatta. Näkökulmansa kullakin, mutta on kyllä erikoinen ajatus että parin kultamitalin jälkeen pitäisi jo hävitä ”nöyryyttävästi”, että alkaisi taas kisat kiinnostamaan. Ikään kuin olisi taas päästävä siihen perisuomalaiseen, tuttuun ja turvalliseen pettymyksen tunteeseen, ja saisi sitten haaveilla että josko mekin taas voitettaisiin jotain vaikka 16 vuoden kuluttua. Ei kyllä varmasti ajattele yksikään kanadalainen lätkäfani tältä pohjalta, vaan kunnianhimoa ja ylpeyttä on vuodesta toiseen, vaikka kuinka pyyhitään palkintopöydät puhtaaksi.

Ja ei, se puolivälieräpaikkakaan ei ole itsestäänselvyys, vaikka Leijonat vakuuttava on ollutkin viime vuosina. Norja ja Latvia eivät kumpikaan todellakaan ole mitään heittopusseja. Ruotsi jäi lohkoon viime vuonna, ja Kanadakin oli hyvin lähellä putoamista, kunnes sitten eteni mestaruuteen. Marginaalit on pieniä.
 
Viimeksi muokattu:

Stevie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Meidän parhaat pelaajat pelaa nykyään liian hyvissä joukkueissa NHL:ssa, ei saada enää edes kotikisoihin mukaan :) Harmi kun Laine ja Ristolainen vielä joutui jättämään kisat väliin. Mutta eiköhän se tästä ja hyvät kisat saada aikaiseksi. Tuskin kellään Suomi-fanilla voi liikaa ähkyä olla menestyksestä.
 

Valajas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Bolts, Yanni Gourde
Niin no, viimeksi pudottu puolivälierissä nöyryyttävästi Sveitsiä vastaan vuonna 2018. Ei siitä nyt kovin kauan ole, huomioiden vielä se että 2020 jäi kisat pelaamatta. Näkökulmansa kullakin, mutta on kyllä erikoinen näkökulma, että parin kultamitalin jälkeen jo pitäisi hävitä taas ”nöyryyttävästi”, että alkaisi taas kisat kiinnostamaan. Ikään kuin olisi taas päästävä siihen perisuomalaiseen, tuttuun ja turvalliseen pettymyksen tunteeseen, ja saisi sitten haaveilla että josko mekin taas voitettaisiin jotain vaikka 16 vuoden kuluttua. Ei kyllä varmasti ajattele yksikään kanadalainen lätkäfani tältä pohjalta, vaan kunnianhimoa ja ylpeyttä on vuodesta vuodesta toiseen, vaikka kuinka pyyhitään palkintopöydät puhtaaksi.

Ehkä se on tää formaatti mikä tässä korpeaa ja tietysti yhden suuren puuttuminen vielä. Nyhjätään väkinäisiä 5-0 voittoja Iso-Britanniaa vastaan ja sitten pelataan täysin järjettömällä jatkoaikasysteemillä yksittäiset ratkaisupelit, joissa jo varsinaisella peliajalla yhdellä jäähyvihellyksellä tai kenttämestarin erikoisella saattaa olla turnauksen kaatava painoarvo.

Ehkä tää on vaan yhdistelmä viime kevään finaalitappiota, olympiaähkyä ja nhl:n playoffeja joissa pääsee pari viikkoa nauttimaan siitä kun ääritasaiset joukkueet vääntää. Ja tietysti se että kotikisat vedetään EHT-jengillä latistaa myös. Ja sen lisäksi tuolta voisi ihan rehellisyyden nimissä heivata kolmanneksen joukkueista suoraan ulos.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Kyllä se alkaa vuosi vuodelta olla vaikeampaa orientoitua näihin pippaloihin. Ennen 2011 mestaruutta kisat oli tarunhohtoisia kun sitä mestaruutta odotettiin kun kuuta nousevaa ja muisteltiin entisaikojen pettymyksiä. Nykyään Suomen maajoukkue taas on kone, jolle kaikki muu paitsi finaalipaikka on pettymys etenkin näillä EHT-tason vastustajilla.

Normaali ilmiö siis että etenkin nämä ainaiset Norja-ottelut ja muut väkinäiset alkusarjan pelit vähän uuvuttaa. Varsinkin nämä jossa tarkoitus on minimivaivalla saada se kolme pojoa. Suomelle tekisi pitkästä aikaa kunnon nöyryyttävä putoaminen jotain Saksaa tai Sveitsiä vastaan puolivälierissä. Tietysti kotikisat vähän edes nostaa tunnelmaa, mutta aika väsynyttä on.

Alan ymmärtää, miksi kanadalaisia faneja nämä kisat eivät sytytä. Maha tulee täyteen menestyksestä. Nyt eletään Suomikiekon kulta-aikaa, kun miettii, että Suomi on voittanut viimeisen neljän vuoden aikana kultaa U18-, U20-, MM- ja olympiakisoissa. Odotukset nousevat pakostakin, vaikka joukkueessa ei ole kovin ihmeellistä NHL:n tähtiloistoa. Nykyään ei mennä peleihin peläten tappiota vaan haluten voittoa. Se on iso muutos mentaliteetissa.

Kisojen kannalta minua vähän harmittaa, että Suomen ensimmäisen pelin vastus on Norja. Kisafiilistä nostattaisi, jos kisat alkaisi jo jollain Ruotsi -pelillä tai jollain muulla kovemmalla vastuksella. Norjan kanssa ei ole mitään erityistä veristä kilpailua, vaan Suomen odotetaan ottavan vaan rutiinivoitto. Kyllä minä tästä Suomen peleille lämpenen ja siinä sivussa iloitsen pienempien kiekkomaiden menestyksestä.
 

torreira#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Arsenal
Meidän parhaat pelaajat pelaa nykyään liian hyvissä joukkueissa NHL:ssa, ei saada enää edes kotikisoihin mukaan :) Harmi kun Laine ja Ristolainen vielä joutui jättämään kisat väliin. Mutta eiköhän se tästä ja hyvät kisat saada aikaiseksi. Tuskin kellään Suomi-fanilla voi liikaa ähkyä olla menestyksestä.
Kyllähän kotikisojen voittaminen olisi aivan mieletöntä. Paineet on kovat, mutta jos jokin joukkue sen kestää, niin se on Jukka Jalosen johtama Suomi. Edelleen itselle hienoimmat kisat oli nuo 2016 nuorten mm-kisat. Ja olen lätkäkisoja seurannut 80-luvun loppupuolelta.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Oudot ketjut: hyvin toiminut ykkönen hajotettu, Innala saa näyttöpaikan siellä ja Pesonen laitettu kakkoseen parantamaan Filppulan ja Armian peliä. Kolmosketjulta en odota mitään, nelonen voi onnistuakin.

Mutta äkkiäkös sinne änärista tippuu ukkoja täydentämään rosteria.

Innala turhin tänään. Helppo laitaa Mikke siihen ykköseen.

Innala vilttiin, jos ei pelikieltoja tule.

Jos Mä En Ala En saa sitä kieltoa, niin Juholan Mikko neloseen, Sallinen kolmosen keskelle ja Innala kolmosen laitaan.
 
Viimeksi muokattu:

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Pelaako Granlund Latviaa vastaan?
 

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Oudot ketjut: hyvin toiminut ykkönen hajotettu
Hajoitettu ja hajoitettu, samapa kai se on, kuka tuossa nyt pelaa, kun MG:n ruutu se on sata kertaa sadasta.
 

Domi28

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Maple Leafs, Liverpool

Hokipedia

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, LA Kings, Underdog
Suomen pelit on myyty loppuun jo ajat sitten. Siis paljon ennen kuin yhtäkään pelaajaa oli tiedossa. Eli kyllä yleisöä kiinnostaa Suomi eikä Suomen pelaajat. Noin kärjistettynä. Ja vastaanottimien ääreen kerääntyy se puolitoista miljoonaa ihmistä riippumatta kokoonpanosta.
Olisi nyt edes avauspeli ollut oikeasti loppuunmyyty…
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Yrittäisin keksiä tästä sen negatiivisen, että olipa liian helposti voitettu avausottelu. Ei tästä nyt voi mitään hyvää seurata.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös