Oletko muuten Pillars of Eternityt vääntänyt läpi? Omasta mielestäni vielä piirun Pathfindereita parempia juonen, pelimekaniikan sekä hahmonkehityksen vaihtoehtojen osalta.Pathfinder:WOTR koukuttanut niin että meinaa kotia töitä tekevälle tuottaa ongelmia. Niin kovasti että tekis mieli vetää tämän pahistelun jälkeen uudestaan saman tien hyviksenä, vaikka yhteen läpipeluuseen mennee se 300h+ ja BG3 pelaamatta.
Ei ole hetkeen mikään peli näin koukuttanut. Nörtin kokaiinia.
Path of exile 2 on kyl vieny menessään.
Juu olen vetänyt PoE:t lisureineen läpi, mutta en muista niiden yhtlailla koukuttaneen vaikka hyvin maistuivat. Tosin ehkä aika tässä tapauksessa vaan multaa muistot, aika monta tuntia niihinkin nähtävästi kulutin...Oletko muuten Pillars of Eternityt vääntänyt läpi? Omasta mielestäni vielä piirun Pathfindereita parempia juonen, pelimekaniikan sekä hahmonkehityksen vaihtoehtojen osalta.
Itsekin tuli pelattua tämä läpi (ei tosin platinaan asti) jokunen kuukausi sitten - ostin pelin jo kesällä ja pelasinkin hetken demoa pidemmälle, mutta sitten se vain jäi jostain syystä. Kun pääsi loppuun, niin oma arvosana olisi 8-. Plussaa tappelusta ja yleisestä visuaalisesta ilmeestä. Ja kieltämättä onhan se kivaa käyttää Eveä barbienukkena. Kyseessä on myös studion ensimmäinen iso/ei-mobiili peli, joten pienet kauneusvirheet sallittakoon.Viikonloppuna tuli grindattua Stellar Bladestä platina
Heti perään sitten Fracture but whole. Pelaaminen on paljon parempaa ja hauskuus samalla tasolla.Tuli pelattua South Park The Stick of Thruth läpi. Olipahan kokemus :D Jotain ihan hauskoja juttuja, tuntui kuin olisi pelannut jotain sarjan jaksoa läpi. Löytyi Ubisoftin alesta halvalla.
Heti perään sitten Fracture but whole. Pelaaminen on paljon parempaa ja hauskuus samalla tasolla.
Jep, varsinkin ekoja kertoja kun pelasin niin pääsi hyvin sisään sodan kauheuteen, kun kuolema tulee melkein aina täysin puskista.Hell Let Loosen hommasin ja parina päivänä pelaillu. On kyllä kiva peli! Tuskinpa itsestä apua kauheesti ollut, mutta on saanu juosta mukana silti. Mukavan verkkainen peli, mutta kyllä aika kuumottavakin sitten toisaalta.
Joo ja ne tykistökeskitykset omaan sijaintiin. Odottelee vaan millon osuu. Kuulokkeissa vielä oikeasti vähän pelottavaa äänimaailmaa.Jep, varsinkin ekoja kertoja kun pelasin niin pääsi hyvin sisään sodan kauheuteen, kun kuolema tulee melkein aina täysin puskista.
Tsushima on vähän sellanen avoin putkijuoksu, et voi varmaan toimiakin! Oli hyvä itestäkin, vaikka avoimen maailman haahuilusta pidänkin ja tuossa ei siellä maailmassa oikeen tapahtunut mitään.Days Gonea yritin jälleen lyödä tulille, tällä kertaa noin viisi tuntia sain kellotettua. Ei lähde. Ei vaan lähde. Hahmot tuntuvat etäisiltä eikä tässä alussa oikein mikään tempaissut mukaansa. Ja ehkäpä olen tottunut liikaa kiireisen arjen keskelle paremmin sopiviin lineaarisiin putkijuoksuihin, kun tälläisessä hävyttömän kokoisessa avoimessa maailmassa samoilu tuntuu lähinnä ajanhukalta. Avoimen maailman peleistä Ghost Of Tsushimaa ajattelin vielä koettaa lähitulevaisuudessa, toivottavasti se maistuu paremmin.
Plague Tale -kaksikko tuli pleikkarilla jyystettyä läpi ja ne tyydyttivät lineaaristen putkijuoksujen himoani täydellisesti. Sai vajaan 30 tunnin verran viihdyttävästi soljuvaa ja synkkää tarinankerrontaa. Pelillisesti todella simppeleitä tapauksia, mutta tarinallisesti täyttä rautaa. Kakkos-osan loppuhetket menivät tunteisiin suuremmin, kun mikään muu pitkään aikaan. Hienoa kokea videopelien parissa tuollaisia hetkiä. Eivät nouse aikamme klassikkojen joukkoon, mutta kokonaisuutena nämä pelit ovat vahva seiskan/kasin arvosanan kokonaisuus. Kannattaa ottaa testiin, jos tarinavetoiset seikkailut maistuvat.
Yritä vielä kerran Days Gonea, minäkin melkein jätin sen pelaamatta, kun alussa ei oikein iskenyt, mutta sitten kun pääsi kunnolla vauhtiin, niin pelistä tuli yksi lempipeleistäni. Alien Isolation on yksi esimerkkipeli siitä, ettei alussa tapahdu oikeine mitään, mutta kun vauhtiin päästään, niin sitten mennään.Days Gonea yritin jälleen lyödä tulille, tällä kertaa noin viisi tuntia sain kellotettua. Ei lähde. Ei vaan lähde. Hahmot tuntuvat etäisiltä eikä tässä alussa oikein mikään tempaissut mukaansa. Ja ehkäpä olen tottunut liikaa kiireisen arjen keskelle paremmin sopiviin lineaarisiin putkijuoksuihin, kun tälläisessä hävyttömän kokoisessa avoimessa maailmassa samoilu tuntuu lähinnä ajanhukalta. Avoimen maailman peleistä Ghost Of Tsushimaa ajattelin vielä koettaa lähitulevaisuudessa, toivottavasti se maistuu paremmin.
Plague Tale -kaksikko tuli pleikkarilla jyystettyä läpi ja ne tyydyttivät lineaaristen putkijuoksujen himoani täydellisesti. Sai vajaan 30 tunnin verran viihdyttävästi soljuvaa ja synkkää tarinankerrontaa. Pelillisesti todella simppeleitä tapauksia, mutta tarinallisesti täyttä rautaa. Kakkos-osan loppuhetket menivät tunteisiin suuremmin, kun mikään muu pitkään aikaan. Hienoa kokea videopelien parissa tuollaisia hetkiä. Eivät nouse aikamme klassikkojen joukkoon, mutta kokonaisuutena nämä pelit ovat vahva seiskan/kasin arvosanan kokonaisuus. Kannattaa ottaa testiin, jos tarinavetoiset seikkailut maistuvat.
Alien Isolation mainittu! Siinä yksi kovimpia pelaamiani pelejä. Harmi, ettei sitä uskalla enää ikinä pelata uudestaan.Yritä vielä kerran Days Gonea, minäkin melkein jätin sen pelaamatta, kun alussa ei oikein iskenyt, mutta sitten kun pääsi kunnolla vauhtiin, niin pelistä tuli yksi lempipeleistäni. Alien Isolation on yksi esimerkkipeli siitä, ettei alussa tapahdu oikeine mitään, mutta kun vauhtiin päästään, niin sitten mennään.
Kaikkea ei tarvitse tehdä mitä tarjotaan, voi mennä vain eteenpäin päätarinassa. Muuten sinulla jää Ghost of Tsushimakin pelaamatta, mikä on kaunein peli, mitä olen ikinä pelannut (Horizon pelit pääsee lähelle). Vuoden 2020 peli heti FF7 Remaken jälkeen.
Kaikkia sivutehtäviä ei tarvitse tehdä. Joissankin peleissä niissä on vaihtelua, mutta ikävä kyllä ne on liian usein vain toistoa edellisestä.
Itse sanoisin että tää on ehdottomasti mainettaan parempi peli, jolle kannattaa kyllä antaa ehdottomasti kunnon saumat. Sinänsä jännä tapaus että nimenomaan stoorin, hahmojen ja lähtöasetelmien osalta niin peruskamaa kuin voi vaan olla ja varmasti sai senkin takia aikoinaan niin kädenlämpöisen vastaanoton, mutta jahka peli pääsee vauhtiin niin hauskaa tekemistä piisaa kyllä helvetisti.Days Gonea yritin jälleen lyödä tulille, tällä kertaa noin viisi tuntia sain kellotettua. Ei lähde. Ei vaan lähde. Hahmot tuntuvat etäisiltä eikä tässä alussa oikein mikään tempaissut mukaansa. Ja ehkäpä olen tottunut liikaa kiireisen arjen keskelle paremmin sopiviin lineaarisiin putkijuoksuihin, kun tälläisessä hävyttömän kokoisessa avoimessa maailmassa samoilu tuntuu lähinnä ajanhukalta.
No sehän on just parasta kun otat viikon loman vain sen takia että pääsee paukuttamaan jotain peliä. Mietin just että vois käyttää loput lomapäivät ja sisään tehdyt tunnit kunhan tuo Civ 7 saapuu...Civ6:sta olen muutaman päivän tässä pelannut. Tuo Civ7 kun on tulossa, niin vähän muistuttelua mieleen, että mites tätä peliä pelataankaan.
Koukuttavuutensa johdosta nämä on jopa vähän ikäviä pelejä. Tuossa oli kolme vapaapäivää, enkä voi sanoa, että olo olisi mitenkään kauhean onnistunut, kun valtaosan noista päivistä vietti pelimaailmassa.