Miten juot viskisi?

[Cosmo]

Ei, tämä ei liity jouluun mitenkään..:)

Mutta miten juot viskisi, ja ennen kaikkea mikä on suosikki viskisi?

Muutama vuosi sitten Irlannissa käydessäni jäin "koukkuun" (heh, turmiollinen ilmaisu) viskeihin. Eräässä puolituttavaperheessä kysyivät että "tykkääkö se poika viskeistä?". Vastasin että: "kyllähän niitä nyt täällä on tullut maisteltua, ihan hyviä ovat.." No, jotain kiroten sitten emäntä haki pöydälle n. kymmenisen eri pulloa, ja alkoi maistattamaan. Ja sillä tiellä olen edelleen. (taas erittäin turmiollinen ilmaisu kun viinasta puhutaan..:rolleyes: )

Voittajaksi kaiken maailman jamesoneista ja johnnywalkereista ja glennfidicheista ja muista, ihan nevahööd-merkeistä nousi selvästi Talikser. Skottilainen single malt, jonka mausta en osaa muuta sanoa kuin että hyvä, ja samettisen savuinen! :) Ja sen nautin lämpimänä, lorauttaen vain tilkan vettä sekaan. siis ihan tilkan, se antaa kivasti makua.

Lisäksi oikein mainio resepti johonkin pikkuflunssaan on kuuma juoma jossa on viskiä, kuuma vettä, sokeria pari teelusikkaa, ja sitruunana viipale kellumassa. Mutta sitä nyt voi tehdä jostain jenkiläisestä tinneristä (JD?) myös..:)

Ja missä Stadissa on paras viskivalikoima? Teatterissa on kohtalainen, mutta Talisker sieltä nykyjään puuttuu. Poppiksessa olen myös Talikseria juonut joskus. Jossain noista tämän syksyn uutuusravintoloista oli muistaakseni joku kunnon viskivalikoima..?

 

[HABS #11]

On the Rocks

Kaveri piirissä kulkee sellainen juttu kun viskistä tulee puhetta...

Espoolainen autoinsinööri meni ravintolaan ja tiskille tilaamaan. Baarimikko kysyi että mitäs laitetaan?
Laita viski on the Rocks... Ja laita vähän jäitä...

Itse juon viskin viskinä ja välillä maistuu liaankin kanssa;)

 

[Jet-Ace]

Mallasviskit

Minä juon ainoastaan mallasviskejä. Perusjuomana Glennfidich, Lagavulin & muut savunmakuiset maistuvat myös.

Viski pitää juoda huoneenlämpöisenä, ei vettä tai jäitä joukkoon pilaamaan makua.

Toinen perversio on laadukas calvados. Kunnon calvadosta on Suomesta hankala löytää, mutta esim. Helsingissä ravintola Papa Giovannissa on 2 erinomaista calvadosta. Papa on ruokaravintolanakin Suomen aatelia ja palvelu yksi parhaista.

 

[onni]

Minäpä juon viskini taiteen sääntöjen mukaan, eli vesitilkan kanssa. Ennen kaikkien "puritaanien" vastauksia totean, että olen yhden illan väitellyt tästä teemasta skottilaisen kanssa, joka samaan aikaan tunki nenän eteen viskiä toisen perään; vedellä ja ilman. Perusteluina veden käyttöön skotti esitti kitkerän maun häviämistä, ja kas, sehän häviää vesitilkan kanssa. Jäljelle jää ainoastaan oikea viskin maku.

Omat suosikkini ovat Laphroiag ja Highland Park. Lagavuhlin menee kanssa ihan mukavasti. Helsingissä voisi suositella sekä Vanhan Beer Cafeta sekä entistä Black Dooria (muistaakseni liittyi kala-ravintoloihin, joten nimi on varmasti muuttunut). Ja kerran vuodessa tarjoutuu loistava tilaisuus maistella viskejä Helsingin olutmessuilla.

 

[Bob77]

Chivas Regal . Parasta mitä nummien miehet saavat aikaan.

 

[jepujee]

Pehmeät irkkuviskit pääsääntöisesti maistuu, ja kuivana, mutta olut-miehenä tulee harvemmin läträttyä vahvempien kanssa. Skottiviskit tulee hyvänä kakkosena, mutta jenkkilitkuille en ole keksinyt vielä käyttötapaa. Onko joku kokeillut toimiiko ne autonikkunanpesunesteenä?

 

[Lukkolainen]

En JUO

Viskistä tulee meinaa niin vi¤+#"nen krapula että!!!!

 

[mikaw]

Kuivana. Tosin se vesitippa on ollut testissä hyvin tuloksin. :cool: Hyviä merkkejä (imho siis) on mm.

Macallan.

Toinen hyvä on Aberlour ja siitä erityisesti se 57.1:n versio (tai siis sitä on tullut maistettua. Tosin samainen juoma saattaa olla aika petollinen, kun ei tuo prosenttimäärä "oikein tunnu missää".

Kolmas suosikki onkin Oban. Sitä ei oikein webbisvua löytynyt, joten siksi vain teksiä. :?

Ja erikoisempana merkkinä sitten Nikka. Tätä löytyy ainakin Vanhan kuppilasta.

Muitakin hyviä on (paljon), mutta nämä on erityisesti jääneet mieleen.

 

[Tatzka]

Itsenään ilman tehosteita, viski on siitä hyvä juoma,
että krapulaa ei tule:)

 

[Eisenhower]

Viskiin en missään tapauksessa laita jäitä. Pieni tilkka vettä tekee nautinnosta täydellisen.

Konjakki kylläkin maistuu vieläkin paremmalta. Ilman vesitilkkaa.:D

 

[Rocco]

Jameson on pehmeää ja saa aistit herkäksi. Myös Jameson on erittäin hyvä.

 

[Rets Bomo Was]

Nyt ollaan asian ytimessä. Viski on hyvää, ihanaa suorastaan. Silloin tällöin makunautinto nousee vielä kolmanteen potenssiin, kun joku sukulaissetä maistattaa jotain suurta tuntematonta single maltia, johon itsellä ei koskaan olisi varaa, ja jonka nimi ei tästä syystä jää myöskään mieleen.

Alkon tavarasta on Chivas toki hyvä, mutta kovin ylihinnoiteltu makuunsa nähden. Rets ostaa Glenfiddichin, Red Lebelin tai Ballantinesin, kun itse joutuu maksamaan. Ihan kelpo juomia ovat nimittäin nekin. Mutta sitten kun olen iso ja rikas ja huonosti nukkuva porvari, sitten juon vain laatuviskejä. Sellaisia, joista nyt näen vain märkiä unia.

 

[mikkoz]

melkein kaikki viina uppoo ja uppoo viskikin jos joku tarjoo, mutta muuten juon viskini irish coffeessa.

 

[Clark Kent]

Jäillä...

... ainakin tätä viskiä.
Hyvää on.

 

[finnjewel]

Huoneenlämpöisenä myös. Olen kokeillut veden kanssa tms, mutta omasta mielestäni tuloksena on vain suurempi määrä samanmakuista tavaraa. Makuasioista ei onneksi voi kiistellä, ja siksi voin väittää, että bourbonit on p*****stä. Skottilaista sen olla pitää. Viskimerkeistä ovat kieleen jääneet mm. "Devar's White Label" ja "The Glenlivet". Siitä olen samaa mieltä kuin joku edellinenkin kirjoittaja, että viskistä ei kannata känniä ottaa: kankkunen on hirveä.

Parhaan viskiostokseni mitä tulee hinta/laatu -suhteeseen tein kerran Moskovassa: paikallisen ruokakaupan viinaosastolla oli myytävänä Chivas Regalia (12 years) 40 ruplaa/0,75 l puteli. Pimeän ruplan arvo oli siihen aikaan n. 70 penniä... Kun kysyin myyjältä, montako pulloa per asiakas tuota saa ostaa, tiuskaisi mummo, että "osta niin monta laatikkoa kuin haluat". No, en jaksanut (enkä kehdannut) kantaa kuin kaksi laatikkoa á 6 pulloa.

 

[Maila]

nami

Jouluähkimisen päälle maistuisi kyllä viski. Harmi vain kun anoppilaan ei tullut otettua omia juomia mukaan...

Kotona odottaisi mainiot Lagavulin ja Glenfiddish, sekä useat halvemmat ryypiskely, tai Irish Coffee viskit...

Niin, ja lasiin tilkka vettä viskin päälle.

-Maila

 

[BigRedBob]

Crown Royal tai Chivas Regal huoneenlämpöisenä.

 

[Yläpesä]

Tässä toisessa kädessä laivalta rahdattua Laphroaigia siemaillen oikean käden sormet hapuilevat näppäimistöä osuen silloin tällöin kohdalleen.

Rakkaalla on kyllä monta nimeä, enkä voi pahalla tahdollakaan kovin monta viskiä ihan hirveäksi moittia. Ehkä vain olen unohtanut saman tien joskus moista maisteltuani. Eihän tippa tapa, joten vesitippa sopii silloin tällöin äkäisen vanhan herran pehmittäjäksi, jäät tykkään jättää avantoon. Mutta yhtä usein kädenlämpöinen viski naturell tainnuttaa Ylhäisen pesän, saa äänen pehmeän karheaksi ja luonteen myötäkarvaiseksi.

Viskikaapista (jonka olen entisöinyt vanhasta grammarikaapista, sivussa kaadettavat savikiekkolokerot) löytyy tällä hetkellä mainittu Laphroaig, joka väittää olevansa Cask Strength eli rapiat 50%, jota todella onkin tarkoitus laimentaa vedellä, sekä Lagavulin, Balvenie´s, Tullamore Dew ja Jack Daniel´s.

Siis toki smokiet skottijuomat pyhittävät lepopäivän parhaiten puolikkaan sikarin kera, mutta välillä kaipaa ihan virkistykseksi muutakin. Pehmeät irkut käyvät siihen vallan hyvin. löydän myös silloin tällöin tilanteita, joissa amerikkalainen makeampi maku on ihan perusteltu. Danielin jaskaa on ihan turha haukkua, kyllä siitä rock´n´rollia löytyy, kysykää vaikka Rothin Dave Leelta. Käytänpä joskus myös 4 ruusua, Jim Beamia ja Kentuckya. Jos kahviin tai muuhun litkuun pitää viskiä sotkea, se on juuri jotain amerikkalaista.

Hassua on kuinka makuaistin vuosien saatossa muuttuu. Muistan vielä elävästi kuinka suomalainen olut ja valkoviini olivat linnunmaitoa, punaviiniin en koskenut ja konjakki tai viski saivat oksennusrefleksin toimimaan. Sitten jätin valkoviinin opiskelijoiden iloksi ja vannoin hyvän punaviinin nimeen pitkiäkin julistuksia. Vaan niin ovat jääneet harvojen iltojen aiheiksi ja lähinnä ruokapöytään nuokin pullot. Kun vielä erehdyin ensin pitämään vain konjakista ja kiroamaan viskit makuhalvauksen saaneiden myrkyksi, onkin ympyrä nätisti sulkeutunut. Nyt riittää hyvä tumma olut silloin tällöin, saunajuomaksi lähes mikä hyvänsä lager ja nautinto haetaan viskistä. Ei rajusti vetämällä vaan pitkän päivän nautiskellen.

Samaa maun muutosta on tapahtunut naistenkin suhteen, mutta koska Rööri ei ole enää täällä, jätän avautumatta enempää. Harmi, olisi ollut tekstiä varastossakin...

 

[Rebound]

Nautintoja

Kiskon raskaan vanhan oven auki joka painuu takanani kolahtaen kiinni mutta tuuli ehtii heittämään sisälle baariin tuulahduksen raikasta talvi-ilmaa ohessa jalkarättien kokoisten lumihiutaleiden kanssa. Pieni irkku-pubi tuoksuu savuiselta ja pakkasessa kylmenneet poskeni alkavat heti lämmetä. Pyyhin olkapääni lumesta ja riisun takkini asettaen sen naulaan. kaivan taskustani kaksi alumiinista putkiloa ja tulitikut, varmoin askelin suuntaan tiskille. Tilaan Aberlour lasillisen, tietenkin kuivana ja kyytipojaksi otan Kilkennyä hanasta, sen juon kaiken muun jälkeen, en välillä. Pöytään päästyäni katselen hetken whiskyn kultaista välkettä lasissa ja lopulta nuuhkaisen sitä voimakkaasti. Aromit vyöryvät nenääni ja sitä kautta tajuntaani: Miltä se tuoksuukaan! En malta enää odottaa vaan kaadan, tätä ”elämän vettä”, suuhuni ja annan sen hetken vaikuttaa suussani ennen nielemistä. Aine lämmittää koko kehoani. Tunnen hedelmäisen maun jäävän kitalakeeni ja myös jälkimaku on harvinaisen raikas.
Hyvillä mielin avaan pöydälle laittamani alumiinipötkilön ja avaan sen, sisältä paljastuu Habaneros, tarkemmin sanottuna kuubalainen Partagas-sikari. Tiedän toisessa putkilossa olevan myös kuubalaisen, Montecriston, mutta haluan polttaa ensin tämän, Kuuban toiseksi vanhimman sikaritehtaan tuotoksen. Leikkaan sen pään auki sikarileikkurilla ja nuuhkin tätäkin nautintoa pitkään ja olen tyytyväinen, että raikas ulkoilma on avannut hengitystieni äärimmilleen.
Maistan Aberlouria ennen sikarin sytyttämistä. Laitan tämän jumalaisen kääryleen suuhuni poistamatta ”vyötä”. Lämmitän sikarin päätä tulitikulla mutta en vielä sytytä sitä. Pyörittelen hetken sikarin päätä lähellä tulta ja lopulta sytytän sen. Se syttyy näin kevyesti ja palaa kauniisti. Vedän kunnolla savua suuhuni ja puhallan sen pois, sikarin savua ei vedetä koskaan henkeen vaan se puhalletaan aina pois suusta ja näin ainoastaan sikarin maku jää suuhun. Tiedän tähän menevän aikaa, ainakin puoli tuntia, mutta se ei haittaa. Sikarin poltossa ja whiskyn juonnissa ei saa koskaan olla kiire. Nyt minulla on aikaa. Katseeni hakeutuu teksti-tv:lle ja siellä pyöriviin päivän liiga tuloksiin. Tiedän tulokset varsin hyvin sillä olen juuri saapunut matsista kotiin. Mietin kuinka lätkän seuraaminen voikin olla niin lähellä sikarinpolttoa ja whiskynjuontia: Ensin on vain odotus siitä, että pian saa seurata ja nauttia oman suosikkijoukkueensa edesottamuksista ja kauniista kuvioista, ehkäpä muutamasta kauniista maalistakin. Pian se onkin jo totta ja istut katsomossa nauttimassa suosikeistasi, sehän on kuin sikarin tai whiskyn tuoksua. Maalit ovat sitten sitä maistelua.
Kyllä elämä on ihanaa, kaikkine nautintoineen.

 

[Rize]

Nautin itse viskistä jäämurskan ja sitruunan kera.

 

[Mike]

Glenfiddich jäillä.
Maistuisi muuten nytkin - saisi tuon jouluaaton tuoman äärimmäisen pahan kohmelon karkoitettua nopeammin kehosta kuin keskiketterällä.. Tai jos ei nyt ihan karkoitettua, niin ainakin siirrettyä sitä ;) Kippis!

 

[Germanicus]

Yes!!!

Olipa hyvä kysbä taas pitkästä aikaa.Viskini nautin aina sellaisenaan ja suosikkejani ovat Chivas,Seagram,Old Dignity,Long John.Suosikkini tästä joukosta on luonnollisesti Seagram,jonka mieto maku iskee kuin tuhat volttia.Viskiin ei mielestäni pidä lisätä mitään,vaan tulee nauttia viskin omasta mausta.Aiemmin join yleensä pelkästään Skottilaista,mutta nyttemmin olen tutustunut yhä enempi jenkkien tuotantoon.

Ongelmana tässäkin harrastuksessa on tämä kauniimpi osapuoli,joka ei välillä ymmärrä tutkimus matkojani juomien jaloon maailmaan.Tällä hetkellä vetelenkin mietoa kolmos Koffia,kunhan tuo emäntä iltasella kuukahtaa,niin pääsenkin maistelemaan kunnon Bourbon Whiskey:tä(Old Dignity)

Elikkä,mulle maistuu viski kuin viski,kunhan se vain on jalon makuista,eikä mitään Suomi tuubaa!!!!!

Ps:Kaapissani on myös Thaimaalaista viskiä. ;)

 

[narrimanaaja]

Johnnie Walker Red Label ja jäitä sekaan. Baarissa ollessa mieluiten tilaus on "Viski vedellä", mahdollistaa innokkaamman kittaamisen jos sellainen olo on. Myös Jack Daniel's maistuu, tosin harvemmin. Ja kuten yllä todettiin, sikari täydentää nautinnon huippuunsa!

 

[Eisenhower]

Viestin lähetti finnjewel
Parhaan viskiostokseni mitä tulee hinta/laatu -suhteeseen tein kerran Moskovassa: paikallisen ruokakaupan viinaosastolla oli myytävänä Chivas Regalia (12 years) 40 ruplaa/0,75 l puteli. Pimeän ruplan arvo oli siihen aikaan n. 70 penniä... Kun kysyin myyjältä, montako pulloa per asiakas tuota saa ostaa, tiuskaisi mummo, että "osta niin monta laatikkoa kuin haluat". No, en jaksanut (enkä kehdannut) kantaa kuin kaksi laatikkoa á 6 pulloa.

Mahtoiko olla "ranta-Chivasia"? (vrt. ranta-Rolex)

 

[Cosmo]

:p

Loistavia tarinoita Yläpesä ja eritoten Rebound! Pakko kai se on taas hakea lasillinen..

Mitenköhän kauan nuo sikarit "säilyy"? Itselläni on jäänyt joku nicaragualainen jemmaan viime kesältä. Se on vielä kelmussa, mutta kylmässä sitä ei ole säilötty, kuivassa kylläkin. En kyllä muuten ole ollenkaan sikarimiehiä, mutta pirun kallis se kapakassa oli, ja ajattelin sen johonkin spesial-tilanteeseen säästää. 25v synttäritkin meni ohi ton osalta, kun olisi pitänyt tuonne parvekkeelle kylmään sitä vetelemään. Mutta onko se vielä polttokelpoista? Edes kännissä? ;)

Prahassa eräässä viskibaarissa kaikki muut viskit maksoivat n. 20mk/5cl, mutta tuo blue label oli n.110mk/5cl. Sitä muistaakseni tehdään joku rajallinen määrä aina vuodessa, oiskohan ollu 500 tynnyriä. Maistoin sitä kerran tuossa, eikä se mitenkään erikoiselta maistunut. Vaikka onkin kalleinta mitä eteeni on tullut.

Seagramia on moni kamu kehunut, mutta itse ei ole koskaan tullut maistettua. Ehkä hieman ennakkoluuloista, kun viski on jotain kanadalaista, ja tislaamona toimii jonkun levy-yhtiön studio..;) Ei, pitää maistaa pikimmiten!

Muutenkin nämä tislaamojen (distillery) omistuspohjat ovat hassuja. Eikös Guinness omista melkein kaikki skotlantilaiset panimot, ja sitten tuo Seagram-Virgin vääntö. Mutta mitäpä väliä sillä on, uisge bathe itsessään ja sen vaikutus on tärkeintä.