Mitä olutta juot, entä viiniä?

[SGD]

Tuossa noin kuukausi sitten kun reissasin reilut pari viikkoa ympäri Itä- ja Keski-Eurooppaa, minulle valkeni ainakin yksi asia. Jos joku on Suomessa huonompaa verrattuna eurooppalaisiin maihin, niin ainakin olut ja makkara.

Oluista sen verran, että järjestäen eurooppalaiset oluet olivat parempia kuin suomalaiset. Suomalainen kalja on ihan juomakelpoista, mutta ei millään muotoa pärjää eurooppalaisille 'veljilleen'. Akselilta Saksa-Itävalta-Tshekki löytyy huomattavasti parempia versioita, mikä ei varmaan ole mitenkään yllätys. Jopa Kroatia-Slovenia -akselin kaljat pieksivät finski-merkit mennen tullen. Ainoastaan Unkarissa olut kamppaili tasapäisesti Finski-kaljan kanssa.

Kumma juttu, että Saksassa kun tarjosin Koffia ei-suomalaisille, sanoivat kaikki sitä maistaneet että pirun hyvää. Ja kyseessä oli sentään lentokentän tölkkikama. Ettei tässä olisi taas vain se perussuomalainen "meidän tuotteet on ihan paskaa, ulkomailla on kaikki paremmin" -syndrooma? Huomaa jo siitäkin että puhut "eurooppalaisista" oluista, ovatko suomalaiset kaljat sitten aasialaisia? Keski-Euroopasta löytyy vieläpä niin kamalan paljon enemmän olutmerkkejäkin, että toki sieltä jokainen löytää makuunsa sopivan, jopa useammankin, mutta kyllä sinnekin aikamoista kuraa mahtuu. Yksi tykkää Löwenbräusta, toinen Lübzeristä. Mutta en kyllä lähtisi sanomaan että suomalainen kalja huonoa muihin verrattuna on. Meillä on vain aika vähän vaihtelua tarjonnassa, kun sen 15 vuotta vetää Karjalaa niin alkaahan se maistumaan puulta.

Karhun ja Koffin erottaa jo väristäkin, Karhu on hivenen tummempaa. Molemmat maistuvat allekirjoittaneelle. Viini jätettäköön ranskalaisille.

 

[Alamummo]

Niinhän se on. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Jotkut ei tykkää tytöistä ollenkaan.

 

[mikkoz]

Viinaa tsatsaa

Minä juon mm. lagereita ja muutakin kaljaa. Viineistä mielummin punaista.

Mutta mielestäni on todella rajoittunutta ettei tässä kysytä että mitä viinaa juot. Ja tähän vastaan että Giniä.

 

[er_bai_wu]

Oluena juon pääasiallisesti Olvia (mielellään IVA), Guinnessia ja tummia lagereita. Viineistä olen mieltynyt melko voimakkaisiin ja mausteisiin makuihin, joten syrah- ja malbec-rypäleisiä tulee nautittua. Varsinkin argentiinalaiset viinit ovat mieleisiäni. Niin, ja orastava gini- ja varsinkin lonkeroharrastus on saanut otteen allekirjoittaneesta.

 

[Pörö]

Oluen ystävä olen ja menee vaalea mieluummin kuin tumma, kyllä se tummakin hyvää on (oluissa). Merkkeinä Beck's, Saint Miguel, Budweiser (USA), Saaremaa, Saku ja kotimaisista Sandels.

Viineistä tykkään kovastikin ja parhaat merkit ovat niitä halvempia eli Paul Masson ja El Tiempo, nämä siis minkä värisenä vaan. Sitten on sellainen saksalainen valkkari kuin Kings Valley (älyttömän makea, lähes liköörimäinen mutta ei niin alkoholinmakuinen) ja tätä olen löytänyt ainoastaan Tallinnasta.

 

[Master God]

Itse en yleensä olutta juo kuin korkeintaan pari kolme illassa. Olvia tulee yleensä ostettua, Hartwallin tuotteita vältän kuten jokainen asiansa tunteva suomalainen.

Todella harva olut on oikeasti hyvää, eli en joisi ellei siinä olisi alkoholia. Parhaita tuntemiani oluita ovat kuitenkin venäläinen Nevskaja sekä belgialainen Leffe. Leffen Brune on muuten ainoa juotava tumma olut. Fosters on täysin yliarvostettu. Meinasi tulla Unkarin GP-kisoissa itku, kun eivät kisapaikan kojuissa myyneet muuta kuin sitä.

Viineistä pidän enemmänkin. Yleensä ostan sellaista, mitä en ole ennen ostanut. En myöskään muista yhtään merkkiä, joka olisi erityisen hyvä, eli täysin arpapeliä on se. Punaviineistä suosin kevyitä ja marjaisia viinejä. Valkoviineistä taas tulee yleensä ostettua kuivia tai puolikuivia.

 

[rellu]

Jaahas. Tämmönenkin ketju. Olut on hyvää. Huonoja ei käytännössä ole kohdalle osunutkaan. Vähemmän hyviä litkuja kylläkin, mm. Master Godin mainitsema australialainen.

Itselläni on syyni (hartsittomuus) juoda tummia oluita ja niissä nuo makuerot ovat isommat ja makeat eivät oikein iske. Tsekkiläiset tummat Kozel (jota Suomessa tsekkien kummastukseksi myös Velkopopovicki:ksi sanotaan) ja Krusovice ovat suosiossani. Vaaleista oluista on parhaiten jäänyt mieleen Fidzi Bitter - mutta Fidzin tuonnoinen lämpötila +40 celsiusta taisi osaltaan vaikuttaa. Saksalaisiin vehnäoluisiin olen tuntenut ennakkoluuloja, mutta taannoin Munchenin Octoberfestissä latkittu vehnäolut - mitä lie merkitään ollut - osaltaan vähensi ennakkoluuloja. Juotavaa sekin on.

Juuri palasin Latviasta ja koska tapanani on yleensä tilata Local beer, tutustuin 3 päivän aikana tulevien jääkiekon MM-kisojen kotomaan oluisiin. Täytyy kuitenkin todeta, että täysin suomalaistyyppisiä latteita juomia.

Kuten muissa ketjuissa olen paljastanut, olen melko ahkera Tsekin kävijä ja tähän ketjuun sopii seuraava. Tsekkituttuni hieman naureskelevat halulleni juoda tummaa olutta. No olen kyllä selittänyt syyn, että saan vaaleiden oluiden hartsista ihan helvetinmoisen nuhan, jos erehdyin toiselle litralle. Mutta tsekkien legendan mukaan tumma olut on naisten juoma, joka kasvattaa rintoja :). Ainakin Suomessa monet sen sijaan pitävät tummaa olutta jotenkin miehekkäämpänä kuin vaaleita litkuja. Mene ja tiedä minulle tumma olut sopii hartsittomuutensa vuoksi.

 

[Ruutuässä]

Tuossa noin kuukausi sitten kun reissasin reilut pari viikkoa ympäri Itä- ja Keski-Eurooppaa, minulle valkeni ainakin yksi asia. Jos joku on Suomessa huonompaa verrattuna eurooppalaisiin maihin, niin ainakin olut ja makkara.

Väittäisin, että tähän vaikuttaa ihan se, että mihin on tottunut. Uuden makuinen on yleensä aina hyvää. Onhan Lapin kultakin voittanut useita palkintoja Euroopassa ja nimenomaan useat tsekit pitää sitä erittäin hyvänä. Kyllähän sitä kun lipittää vuodesta toiseen samaa litkua, voi pieni makuero tehdä ihmeitä. Suomalaisista oluista lapikas taas tuntuu olevan se, joka saa suomalaisilta vähiten kehuja.

Viineistä puheen ollen viime aikoina on joutunut juomaan kuivaa valkoviiniä nimeltä Koskenkorva. Vaikka nykyään se maistuukin jo melkein vedeltä, niin on kyllä aika kauheaa tavaraa.

 

[Jokeriarska]

Viiniä en juo juuri ollenkaan. Tosi harvoin tulee juotua se pari lasillista, enkä viinimerkkejä tunne, joten ihan sama mitä litkua se on. Eli vain jatkoilla hirveässä tuubassa yleensä maistuu :)

Paras olut on Karhu. Muutenkin enemmän olutmiehiä. Eipä muuta.

 

[Sistis]

Kumma juttu, että Saksassa kun tarjosin Koffia ei-suomalaisille, sanoivat kaikki sitä maistaneet että pirun hyvää. Ja kyseessä oli sentään lentokentän tölkkikama. Ettei tässä olisi taas vain se perussuomalainen "meidän tuotteet on ihan paskaa, ulkomailla on kaikki paremmin" -syndrooma?

Voi toki olla tästäkin. Tai sitten siitä, että jokainen uusi maistuu erikoiselta. Epäilen jälkimmäistä.

Huomaa jo siitäkin että puhut "eurooppalaisista" oluista, ovatko suomalaiset kaljat sitten aasialaisia? Keski-Euroopasta löytyy vieläpä niin kamalan paljon enemmän olutmerkkejäkin, että toki sieltä jokainen löytää makuunsa sopivan, jopa useammankin, mutta kyllä sinnekin aikamoista kuraa mahtuu. Yksi tykkää Löwenbräusta, toinen Lübzeristä. Mutta en kyllä lähtisi sanomaan että suomalainen kalja huonoa muihin verrattuna on.

Noh, puhekielessä tulee usein puhuttua Keski-Euroopasta Eurooppana ja sitten taas Suomen ympäristöstä Skandinaviana. Ja Viroa etc. Baltiana. Kyllähän kaikki noista Eurooppaa ovat toki.

Sanotaanko näin, että ne oluet joita join esimerkiksi Itävallassa, olivat suomalaisiin verrattuna raikkaampia ja humalan aromi tuli hyvin esiin. Tummat tshekkiläiset ovat taas aina sytyttäneet meikäläistä. Irkku-oluista en taas ole pitänyt koskaan. Makuja on monia.

Kyllähän suomalainen lager on pärjännyt hyvin maailmalla, eli ei se toki huonoa ole. Mutta näissä makuasia-ketjuissa on pakko aina korostaa omaa makuansa ainoana oikeana.

 

[Mitchner]

Karhua, kaikilla väkevyyksillä. Toisinaan myös Olvia ja Lapparia.

Valkoviiniä en juo ollenkaan. Punkkua ostan joskus, merkillä ei ole väliä.

 

[Järä]

Lähinnä karjalaa ja koffia kaljoista, myöskin irlantilaiset tummat oluet ovat mainioita. Ah nuoruus ja pub old tom Kouvolassa. Viinejä sen sijaan en juo, kuin päivällisillä jos joku kantaa pöytään pullon. Ravintoloissakin mieluummin valitsen oluen.

 

[JsL]

Olvin Sandels ja CXX suosikkeja, mutta yleensä tulee ostettua halvin mäyrä, joten Kurjala & KOFF tulleet hyvin tutuiksi. Suht samalta, siis hyvältä ne kaikki maistuu kuitenkin ja hyvä olo on taattu. SOL taasen on ainoa olut, jonka on joutunut jättämään juomatta maistin jälkeen.

Yhteenkään hyvään viiniin en ole törmännyt, joten se niistä.

 

[JanJ]

Mutta toistetaan nyt se sama vanha fakta.

Käkikellot toistaa. Hei, siinä sulle oiva uusi nimimerkki. Jos et itse erota maksamakkaraa meetwurstista niin mitäs siitä täällä itkemään.

Itse juon porilaista Karhua, Milleriä, San Miguelia ja aina kun saan, vihreää Coralia.

Viineistä menee viherviini Casal Garcia, punaisista tietyistä rypäleistä tehdyt espanjalaiset (ei sekoitukset) ja valkoisista en niin välitä.

 

[Börje]

Kotimaisista Lapin Kulta, Karjala, Karhu ja Sandels ovat suosikkeja. Koff ja Olvit eivät sitten jostain syystä maistu mulle. Ulkomaalaisista Carlsberg, Newcastle ja Heineken ovat parhaat ja puolestaan Fosters ja Guinness eivät maistu mulle.

Valkoviiniä en juo ja punaviiniä harvoin. Mielestäni parhaat ovat El Tiempo ja Lupu Negru.

 

[Troy]

Oluista on todella vaikea suosikkia sanoa sillä hyviä oluita on tullut vastaan todella monia. Voisi siis sanoa, että suosikkioluen titteli on jakaantunut lukemattomien merkkien ja laatujen kesken. Jos ajatellaan, että menen normilauantaina ostamaan olutta normikaupasta ja pitää valita näistä perussuomalaisista merkeistä niin valinta kääntyy varmaan karhuun tai koffiin. Toisaalta ne muutkin menevät kyllä.

Viineistä ei voi sanoa muuta kuin, että sen täytyy olla punaista. Niissä valikoima on varmasti vielä laajempi kuin oluissa.

 

[Ex]

Mainittakoon heti alkuun, että olen sokkotestissä kyennyt erottelemaan viisi suomalaista lageria toisistaan ja nimeämään ko. oluet oikein testin jälkeen. En toki tiedä kykenisinkö tähän toiste, mutta onhan niissä makueroja joka tapauksessa.

Olut kuin olut maistuu meikälle, suosikkeina ehkä lapparin nelonen (kolmoseen en koske), koffin nelonen, tai sitten jos keppanaa on juotava niin Olvin CXX. Tummat eivät niinkään viehätä, mutta kyllä nekin alas menevät.

Ainoat oluet jotka jäävät juomatta, ovat se Lidlin halvin kuravesi, jotkut maissioluet sekä jokunen litku joiden merkkiä en just nyt muista.


Valkoviinistä en juuri perusta, mutta jotkut laadukkaammat ovat ihan okei.

Viinin ylenkatsojille mainittakoon, että esim. naudan sisäfile nyt vaan HUUTAA seurakseen jotain punaviiniä. Kaikki muu on surkeaa teeskentelyä.

Itsekin ostan aina jotain uutta, ja jokunen merkki sitten vaan jää mieleen jos on jäädäkseen. Tällaisia ovat ainakin Le Grande Noir sekä Nieto Reserva.

 

[Klint Itäpuu]

Kaljan merkillä ei niin väliä. Kun saa pullon kouraan niin kyllä se menee. Viineistä en niin paljon välitä, mutta kyllä sitä niitäkin pullon pari kaataa jos ei parempaa ole saatavilla.

 

[finnjewel]

Makuasioista kiistely on hieno harrastus. Kotimaisista oluista ostan useimmiten Sandelsia. Koffia en osta enkä juo, mutta se ei johdu mausta vaan periaatteesta.

Ulkomaisista ovat eri tyylilajeista jääneet positiivisesti mieleen Sol, Bitburger, Urquell, Newcastle Ale ja Guinness (draught; ja sen todella pitää olla extra cold).

Vaaleat ja tummat menevät yhtä lailla kunhan ovat kylmiä. Sen verran krantuksi olen iän kartuttua tullut, että lämmin, haalea tai viileä kalja jää mieluummin kokonaan väliin. Huurteista sen on oltava. Hanaolut on usein aika kuraa (ainakin se tiivistejutska Suomessa).

(Puna)viineistä on suosikkini espanjalainen Rioja; varsinkin Campo Viejon eri laadut. Suurin tasoero laadussa on mielestäni kun verrataan hintaluokkaa 5-7 € ja 10-15 €. Sitä kalliimmissa ei välttämättä saa rahalle vastinetta ellei nyt sitten ole joku aivan viiniguru. Ranskalaisia lukuunottamatta hinta kyllä lähes aina takaa laadun. Valkoisista tai kuplivista en välitä.

 

[Ink]

Mielikuvat vaikuttaa ainakin suomalaisissa lagereissa varmaan enemmän kuin itse maku. Jos joskus on päättänyt tai kaveripiirissä ollaan sitä mieltä, että lappari on poronkusta, niin eiköhän se siltä ala maistua. Ja varmaan porilaisetkin suurimmaksi osaksi tykkää Karhusta, kun onhan se perkele porilaista!

On näitä makutestejä kokeiltu eikä sieltä tunnu erottuvan kuin Legenda ja Lapin kulta. Koff on kuitenkin sen verran neutraalin makuista, että toimii joka tilanteessa.

 

[Barnaby]

Se on kyllä kiistämätön tosiasia, että suomalaisia peruslagereita ei pysty sokkotestissä erottamaan toisistaan. Sikäli saman makuisia ne ovat.

Vastalause! Testasimme poikain kanssa eräässä mainiossa Pietarinkadun ravintolassa sokkona Karhun ja Koffin kolmosten eroja baari-kliinisesti, eli pinosta tuoppeja ja kaadot pulloista tiskillä, sitten pöytään maistelemaan. Itse maistoin aivan selkeästi kumpi oli Karhua ja kumpi ei. Sinänsä helppo rasti toki, että valitset vain sen jossa on ylipäänsä makua. Pari muutakin maistoi oikein, yksi ei ollut aivan varma - oli muuten muistaakseni tupakkamiehiä. Ja välillä kurlailtiin vedellä viininmaistajaistyyliin.

 

[Gags]

Minua ihmetyttää suomalaisten oluiden halveksinta, sillä minun mielestäni ne ovat oikein mainioita oluita. Ykkösenä on Sandels, heti perässä Karhu ja kolmoseksi nousee Olvi. Keppanaa tietenkin, neloseen en koske. Minä en todellakaan ole mikään oluiden asiantuntija, paljon sitä juon ja moniin merkkeihin olen tutustunut. Ei mulle maistu laisinkaan nämä Becksit, Heinekenit, Fosterit ja muut ulkolaiset. Urguell on ihan juotavaa, Tuborg ja Elephant menee, muutama belgialainen on myös ihan jees esim. Stella Artois jos nyt belgialainen onkaan.

Valkoviiniä en juo ollenkaan, punaviinistä tykkään ja jalohomeviiniä juon usein jälkiruuan kanssa. Viinienkään suhteen en ole mikään asiantuntija, mutta parhaiten tippuu italialaiset (Toscana) ja argentinalaiset punkut. Aussi-, Kalifornia-, Espanja ja Chile-punkut ei jotenkin iske.

 

[godofthunder]

Suomi-oluista vielä...

Niin, tämä kaikkien rakastama vaalea kulta, suomalainen lager. Olen Tampesterissa asuessani löytänyt loistavan pyhyyden kolmion. Praha-Soho-Tuulensuu. Suomi-litkuista Karhua (porilaista, daah) ja Kaljalaa tulkee kiskottua.
Ulkolaisista. hmm. Tummat miltei kaikki menee, vaaleat pienin varauksin. Varsinkin tumma kruso kuuluu omiin suosikkeihin. Stella on aikas ok. Mutta nämä ihanaiset Belgit. Trappis on mun heikko kohta. YLi kasivolttiset helmet, rokkarin kympit yms...eipä siinä suomi-oluilla ole mitään sanomista. Ai niin, ja Chimay Grande Reserva. 14egee pullo. Suasittelen, jos haluaa hyvää olutta. Siiis oikeesti hyvää. ja nousee päähän. muistaakseni voltti/ege.

Tuo mitä edellä heitetettiin tsekkin suhteesta tummiin oluisiin pitää paikkansa, sitä ei juo kun naiset siellä. Ja minä yhen tuopin verran :) Mutta ne paikalliset Lagerit. Namia olivat. Varsinki Cerna Hora, mitä varsinkin Brnossa tyrkytetään. Ja joka pitäjällä on oma olutmerkki (palttiarallaa). Oli se hieno viikko. Budapestistä en ees tiiä. Paikalliset oli aika lailla suomi-kuraa. Onneks sai Stellaa tölkeissä. Ja Siipereitä ei juotu tsekeissä lainkaan. Onneksi.
Ja ne naiset. noh, taitaa mennä toiseen ketjuun se sitten...

 

[Alamummo]

Valkoviiniä en juo ollenkaan, punaviinistä tykkään ja jalohomeviiniä juon usein jälkiruuan kanssa.

Olen kyllä ymmärtänyt, että nämä makeat, jalohomeisistä rypäleistä tehdyn jälkiruokaviinit ovat valkoviinejä.

 

[Slite]

Ai niin, ja Chimay Grande Reserva. 14egee pullo. Suasittelen, jos haluaa hyvää olutta. Siiis oikeesti hyvää. ja nousee päähän. muistaakseni voltti/ege.

Chimay Grande Reserve (jota muuten sattuu olemaan tällä hetkellä jääkaapissani, toim. huom.) on vain 9-prosenttista. Sen sijaan toinen Tuulensuusta ajoittain saatava olut, Samichlaus, on 14-prosenttista.

Samichlaus ei tosin ole belgialainen olut, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan joskus kun sitä on Tuulensuuhun saatu. Mutta älä sitten nauti kaikkia pulloja - haluaisin myös itse saada osani kun seuraavan kerran Tampereelle pääsen. ;-)