Mainos

Mitä taktiikoita haluaisit kokeiltavan useammin?

  • 10 456
  • 76

Blackhawker

Jäsen
Suosikkijoukkue
Chicago Blackhawks, Oulun Kärpät
Edmonton harrastaa kyllä mielenkiintoisia temppuja tähtikaksikkonsa johdolla. Yks hyvä on ylivoiman kiekon alueelle tuonti. Toimii niin, että draisaitl tuo kiekon verkkaisesti kokovartalosuojauksella hyökkäyssinisen tuntumaan. Vastustajan nelikko miltei jäätyy paikoilleen drain hitaasta vauhdista. Sillä aikaa mcdavid on hakenut oman maalin takaa täydet vauhdit ja draisaitl pudottaa kiekon alas mcdavidille. Maailman paras tulee kaasu pohjassa paikoillaan seisovaa alivoimanelikkoa vastaan ja kiekko on aina sisällä. Toki tätä tekee muutkin, mutta olis hauska nähdä tämä esim. Siirretyllä rangaistuksella. Annetaan vaan joukkueen taitavimmalle täyteen vauhtiin kiekko ja annetaan vapaat kädet vaikka harhauttaa.

Toinen on tuo ylivoima, jota kutsutaan road hockeyksi. Eli staattisen yläkolmion sijaan neljä äijää (yksi maalin edessä) pysyy koko ajan liikkeessä ja kiertää ympäri kenttää. Tämä avaa syöttölinjoja ja syntyy paljon poikittaissyöttöjä ja onetimereita. Vähän ihmettelen kuinka moni vetää edelleen staattista yläkolmiota kun poikkikentän syöttölinjat on niin helposti tukittavissa.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
Nyt kun on puhuttu jonkun verran pelipaikattomasta jääkiekosta niin joku kenttä kannattaisi koota neljästä sentteristä ja sitten yhdestä rymistelijäpakista näin vanhoilla termeillä puhuttaen ja sitten tämä pakki rymistelisi sekä oman , että vastustajan maalin edessä 90 - luvun koripallosentterin tyyliin. Olisi ainakin jonkun aikaa etua vastustajiin nähden.
 
Tuota maalivahdin poisottamisen kanssa vetkuttelua en ole lätkässä ymmärtänyt.
Liian usein molari otetaan veks vasta viimeisellä minuutilla kun parempi nyrkkisääntö olisi se 2-3min per tehtävä maali.

Jos puolestaan ollaan perässä esim kolmella maalilla (tai enemmän) ensimmäisessä tai toisessa erässä ja saadaan YV, niin silloinkin ottaisin kuudennen kenttäpelaajan rohkeasti.
Paul Maurice taitaa lueskella viestejä täällä:



 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos pelaajalta katkeaa omalla puolustusalueella maila, niin eikö melkein kannattaisi uhrata muutama sekunti siihen, että luistelee vaihtoon ja saa tuoreen pelaajan tilalle sen sijaan että pyörii jäällä kuin ballerina?

Pelaaja ilman mailaa on puolustusalueella varsin hyödytön.
 

Zibbazubba

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Jos pelaajalta katkeaa omalla puolustusalueella maila, niin eikö melkein kannattaisi uhrata muutama sekunti siihen, että luistelee vaihtoon ja saa tuoreen pelaajan tilalle sen sijaan että pyörii jäällä kuin ballerina?

Pelaaja ilman mailaa on puolustusalueella varsin hyödytön.
Kyllä, varsinkin 1. ja 3. erässä kun vaihtoaitio on aivan vieressä.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Kyllä, varsinkin 1. ja 3. erässä kun vaihtoaitio on aivan vieressä.
Ja miksei toisessakin erässä. Tuo sekoittaisi vastustajan pasmoja kun takaa voi iskeä tuoreilla jaloilla uusi kaveri. Toinen vaikutustapa olisi käyttää tuota pelaajaa hetkellisenä kärkkyjänä keskialueella.
 

Glove

Jäsen
Jos pelaajalta katkeaa omalla puolustusalueella maila, niin eikö melkein kannattaisi uhrata muutama sekunti siihen, että luistelee vaihtoon ja saa tuoreen pelaajan tilalle sen sijaan että pyörii jäällä kuin ballerina?

Pelaaja ilman mailaa on puolustusalueella varsin hyödytön.
Miten siinä kävikään Torinossa kun Koivu lähti hakemaan mailaa, kun Ruotsilla oli kiekko Suomen alueella?
 

Danone

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Parhaimmillaan ylivoima operoi n. 25% tehokkuudella ja siinä ei oteta huomioon, että kärkkyjällä varustettu joukkue pääsee jokaisesta purkukiekosta läpiajoon/puolittaiseen läpiajoon. Oliko muita kysymyksiä/huomioita?
Tästä on joskus ollut kai täälläkin puhetta, ja jossain vastataktiikkana oli käytetty vain yhden pelaajan pudottamista omalle siniselle. Lisää tilaa hyökkäysalueella ja aika toivottomiksi menee, joista pääsisi suoraan läpiajoon.
 
Suosikkijoukkue
NHL, Liiga, Leijonat, U20,
Totta se on. Tälläkin säännöllä halutaan estää se, että puolustava pelaaja ei voi miten vaan lähteä viskaamaan kiekkoa pois omalta alueeltaan. Se on sitten ihan sama mihin se osuu ensin, jos kiekko ei ole pelattavissa. Poislukien tietysti tilanne, missä puolustava pelaaja laukoo kiekon toisen pään päätyverkkoon. Silloin syntyy pitkä kiekko ennen kiekon poistumista kaukalosta, jonka takia siitä ei voi jäähyä viheltää.
2016 U20 kotikisoissa puolivälierässä tuli vastaanvanlaisesta tilanteesta jäähy. Kanadan pelaaja ampui päädystä yli. Liekö sitten sääntö muuttunut myöhemmin.
 

Mane

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Ei pitkä kiekko ehdi nykyisellä hybridisäännöllä syntyä, jos kiekon vetää vastapäädystä katsomoon.
 

Rocco

Jäsen
Tuossa tilanteessa Kanada oli muistaakseni jo valmiiksi alivoimalla, minkä takia ei pitkää voitu viheltää.
Juurikin tämä oli syynä. Kun pitkää kiekkoa ei alivoimaiselle joukkueelle vihelletä, peli ei myöskään katkea siihen kun kiekko ylittää maaliviivan tai sen jatkeen, jolloin tilanne on sama kuin kiekon pelaisi pois kaukalosta mistä tahansa muualta.
 

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Jos pelaajalta katkeaa omalla puolustusalueella maila, niin eikö melkein kannattaisi uhrata muutama sekunti siihen, että luistelee vaihtoon ja saa tuoreen pelaajan tilalle sen sijaan että pyörii jäällä kuin ballerina?

Pelaaja ilman mailaa on puolustusalueella varsin hyödytön.
Sveitsin liigassa sunnuntai-illan ottelussa Servette - Fribourg joku pelaaja hajotti mailansa ja lähti melkein heti tämän jälkeen vaihtoon. Kyseinen tilanne oli alivoimalla toisessa erässä, eli ihan heti ei ollut tuuraaja alivoimanelikossa. Siinä olivat muut hieman ihmeissään, kun kaveri yhtäkkiä häippäsee neliöstä.
 

Enjoy

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Poislukien tietysti tilanne, missä puolustava pelaaja laukoo kiekon toisen pään päätyverkkoon. Silloin syntyy pitkä kiekko ennen kiekon poistumista kaukalosta, jonka takia siitä ei voi jäähyä viheltää.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos puolustusalueelta lauot kiekon pleksin yli mistä tahansa kaukalon osasta, niin jäähy pelin viivyttämisestä tulee tuomita.
 
Suosikkijoukkue
Änärin suomalaiset
Maalin kokonaisuuden peittävä sumopainija maalivahtina.
Pikaisella googlauksella Savon Sanomista löytyi mielenkiintoinen aiheeseen liittyvä juttu.

"Sporst Science -ohjelmassa testattiin sumopainijan mahdollisuuksia maalivahtina jo vuonna 2009.

Tolppien väliin laitettiin kaksimetrinen ja liki 230 kiloa painava sumoka. Sumopainijaa vastaan asetettiin tappeluihin erikoistunut laitahyökkääjä George Parros, joka oli tuohon aikaan tehnyt 250 NHL-ottelussaan vain yhdeksän maalia.

Vaikka kyse oli pelaajasta, joka oli tottunut käyttämään kaukalossa enemmän nyrkkejään kuin mailaansa, sumovahdista ei ollut hänelle vastusta. Parros nakutteli kiekon toisensa jälkeen sumopainijan ohi, riippumatta siitä oliko, tämä pystyssä, pitkällään vai pötköllään.

Syy tähän on matemaattinen. Vaikka sumopainija on kookas, niin hän peittää kuitenkin vain noin 70 prosenttia jääkiekkomaalin alasta. Maaliin jää aivan liian paljon tyhjiä nurkkia, jonne hyökkääjä voi kiekon toimittaa."
 

Rocco

Jäsen
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Jos puolustusalueelta lauot kiekon pleksin yli mistä tahansa kaukalon osasta, niin jäähy pelin viivyttämisestä tulee tuomita.
Väärin.

Jos teet tuon tasakentällisin, pitkä kiekko syntyy ennen kiekon menoa katsomoon.

Sama on, jos joukkuetoveri on paitsiossa ja teet saman. Syntyy paitsio ennen kiekon menoa katsomoon.
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Väärin.

Jos teet tuon tasakentällisin, pitkä kiekko syntyy ennen kiekon menoa katsomoon.

Sama on, jos joukkuetoveri on paitsiossa ja teet saman. Syntyy paitsio ennen kiekon menoa katsomoon.
Paitsiotilanteesta en ole varma (enkä viitsisi väittää asioista, joista en tiedä), mutta iihf:n erotuomarin case book kertoo hieman muuta tuosta pitkän kiekon tilanteesta. Kiekko katsomoon syrjäyttää tässä tilanteessa pitkän ja jäähy tuomitaan.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Paitsiotilanteesta en ole varma (enkä viitsisi väittää asioista, joista en tiedä), mutta iihf:n erotuomarin case book kertoo hieman muuta tuosta pitkän kiekon tilanteesta. Kiekko katsomoon syrjäyttää tässä tilanteessa pitkän ja jäähy tuomitaan.
Taitaa näin hybridin aikakaudella olla näin, aina ei kuitenkaan mielestäni ole ollut.
 

Rocco

Jäsen
Taitaa näin hybridin aikakaudella olla näin, aina ei kuitenkaan mielestäni ole ollut.
Hybridipitkästä en tiedä, mutta ainakin olen itse nähnyt kyseisen tilanteen livenä, ja jäähyä ei tuomittu, vaan tulos oli pitkä kiekko.
 

Huppu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hybridipitkästä en tiedä, mutta ainakin olen itse nähnyt kyseisen tilanteen livenä, ja jäähyä ei tuomittu, vaan tulos oli pitkä kiekko.
Niin lähinnä kun periaatteessa hybridipitkää ei tuomita vielä kiekon ylittäessä viivan vaan vasta pelaajan saapuessa mestoille, onko se nyt nykyään takakaari vai aloituspiste.
 
Itse olen nähnyt kyseisestä tilanteeta jäähyn tuomittavan kotoisessa SM-liigassa. Tuo legendaarinen tilanne on osa kaveriporukkani yhteistä tietoisuutta, sillä tapahtumapaikka oli Turkuhalli ja teon suorittaja oli kukapa muukaan kuin kotijoukkue TPS:n paras pistemies Marko Anttila. Tuo oli siis sitä aikakautta, kun sekä TPS että Anttila olivat molemmat valtakunnan suurimpia vitsejä. Aika ajoin kavereiden kanssa palataan tähän pelinviivyttämisjäähyyn, kun mietitään sitä, kuinka tuostakin vitsistä tuli sitten muutaman mutkan kautta kaikkien aikojen meritoitunein Leijona-pelaaja.
 

paraspelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit
Taitaa näin hybridin aikakaudella olla näin, aina ei kuitenkaan mielestäni ole ollut.
Näin näyttää olevan, nykyinen tulkinta on muutettu vuoden 2014 case bookiin, sitä ennen jäähyä ei tuomittu. 2014 tuli myös hybridi.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös