Miten vajaatehoiset saadaan töihin?

[Byvajet]

Miten työtä aktiivisesti hakevat mutta työtä saamattomat parhaan teränsä menettäneet saadaan töihin?

1. Velvoitetaan työnantajat positiiviseen syrjintään. Heidän on palkattava maahanmuuttajia, iäkkäitä, mielenterveyskuntoutujia, fyysisesti vajaakuntoisia ja koulutettava itse ammattitaitoa vailla olevia.
2. Mahdollistetaan kouluttautuminen työttömyyskorvausta vastaan kaikille. Pois kurssit ja viranomaisen juoksutus. Tilalle opinnot, joiden asianmukaisesta etenemisestä saa korvauksen.
3. Poistetaan työttömyystilastoista (henkisesti) sairaat ja tarjotaan heille terveydenhoitoa eikä työllisyystoimia.
4. Tuetaan ihmisten muuttamista. Tämä ei tosin paljon kuluja ajatellen ratkaise, koska yhdessä Helsingin lähiössä on enemmän työttömiä kuin koko Kainuussa tai muussa syrjäisessä kolkassa. Enemmän kaivataan koulutettuja maakuntiin kuin vajaatehoisia etelään.
5. Luodaan hätäaputöitä. Se on veronmaksajille kallista ja hyödytöntä, mutta se kuitenkin pitää ihmiset kiinni elämässä ja suojaa ainakin jonkin verran lamauttavalta ja syrjäyttävältä häpeältä.
6. Luodaan heikkotehoisille kansalaispalkka ja työllistetään heidät hyvin pienipalkkaisiin töihin. En tosin ole varma, kuinka moni työantaja tahtoo viimeisen oljenkorren varassa roikkuvia työllistää. He saattavat olla pikemminkin uhka kuin mahdollisuus.

Asiantuntijat ovat viime vuosina moneen kertaan huomauttaneet, että Suomen olisi välttämätöntä saada nuoret ja ikääntyneet työttömät töihin. Konkreettisista keinoista on ollut kuitenkin vähemmän puhetta. Se kai johtuu siitä, ettei uskalleta sanoa ääneen, että työnantajat pitäisi velvoittaa palkkaamaan myös ihmisiä, jotka eivät pysty antamaan täyttä työpanosta. Siksi keskustelu pyörii käsitteissä työllinen ja työtön sen sijaan että katsottaisiin työtä hakevien työttömien käytäntöön.

Yle haastatteli psykiatria, joka mainitsi, että aikaisemmin skitsofrenisistä on työllistynyt enemmistö, mutta nykyään ei enää juuri kukaan. Tehokkuus on syrjäyttänyt heidät.

Monissa maissa on paljon enemmän joutokäyntiä kuin Suomessa. Niissä on työtehtäviä, jotka teknisesti erittäin kehittyneessä Suomessa on lakkautettu ajat sitten. Aina kun keksitään keino tehostaa työtä, Suomi on maailman ensimmäisten joukossa ottamassa sitä käyttöön. Viimeksi muistan lukeneeni esimerkin Suomen pakettitoiminnoista. Muussa maailmassa pakettiautomaatteja vasta kokeillaan, Suomessa niitä on jo suuri määrä.

Suomen on ruvettava taistelemaan yhteiskunnan teknistymistä vastaan luomalla tietoisesti tehottomuutta. Muuten meille syntyy työelämä, jossa on tilaa vain terveille ja tehokkaille, eikä se ole realistinen tavoite, koska ihmisten fyysinen ja psyykkinen oireilu on normi, eikä kaikista työikäisistä ole pysyvästi tehokkaiksi synnynnäisten ominaisuuksiensa vuoksi koskaan.

Keinoni eivät varmasti herätä innostusta, tiedän sen jo etukäteen. Esittäkää siis omianne. Miten ihmiset, jotka saavat hakemuksiinsa hylsyjä puutteellisten ominaisuuksiensa vuoksi, saadaan töihin?

 

[-One-]

Ratkaisu on perustulo. Tekniikan kehitystä on minusta turha yrittää jarruttaa, vaan pitää hyväksyä se, ettei kaikkien työpanos ole 10€/tunti arvoista.

Yksi esimerkki kustannusneutraalista perustulomallista: Perustulomallini päätavoitteet Martti Hetemäelle | Uusi Suomi Puheenvuoro

Toinen haaste on sitten se, miten verotuloja saadaan jatkossakin kerättyä riittävästi, vaikka ajan myötä ihmiset tulevat kollektiivisesti tekemään vähemmän ja vähemmän tuottavaa työtä automatisoinnin lisääntyessä. Koneiden tuottamasta lisäarvosta riittävä osa pitää tavalla tai toisella saada ohjattua julkiseen kassaan.

 

[Herra Hopotin]

Nuoret pitäisi saada töihin. Makuuttamalla kotona tehdään pitkäaikaista hallaa yhteiskunnalle.

Miksi ei lanseerata vaikka palkkaa nuori töihin vuotta. Ekan vuoden valtio hoitaa työnantajakulut, jos firma palkkaa nuoren töihin.

 

[Knox]

Miten työtä aktiivisesti hakevat mutta työtä saamattomat parhaan teränsä menettäneet saadaan töihin?

1. Velvoitetaan työnantajat positiiviseen syrjintään. Heidän on palkattava maahanmuuttajia, iäkkäitä, mielenterveyskuntoutujia, fyysisesti vajaakuntoisia ja koulutettava itse ammattitaitoa vailla olevia.

Miten tämä sitten kompensoitaisiin työnantajille? Palkkaat vajaakuntoisen (pakosta) töihin, joudut sitomaan siihen vähintään yhden ammattilaisen joka opettaa ja vahtii, mikä tarkoittaa ettei tämä ammattilainen toimi ns täydellä teholla omassa työssä.

Harva rekryää rekryämisen vuoksi, yleensä syynä on tarve työvoimalle. Vierastan kovasti ajatusta, jossa velvoitetaan työnantaja positiivisen syrjintään.

Sinällään aihe on hyvä ja keskustelun arvoinen. Minusta selkeästi työkyvyttömät pitäisi siirtää isolla luudalla pois työnhakijoiden joukosta. Kukaan ei voita siinä, että joku elämänhallintansa menettänyt hakee paikkaa koska työkkärin täti käski.

 

[mutina]

Miten tämä sitten kompensoitaisiin työnantajille? Palkkaat vajaakuntoisen (pakosta) töihin, joudut sitomaan siihen vähintään yhden ammattilaisen joka opettaa ja vahtii, mikä tarkoittaa ettei tämä ammattilainen toimi ns täydellä teholla omassa työssä.

En tiedä liittyykö asiaan mitään kompensointia, mutta Saksassa tietyn koon ylittävillä yrityksillä (olikohan 20 työntekijää) on lain määräämä velvoite palkata joku prosenttimäärä vajaakuntoisia työntekijöitä. Näin työllistetään mm. kehitysvammaisia.

 

[salama#8]

1. Velvoitetaan työnantajat positiiviseen syrjintään. Heidän on palkattava maahanmuuttajia, iäkkäitä, mielenterveyskuntoutujia, fyysisesti vajaakuntoisia ja koulutettava itse ammattitaitoa vailla olevia.

Näin yrittäjänä puistatuttaa jo se, että joku voi ajatella edes näin. Vapaassa yhteiskunnassa pitää olla yrittäjällä vapaus palkata parhaaksi näkemänsä henkilö kuhunkin tehtävään.

 

[sampio]

Ja sitten tulee sekin eteen, että vajaatehoiset eivät voi talvella työskennellä parina kolmena iltana viikossa ollenkaan, kun HIFK:lla on matsi.

 

[teppana]

Näin yrittäjänä puistatuttaa jo se, että joku voi ajatella edes näin. Vapaassa yhteiskunnassa pitää olla yrittäjällä vapaus palkata parhaaksi näkemänsä henkilö kuhunkin tehtävään.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Yhteiskunta luo edellytyksiä ja velvotteita yrityksille. Ei tuo minustakaan kovin toimivalta ajatukselta kuulista, mutta ei se myöskään mikään puistattava ajatusmalli ole. Noihin palkkauksiin voisi sitten yhteiskunta lähteä tukemaan vaikka verohelpotuksin tai muin vastaavin tavoin jotta siitä saisi realistisempaa.

 

[Andi]

Haiskahtaa rasistiselta kysymykseltä kun mietitään ensin miten saadaan parhaan teränsä menettäneet töihin ja heti seuraavaksi kehoitetaan palkkaamaan maahanmuuttajia. Yleistetäänkö tässä siis että he ovat jo menettäneet parhaan teränsä?

Omasta aktiivisuudesta tuo on paljon kiinni pääseekö hakiessa töihin lopulta. Eriasia sitten mitä suostuu kukakin tekemään. Itselle jäi joskus elävästi mieleen kun ammattikorkean jälkeen tuttava sanoi ettei jaksa töihin mennä koska rahaa saa työttömänäkin riittävästi eikä tarvitse aamuisin heräillä niin aikaisin.

Yksi hatusta heitetty keino tuohon kysymykseen kuitenkin voisi olla panostaa lisää ja ohjata/kouluttaa tuon kaltaisia ihmisiä yrittämiseen eri tavoin.

 

[Knox]

En tiedä liittyykö asiaan mitään kompensointia, mutta Saksassa tietyn koon ylittävillä yrityksillä (olikohan 20 työntekijää) on lain määräämä velvoite palkata joku prosenttimäärä vajaakuntoisia työntekijöitä. Näin työllistetään mm. kehitysvammaisia.

Tämäkin on varmaan kuitenkin sidoksissa alaan? Ja siihen, että onko esimerkiksi kehitysvammaiselle osoittaa työtä josta hän suoriutuu?

Tämä tuntuu nopeasti kuitenkin asialta, jossa kannattaisi mieluummin edetä porkkanalla entä kepillä. Saat x määrän verohelpotuksia, kuin että jotain on pakko tehdä.

 

[Sonny Burnett]

Muistan hyvin kun Urpo Leppänen oli työministerinä. Pienenä koululaisena ihmettelin liikuntatunnilla miksi kylän juopot maleksii aina urheilukentän laitamilla. Ne oli siellä velvoitetyöllistettyinä.

 

[mutina]

Tämäkin on varmaan kuitenkin sidoksissa alaan? Ja siihen, että onko esimerkiksi kehitysvammaiselle osoittaa työtä josta hän suoriutuu?

Tietoni ovat about kymmenen vuoden takaa, eli asiat ovat voineet muuttua. Silloin yrityksen oli tarjottava työtä, alasta riippumatta. Isommissa firmoissa saatettiin esimerkiksi perustaa osasto, joka teki jotain muuta kuin muu yritys, jotta velvoite täyttyy. Sitten oli postitusta, pakkaamista ym.

Kaverin veli kokosi jotain pahvilaatikoita isossa teknologiayrityksessä, joka sitten myi ne laatikot jollekin toiselle yritykselle. Sitten asiassa on se puoli, että kaverini veli inhosi työtään syvästi. Se sai minut miettimään uudemman kerran työllistymisen monia puolia. Työ on tärkeää, ja monelle vajaakuntoiselle todella tärkeää, jotta voi tuntea itsensä osaksi yhteiskuntaa. Oma veljeni on aina ollut kova työmies heikoista hengenlahjoistaan huolimatta. Mutta onko oikein laittaa vajaakuntoinen tekemään pakolla työtä, josta tämä suorastaan kärsii, ja itkee iltaisin ajatellessaan seuraavaa työpäivää?

 

[dana77]

Jos nyt mietin että mitä töitä meidän toimistolla pahemmin vajaakuntoinen voisi tehdä, niin kerran kuussa voisi viedä tyhjät pullot kauppaan ja muutaman kerran viikossa tyhjentää tiskikoneen ja avata oven jos joku on unohtanut avaimet. Voisi vähän tylsä työnkuva olla.

Oikeat vastaukset kysymyksiin ovat 6) ja 2).

 

[-pasi-]

Omasta aktiivisuudesta tuo on paljon kiinni pääseekö hakiessa töihin lopulta. Eriasia sitten mitä suostuu kukakin tekemään. Itselle jäi joskus elävästi mieleen kun ammattikorkean jälkeen tuttava sanoi ettei jaksa töihin mennä koska rahaa saa työttömänäkin riittävästi eikä tarvitse aamuisin heräillä niin aikaisin.

Pitää toki muistaa että loppupeleissä taitaa aika vähissä olla ne jotka ei halua töihin ollenkaan ja lusmuilee. Sitten on meitä "vajaatehoisia" joilla on jotain rajoitetteita, mutta halua tehdä jotain. Itsekään en ole koskaan palkkatöitä tehnyt mutta taustalla on paljon sairauksia. en tosin koskaan ole pitkiä aikoja kotona ollut aina jotain opiskeluja, harjoitteluja ta pajatoimintaa, viimevuodet lähinnä pajatoimintaa. Varmasti on joitain juttuja joihin itsekin voisin sopia mutta näillä vaivoilla ei kovin tehokasta työntekijää moneen juttuun moneksi tunniksi viikossa saa.

Porkkanaa enemmän tarjoaisin ja miettisin saisiko työpaikkoihin luotua lisää näitä tehtäviä johon ei kokopäiväistä työntekijää tarvitsi. Pitäisi saada joku välimuoto 9e harjoittelupaikoille ja palkkatuelle. Sopiva porkkana työnantajalle että myös työntekijälle.

 

[Jannacci]

Suomeen tarvitaan paljon matalan koulutuksen työpaikkoja, joihin voi päästä vaikka pelkällä peruskoulututkinnolla. Yksinkertaista perustyötä, jossa ei ole kiirettä, ei tulosvastuuta eikä hektistä ilmapiiriä. Vähemmän koneellistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi enemmän aktivointia pitkäaikaistyöttömille, jotta ei käy kuten Patrikille. Logged in | Jakso 2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin

 

[Jani82]

Iäkkäiden työllistymiseen auttaisi eniten sairauseläkkeen maksatuksen muutos nyt sellaisen n.50v henkilön saama siarauseläke päätös tarkoittaa vähintään 500k€ kustannuksia yritykselle.
Ei tarvitse miettiä minkä takia läheskään kaikkialle ei sitten yli 50v henkilöitä palkata.

Kehitysvammaisten työllistyminen nyt riippuu täysin firmasta onko siellä jotain järkevää tekemistä mitä voi tehdä.
Kokemusta nyt useamman firman osalta, että jos on sellainen homma jossa ammattikädet menevät hukkaan ja homma on helposti opetettavissa niin palkkaaminen on ollut helppoa.
Sitten jos homma on alusta asti kohtuullisen haastavaa niin silloin palkkaamisen kynnys nousee kun se sitoo niitä ammattikäsiä myös.

 

[Jani82]

Suomeen tarvitaan paljon matalan koulutuksen työpaikkoja, joihin voi päästä vaikka pelkällä peruskoulututkinnolla. Yksinkertaista perustyötä, jossa ei ole kiirettä, ei tulosvastuuta eikä hektistä ilmapiiriä. Vähemmän koneellistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi enemmän aktivointia pitkäaikaistyöttömille, jotta ei käy kuten Patrikille. Logged in | Jakso 2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin

Mistä luulet, että näitä paikkoja Suomen palkkatasolla tulee?
Ei tule mistään kun täällä nimenomaan pystytään hommat pitämään silloin jos pystytään vartioimaan tuotteita ja lisäämään niihin extroja joita nämä ns. Halpa maat muualla eivät yhtä hyvin pysty.

 

[Creed Bratton]

Suomeen tarvitaan paljon matalan koulutuksen työpaikkoja, joihin voi päästä vaikka pelkällä peruskoulututkinnolla. Yksinkertaista perustyötä, jossa ei ole kiirettä, ei tulosvastuuta eikä hektistä ilmapiiriä. Vähemmän koneellistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi enemmän aktivointia pitkäaikaistyöttömille, jotta ei käy kuten Patrikille. Logged in | Jakso 2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin

Neuvostoliitto takaisin, niin voidaan tuottaa luokatonta paskaa, joka kelpaa bilateraalikaupassa vastineeksi öljystä.

Joo hauska ajatus pitää elämä helppona ja työt yksinkertaisena, mutta eipä kuule mikään yritys pärjää kilpailussa tuolla strategialla.

 

[El Gordo]

Julkisen sektorin irtisanomisten kanssa ainakin tulisi olla varovainen. Senhän nyt arvaa, ettei ne työllisty, paitsi ehkä jotkut nuorimmat ja kyvykkäimmät. Jos on pakko irtisanoa, niin pitäisi ainakin kohdistaa potkut niihin potentiaalisiin työllistyjiin.

 

[Ostoskassi]

4. Tuetaan ihmisten muuttamista. Tämä ei tosin paljon kuluja ajatellen ratkaise, koska yhdessä Helsingin lähiössä on enemmän työttömiä kuin koko Kainuussa tai muussa syrjäisessä kolkassa. Enemmän kaivataan koulutettuja maakuntiin kuin vajaatehoisia etelään.

Tämä ei nyt avaudu minulle. Tuetaan muuttamista minne? Miten? Mitä tällä saavutetaan?

 

[teroz]

Ei kysymys ole edes vain vajaatehoisista, vaan systeemin mukavoittuneista.

HSssä joku kaveri kertoi omalla pärställään noin 40 vuotiaana, että ei työt napostele vaikka on koulutus jne - harrasteet ja yhdistystoiminta on kivempaa puuhaa ja erityisesti se, että kämppä Kruunhaassa menee valtion piikkiin 100 pros on kiva bonari, ja oli laskeskellut että tarttee 3000kk ansiot että kannattaisi edes harkita mennä töihin.

Tällaiselle kaverille lappu postissa, jossa kerrotaan että nyt loppuu se Krunikassa asuminen 12kk päästä ellet työllisty, tämän jälkeen korvattavan asumisen taso vaihtuu 500€/kk tasoon eli tervemenoa viihtymään Kontulaan. Kaveri työllistyisi mitä todennäköisimmin.

 

[Perusjäbä]

Sehän tässä on nurinkurista että työn teosta rangaistaan, sekä opiskelustakin saa vähemmän kuin tekemättä mitään. Vakituinen työpaikka on myös monelle tuntematon käsite.

 

[Baldrick]

Aspergerin oireyhtymä voi olla vahvuus työelämässä – esimerkiksi tarkassa koodarin työssä autismin kirjon ihminen pärjää paremmin kuin moni muu

Sosiaalisesti rajoittunut ja syvästi tunteva introvertti on haluttu työntekijä erityisosaamista vaativilla tekniikan aloilla.

yle.fi

Aspergereille ja autisteille löytyy keinoja.

Suomeen tarvitaan paljon matalan koulutuksen työpaikkoja, joihin voi päästä vaikka pelkällä peruskoulututkinnolla. Yksinkertaista perustyötä, jossa ei ole kiirettä, ei tulosvastuuta eikä hektistä ilmapiiriä. Vähemmän koneellistamista ja digitalisaatiota. Lisäksi enemmän aktivointia pitkäaikaistyöttömille, jotta ei käy kuten Patrikille. Logged in | Jakso 2: Anatec#5980 - Vois mennä paremmin tai huonommin

Jos miettii, että miten nuo kotona lojuvat pelaajat saadaan töihin, niin sitten kyllä vaikeutuu. Työtehtävät pitää pelillistää? Se on fakta, että simppeleitä suojatyöpaikkoja ei tule lisää, vaan ne vähentävät jatkuvasti.

Sen sijaan näen, että Suomessa olisi varmasti valmiudet kouluttaa ainakin sosiaalisesti rajoittuneita ja uudelleenkouluttaa koodaamisen ja ohjelmistosuunnittelun pariin, niin saadaan ainakin osa hyötykäyttöön. Jenkeistä tässä on löytynyt onnistumisia pikkukaupunkien kaivostyöntekijöiden uudelleenkoulutuksessa. Pieni Suomi voisi tässä nousta aallonharjalle ja sopeuttaa väestöään jo ennen muita tietotekniikan pariin.

 

[The Nikkari]

Miten työtä aktiivisesti hakevat mutta työtä saamattomat parhaan teränsä menettäneet saadaan töihin?

1. Velvoitetaan työnantajat positiiviseen syrjintään. Heidän on palkattava maahanmuuttajia, iäkkäitä, mielenterveyskuntoutujia, fyysisesti vajaakuntoisia ja koulutettava itse ammattitaitoa vailla olevia.
2. Mahdollistetaan kouluttautuminen työttömyyskorvausta vastaan kaikille. Pois kurssit ja viranomaisen juoksutus. Tilalle opinnot, joiden asianmukaisesta etenemisestä saa korvauksen.
3. Poistetaan työttömyystilastoista (henkisesti) sairaat ja tarjotaan heille terveydenhoitoa eikä työllisyystoimia.
4. Tuetaan ihmisten muuttamista. Tämä ei tosin paljon kuluja ajatellen ratkaise, koska yhdessä Helsingin lähiössä on enemmän työttömiä kuin koko Kainuussa tai muussa syrjäisessä kolkassa. Enemmän kaivataan koulutettuja maakuntiin kuin vajaatehoisia etelään.
5. Luodaan hätäaputöitä. Se on veronmaksajille kallista ja hyödytöntä, mutta se kuitenkin pitää ihmiset kiinni elämässä ja suojaa ainakin jonkin verran lamauttavalta ja syrjäyttävältä häpeältä.
6. Luodaan heikkotehoisille kansalaispalkka ja työllistetään heidät hyvin pienipalkkaisiin töihin. En tosin ole varma, kuinka moni työantaja tahtoo viimeisen oljenkorren varassa roikkuvia työllistää. He saattavat olla pikemminkin uhka kuin mahdollisuus.

Aivan hirveitä vaihtoehtoja kaikki.

Luodaan lisää byrokratiaa ja nostetaan työn tehokkuusvaatimusta entisestään, kun veropaine kasvaa. Avataan vielä: kasvanut byrokratian määrä vaatii lisää tekijöitä. Näiden palkat maksetaan verovaroin (ja veroluontoisin maksuin), jolloin verotukseen (ja veroluontoisiin maksuihin) kohdistuu nostopainetta. Tämä taas nostaa tyosuoritteen yksikköhintaa, jolloin tulee taas tarve tehostaa, että kilpailukyky säilyy.

Nämä "parhaan teränsä menettäneet" voivat hakeutua ryhmään (ryhmän nimeksi voidaan keksiä joku kiva), jossa alentuneen työtehon omaavat henkilöt saavat myös alennettua palkkaa. Tämä voi olla tilapäinen ratkaisu tai tämä voi olla lopullinen ratkaisu, henkilöstä riippuen. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä paljonko pienituloinen tienaa, kun ei pysty itseään kuitenkaan elättämään. Viulut maksetaan verovaroista subvention, progressiivisen verotuksen ja suorien tukien muodossa. Enemmän tämä vaikuttaa elämänlaatuun ja yleiseen terveystilaan, kun elämässä on jokin rutiini. Tästä voi toki löytyä sitten epäsuoria kustannussäästöjä,

Jokainen saa siis itse valita haluaako tuohon ryhmään hakeutua hetkellisesti kuntoutusmielessä vai pysyvästi. Toki ryhmästä pitää pystyä pääsemään poiskin. Työterveyspuoli voi sitten evätä ja hyväksyä tämän. Ketään tähän ei pitäisi velvoittaa tähän, mutta henköitä, jotka kokevat itsensä täysin työkykyisiksi ja tehokkaiksi, motivoidaan erilaisten tukien lisäyksillä ja poistoilla aktiivisuudesta riippuen. Näin oikeasti alentuneesta työkyvystä kärsivät pääsevät töihin ja lonnijoille löytyy motivaattori. Tuohon viimeiseen lauseeseen vielä sellainen, että voihan sitä aina sosiaalitoimistosta käydä hakemassa rahaa, mutta sitä täytyy sentään hakea eikä se tule kuin Manulle illallinen.

Pitää muistaa, että pitkäaikaistyöttömätkään eivät ole homogeeninen ryhmä vaan jokainen on yksilö. Tällöin heitä pitää myös kohdella yksilöinä viiteryhmänsä sijaan.

 

[JZZ]

Suomen on ruvettava taistelemaan yhteiskunnan teknistymistä vastaan luomalla tietoisesti tehottomuutta. Muuten meille syntyy työelämä, jossa on tilaa vain terveille ja tehokkaille, eikä se ole realistinen tavoite, koska ihmisten fyysinen ja psyykkinen oireilu on normi, eikä kaikista työikäisistä ole pysyvästi tehokkaiksi synnynnäisten ominaisuuksiensa vuoksi koskaan.

Toisaalta teknistyminen voi olla myös osa ratkaisua ainakin tuohon alueiden eriarvoistumiseen. Harvassa toimistotyössä on enää oikeaa _tarvetta_ olla paikan päällä toimistolla, kun työn voi 100% hoitaa kotoaan vaikka Kainuusta. Ainoa joka tuota estää on kankeat prosessit yrityksissä. Samalla tekniikka myös vähentää alueiden eriarvostumista kun palvelut tulevat lähemmäs internetin kautta.