Miten maalit syntyvät?

[HockeyNator]

Kelasin läpi kaikki playoffeissa tehdyt maalit ja tekasin pienen tutkimuksen siitä miten ne syntyvät. Otin selville kolme asiaa: hyökkäystavan, maalintekotavan ja etäisyyden.

Hyökkäystavat jaoin seuraaviin ryhmiin:

Hidas hyökkäys
Puolinopea hyökkäys
Nopea hyökkäys
Aluepeli
Karvaus
Puolustusalueen kiekonriisto
Keskialueen kiekonriisto
Hyökkäysalueen kiekonriisto
Hyökkäysalueen aloitus

Maalintekotavat:

Suora laukaus
One-timer
Viivalaukaus
Ohjaus laukauksesta
Rebound
Maalinedustilanne
Läpiajo
Ylivoimahyökkäys
Vaikea laukaus (kaikki muut laukaukset)
Helppo laukaus

Etäisyydet:

0-2 metriä
2-6
6-12
12-

Rankkarit ja tyhjät maalit erittelin omaksi ryhmäkseen. Rankkarit kuuluisi kyllä mahduttaa ylempiin ryhmiin, mutta sitä en tätä suunnitellessa vielä tajunnut. Pientä hienosäätöä ryhmityksiin voisi tehdä, kuten San Jose toi ainakin mieleen omat maalit/pomppukiekot, jotka voisi eritellä eikä tarvitsisi soveltaa kuten nyt jouduin tekemään. Ryhmä vaikeat laukaukset on selvästi yleisin ja sen voisi jakaa osiin, jos joku keksii maalintekotapoja, jotka eivät minulle tulleet mieleen. Parannusehdotuksia otetaan siis vastaan.

Tässä tulokset

Tasakentällisin:

1. Aluepeli 35,0%
2. Nopea hyökkäys 25,7%
3. Karvaus 9,6%
4. Hyökkäysalueen kiekonriisto 9,0%
5. Hyökkäysalueen aloitus 6,1%
6. Keskialueen kiekonriisto 5,3%
7. Puolustusalueen kiekonriisto 4,1%
8. Puolinopea hyökkäys 3,5%
9. Hidas hyökkäys 1,8%

1. Vaikea laukaus 45,5%
2. Rebound 12,0%
3. Ylivoimahyökkäys 7,3%
4. Läpiajo 7,0%
5. Viivalaukaus 6,7%
6. Helppo laukaus 6,4%
7. Maalinedustilanne 5,8%
8. Suora laukaus 3,5%
9. One-timer 2,9%
10. Ohjaus laukauksesta 2,9%

1. 2-6m 36,2%
2. 0-2m 30,6%
3. 6-12m 24,8%
4. 12m- 8,5%

Ylivoimalla:

1. Aluepeli 77,0%
2. Hyökkäysalueen aloitus 8,1%
3. Nopea hyökkäys 4,1%
4. Puolinopea hyökkäys 3,4%
5. Hyökkäysalueen kiekonriisto 2,0%
6. Hidas hyökkäys 0,7%
7. Keskialueen kiekonriisto 0,7%

1. Vaikea laukaus 41,9%
2. Rebound 14,2%
3. Viivalaukaus 11,5%
4. One-timer 10,1%
5. Ohjaus laukauksesta 10,1%
6. Maalinedustilanne 10,1%
7. Suora laukaus 0,7%

1. 2-6m 37,8%
2. 0-2m 29,1%
3. 6-12m 24,8%
4. 12- 10,8%

Tasakenttä- ja ylivoimapeli ovat niin erilaisia, että yhteensä-lukemat ovat oleellisia vain etäisyyksien osalta.

1. 2-6m 36,9%
2. 0-2m 30,4%
3. 6-12m 23,8%
4. 12- 8,9%

Koko analyysin voi ladata täältä (excel-tiedosto). Siellä on jokainen joukkue eritelty ja termit on selitetty, jos ne eivät olleet itsestäänselviä. Sinne on joitain näppäilyvirheitä päässyt, jotka pistävät varmasti silmään, mutta virhemarginaali jää pariksi prosentiksi eikä se vaikuta edellä mainittuihin lopputuloksiin kuin muutaman kymmenyksen verran.

Muutama huomio:

- 2/3 maaleista syntyy kuuden metriin säteellä maalista.

- Kahden metrin säteeltä eli maalivahdinalueelta ja karvan verran yli tehdään lähes joka kolmas maali. Koko kaukalon kokoon tai edes pelkkään hyökkäysalueeseen suhteutettuna se on kärpäsenpaskan kokoinen alue, mutta silti sieltä suditaan käytännössä yhtä paljon maaleja kuin ne jotka eivät uskalla ajaa maalille laukovat kuuden metrin viivan takaa. Ehkä jonain päivänä Suomessa sisäistetään tämä.

- Hyökkäystavat voisi yhdistää ryhmiksi 1) oman alueen hyökkäykseenlähdöt, 2) riistopeli ja 3) hyökkäysalueen tapahtumat. Näin prosenteiksi tulisi tasakentällisin:
1. Hyökkäysalueen tapahtumat 41,1%
2. Oman alueen hyökkäykseenlähdöt 35,0%
3. Riistopeli 23,9%
Joku pelitapa-asioista paremmin perillä oleva ja pidempään kiekkoa seurannut voisi kommentoida josko moderni kiekko on menossa siihen suuntaan, että riistopeli vähenee ja oman alueen hyökkäykseenlähdöt ovat nousemassa isompaan rooliin, ainakin minä olen saanut tällaisen kuvan.

- Ja oman alueen hyökkäyksiinlähdöt on toteutettava nimenomaan nopeina. Hitaat ja puolinopeat hyökkäykset ovat tehottomia.

- Myös suorat laukaukset ja viivalaukaukset ovat tasakentällisin tehottomia. Maalivahdit ovat niin hyviä etteivät suorat laukaukset uppoa kuin harvakseltaan. Viivalaukaukset blokataan järjestään eikä kiekkoa pääse läpi ohjauksia varten.

- Tasakentällisin 17,8% ja ylivoimalla 24,3% maaleista tehdään maalinedustan kaksinkamppailutilanteista (maalinedustilanteet ja reboundit). Taas jotain, josta Suomessa pitää olla huolissaan vahvojen maalineduspelaajien puutteen takia niin hyökkäyksen kuin puolustuksen osalta.

- Ohjauskiekkoja ei tule tasakentällisin, mutta ylivoimalla ohjaamistaito on tärkeää joka kymmenennen maalin syntyessä ohjauksella. Taas merkittävässä roolissa oleva taito, jota Suomessa ei osata arvostaa.

- Joukkueen pelityyleistä pystyy tekemään päätelmiä. Esim. Montrealin pienikokoinen hyökkäys käytti nopeutta hyväkseen tehden ison osan maaleistaan nopeiden hyökkäysten avulla ja maalit syntyivät keskiarvoa kauempaa 6-12 metrin ollessa yleisin etäisyys. Chicago teki kaikki ylivoimamaalinsa kuuden metrin sisältä ja päästetyistä maaleista 23% syntyi Niemen antamista reboundeista jne.

- Tämä on NHL:n osalta tehty eikä täysin verrannollinen kansainväliseen tai suomalaiseen peliin verrattuna, vaikka muutaman kerran Suomen tilanteesta mainitsinkin. MM-kisojen tai SM-liigan pelejä voisin kelailla läpi ja esittää vertailuja jos jostain sattuu näkemään esim. jonkun liigajoukkueen kaikki maalit. Nelosen highlighteissa ei taida kaikki näkyä?

- Playoffeissa pelattiin 89 peliä, mutten usko että prosentit muuttuisivat merkittävästi runkosarjan kaikki +1000 peliä läpi kelattaessa.

 

[aquanqua]

Nousu punaviivalle > kiekko päätyyn > hyökkääjät perään > kiekko kaivetaan päädystä kaksinkamppailupelillä > laitavääntöä > kiekko viivalle > viivalaukaus > ohjaus tai suora laukaus maalille > irtokiekon voittaminen > maali

 

[Lecavalier4]

Ihan mielenkiintoinen tutkimus. Huomaa kyllä selvästi, miksi esim. Suomen maajoukkue ei saa maaleja millään aikaiseksi. Isot ja vahvat maalineduspelaajat puuttuvat.

Vielä, kun joku jaksaisi laskea, että kuinka suuri osa erilaisista hyökkäyksistä johtaa maaliin. Eli, mikä on hitaan hyökkäyksen tai läpiajon onnistumisprosentti.

 

[Henkka]

Olikos noissa maalintekotavoissa laukaus, jossa on maski, ryhmitelty mihinkä kategoariaan? Mielestäni sille pitäisi olla lähes omansa. Sellainen siis että maalivahti ei kunnolla näe, kun on joku edessä. Sen tapainen veto ammutaan yleensä kauempaa, käytännössä siniviivalta.

Erittäin mielenkiintoista tietoa kyllä.

 

[HockeyNator]

Olikos noissa maalintekotavoissa laukaus, jossa on maski, ryhmitelty mihinkä kategoariaan? Mielestäni sille pitäisi olla lähes omansa. Sellainen siis että maalivahti ei kunnolla näe, kun on joku edessä. Sen tapainen veto ammutaan yleensä kauempaa, käytännössä siniviivalta.

Ei ole ryhmitelty, mutta pistetään harkintaan. Yritin järjestellä ryhmät niin että ne eivät sulkisi toisiaan pois vaan olisivat mahdollisimman yksilöllisiä ja helpompia tilastoijalle merkata ylös. Maskia esiintyy lähes jokaisessa maalintekotavassa, joten sitä ei pysty määrittelemään omaksi ryhmäkseen, mutta neljännen kategorian voisi luoda, jossa katsotaan maalivahdin näkökulmasta edessä oleva trafiikki ja laukauksen taso; helposti sisään, ei mahdollisuuksia, hyvänä päivänä otettavissa tjsp. Näistä ryhmistä maskia esiintyy useiten viivalaukauksissa ja ohjauksissa sekä laukauksissa, jotka luovat reboundeja ja maalinedustilanteita. Jos jonkinlaisen arvion heittäisi niin tasakentällisin kuuden metrin rajan takaa tulevista maaleista (33%) noin puolissa on maalivahdin näkökenttää peitetty eli prosentteina 15-20. Ylivoimalla luku on selvästi suurempi ja joukkueiden välillä voi olla isoja eroja, kuten Detroitilla prosentit voivat olla yli kuudenkymmenen kun taas maskimiestä käyttämättömillä prosentit voivat jäädä alle kolmenkymmenen.

 

[Ink]

- Ja oman alueen hyökkäyksiinlähdöt on toteutettava nimenomaan nopeina. Hitaat ja puolinopeat hyökkäykset ovat tehottomia.

Eikö tämä ole vähän hätäinen johtopäätös kuitenkin. Jos kerran 35% maaleista syntyy aluepelillä (tarkoittaa ilmeisesti kulmapeliä tms. pyöritystä hyökkäysalueella) ja hidas tai puolinopea lähtö voi olla tilanteesta riippuen varmin tapa saada kiekko alueelle aluepelin käynnistämiseksi.

Tottakai nopea lähtö kannattaa silloin kun siihen on mahdollisuus, mutta vastustajakin on kentällä.

Hieno tutkimus joka tapauksessa, arvostan suuresti jos joku jaksaa vapaa-aikanaan tällaisia tutkia.

 

[HockeyNator]

Eikö tämä ole vähän hätäinen johtopäätös kuitenkin. Jos kerran 35% maaleista syntyy aluepelillä (tarkoittaa ilmeisesti kulmapeliä tms. pyöritystä hyökkäysalueella) ja hidas tai puolinopea lähtö voi olla tilanteesta riippuen varmin tapa saada kiekko alueelle aluepelin käynnistämiseksi.

Tottakai nopea lähtö kannattaa silloin kun siihen on mahdollisuus, mutta vastustajakin on kentällä.

Tässä on haettu sitä miten oman hyökkäysalueen hyökkäykset päätetään suorina hyökkäyksinä maaliin ja hyökkäykset muuttuvat aluepeliksi, kun ne eivät kohdistukaan suoraan maalille. Syynä NHL.comin highlight-masiina, joka ei aina näytä tilanteen alkuperää maalin tekevän joukkueen omalta alueelta asti. Tottakai puolinopeilla ja hitailla lähdöillä on omat merkityksensä rytmityksen kannalta, pitäen oman hyökkäyspelin monipuolisena ja rikkoen vastustajan "flowta". Se on tutkimus erikseen kuinka tehokkaasti eri rytmeillä hyökkääminen onnistuu. Pysähtyykö hyökkäys keskialueelle, heitetäänkö dumppaus päätyyn, tuleeko suorasta hyökkäyksestä maalipaikka tai, kuten tässä tutkimuksessa ainoastaan tutkittiin, maali jne. eri tavat joihin hyökkäys voi päättyä. Pitää ottaa tästä selvää ensi kaudella, kun se suunnitelmista huolimatta pääsi unohtumaan menneiden playoffien aikaan. Mutta joo oli vähän hätäinen johtopäätös, mutta osin se oli provoa kolmen, neljän vai viiden rytmin nimiin uskovia kohtaan. Jos muistan oikein niin Sihvonen mainitsi ensimmäisenä perusteena viivelähtöjen hyötyjä kerrottaessa nimenomaan maalipaikkojen luomisen ja tässä on todiste ettei maaleja niistä maalipaikoista ainakaan NHL:n puolella usein tule.

 

[dana77]

Minua mietityttää, että miten karvaus ja kiekonriisto eroavat toisistaan?

 

[anatsu]

Minua mietityttää, että miten karvaus ja kiekonriisto eroavat toisistaan?

Eikö karvauksella pyritä kiekonriistoon? Vähän sama kuin esileikki ja seksi.

 

[HockeyNator]

Minua mietityttää, että miten karvaus ja kiekonriisto eroavat toisistaan?

Karvauksella tarkoitetaan tässä kiekon dumppauksia päätyyn, josta kiekko hankitaan takaisin karvaamalla ja tehdään maali ennen kuin puolustava joukkue ehtii organisoitua.

 

[Pottakameli]

Eikö karvauksella pyritä kiekonriistoon? Vähän sama kuin esileikki ja seksi.

Näinhän se yleensä menee.

Toisaalta taas Kung Fu on todella iso yksittäinen tekijä, kun lähdetään karvaamaan.