Otsikko ehkäpä on hivenen raflaava, tarkoituksenani ei ole udella todellisten kirja-aarteiden perään vaan tiedustella typerän listan muodossa millaisia kirjoja arvon jatkoaikalaiset keräilevät hyllyihinsä pölyttymään, vai keräilevätkö lainkaan. Kun kerran dvd-leffoja listaillaan niin miksei siis kirjojakin.
Oma kotikirjastoni käsittää melkoisen kasan kirjoja, en nyt tässä aloitusviestissäni ryhdy luettelemaan kaikkien kirjojen nimiä vaan poimin joukosta alueittain muutamia kirjailijoita ja kirjoja.
Kirjahyllyistäni löytyy niin faktaa kuin fiktiotakin, aloittakaamme tällä kertaa fiktiolla.
Sotakirjoja löytyy jokunen kappale, poimin esille merkityksellisimmät ja samalla parhaimmat tahi mielenkiintoisimmat. Väinö Linnan “Tuntematon sotilas” kuin myös “Sotaromaani” löytyvät minulta, samoin löytyy James Jones’in “Ohut punainen viiva” ja “Täältä ikuisuuteen”. Sodanajankuvauksista pitänee mainita Hugo Claus’in “Belgian suru”, nuorempana minua viehätti Heikki Hietamiehen “Sotapoika” - löytyy edelleen hyllystä. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa Ziv Barlev’in “Nuoruuteni keskitysleirissä”. Monsarrat’n “Julma meri” kuin myös Simmelin “Ei aina kaviaaria” kuuluvat Huuskosen ja Keinosen ohella kokoelmiini. Moni jäi vielä mainitsematta mutta ehkäpä heidän aika tulee myöhemmin.
Fantasian ja scifin puolelta voinen mainita Tolkienin “Taru sormusten herrasta”, “Silmarillion” ja “Hobitti, eli sinne ja takaisin” (löyty myös nimellä “Lohikäärmevuori”) sekä “Keskeneräisten tarujen kirja”. Dan Simmonsia löytyy neljän teoksen verran, ne ovat “Hyperion”, “Hyperionin tuho” ja “Endymionin nousu” sekä “Endymion”. Ursula Le Guin’ia löytyy kolmin kappalein, eli “Maameren velho”, “Atuanin holvihaudat” ja “Kaukaisin ranta”. Mainitaan vielä Bradbury’n “Fahrenheit 451” sekä Lindgren’in “Veljeni, Leijonamieli” ja sopiihan tässä yhteydessä mainita myös Burroughs’in lähes täydellinen Mars-kirjojen sarja.
Kauhun kuninkaan King’in tuotantoa löytyy muutaman niteen verran, pääasiassa kuitenkin novellikokoelmia jotka pitävät sisällään muutamia pienoisromaaneja kuten (typerällä nimellä käännetty) “Rita Hayworth - Avain pakoon”.
Trillereiden ja vastaavien puolelta löytyy Blockia mm. “Piru tietää sinun kuolleen”, Harris’in “Uhrilampaat”, Hayes’in “Keskiyön pikajuna” sekä B. E. Ellis’in “Amerikan psyko”.
Muuta fiktiivistä tuotantoa edustavat Burroughs’in “Tarzan, viidakon herra”, “Tarzan, apinain kuningas” ja “Tarzan, viidakoseikkailuja”; Cooper’in “Ruohoaavikko”, “Hirventappaja” ja “Viimeinen mohikaani”; Defoe “Robinson Crusoe”; Dickey “Syvä joki”; Duff “Kerran sotureita”; Dumas “Kolme muskettisoturia” sekä “Monte Criston kreivi I - IV”; Forsyth “Shakaali”; Golding “Kärpästen herra”; Kesey “Yksi lensi yli käenpesän”; Guy de Maupassantia löytyy useampi kirja, kuten “Huviretki, ja muita kertomuksia”, “Ihmissydän” ja “Naiskohtalo” sekä novellikokoelma “Maupassantin parhaat”; de Saint-Exupery “Pikku prinssi”; Orwell “Eläinten vallankumous”; Markiisi de Sade “Sodoman 120 päivää - johdanto-osa”; Stevenson “Aarresaari”; Trojepolski “Bim mustakorva”; Mika Waltaria löytyy sitten useamman romaanin verran, kuten “Sinuhe, egyptiläinen”, “Turms, kuolematon” ja “Mikael Karvajalka” sekä “Mikael Hakim”, lisäksi löytyy kokoelma Waltarin novelleja; viimeisenä kirjailijana otan esille Yoshikawan teoksellaan “Musashi”.
Viimeiseksi listaan sitten tiedettä ja historiaa sekä elämänkertoja etc. Tottahan toki Beevor’in “Stalingrad” sekä “Berliini, 1945” löytyvät käsikirjastostani. Muita ovat mm. “Kurskin taistelu” - Frankson/Zetterling; Cleverly “Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi”; Frankl “Ihmisyyden rajalla”; Glover “Ihmisyys”; Erno Paasilinna “Rohkeus, Arndt Pekurisen elämä ja teloitus”; Sarjanen “Valkoinen kuolema”; Turtola “Aksel Fredrik Airo”. Mainittakoot myös Darwin “Lajien synty”; Enqvist “Tiede ja uskonto”; Fölsing “Albert Einstein elämänkerta”; Howing “Tuntematon Tutankhamon”; Hawking “Ajan lyhyt historia”; Nietzsche “Ecce homo”; Rees “Ennen alkua”; Valtaoja “Kotona maailmankaikkeudessa”.
Eräänlaisena helmenä (keräilyharvinaisuutenakin kenties) voinen pitää tietosanakirjasarjaa Encyclopaedia Fennicaa.
Lopuksi lyhyt katsaus sotakalustoa etc. käsittelevään kirjallisuuteen, (tottahan sitäkin on löydyttävä hyllystä). Jane’s kustantamolta löytyvät seuraavat teokset “Armour and artillery 1989/90”, “Fighting ships 1989/90”, “Tank recognition guide” (’96 painos), “Tank and combat vehiles” (‘00 painos), “Aircraft recogniton guide” (‘96 painos) ja “Fighting ships of world war II” sekä “Fighting aircraft of world war II”. Lisäksi samaiselta kustantamolta tulee vielä kaksi opusta, eli “Soviet air defence missiles” ja “Soviet military strategy in space”. Muusta alan kirjallisuudesta maininnen vielä Miller’in “Tanks of the world” ja Bonds’in “Modern Soviet weapons” muutamien muiden ohella.
Näiden lisäksi löytyy vielä liuta erilaisia sanakirjoja, karttakirjoja sekä käsikirjoja, mutta ei niistä tämän enempää.
Niin, ja vaikka en uskonnollinen olekaan niin hyllystäni löytyy myös raamattu, kyseessä vuonna 1938 pidetyn yleisen kirkolliskokouksen käytäntöön ottama suomennos.
Entä teillä?
vlad.
edit: Larionov "Ykkösketju kapinoi"; Tihonov "Tihonovin kiekkokirja".
Oma kotikirjastoni käsittää melkoisen kasan kirjoja, en nyt tässä aloitusviestissäni ryhdy luettelemaan kaikkien kirjojen nimiä vaan poimin joukosta alueittain muutamia kirjailijoita ja kirjoja.
Kirjahyllyistäni löytyy niin faktaa kuin fiktiotakin, aloittakaamme tällä kertaa fiktiolla.
Sotakirjoja löytyy jokunen kappale, poimin esille merkityksellisimmät ja samalla parhaimmat tahi mielenkiintoisimmat. Väinö Linnan “Tuntematon sotilas” kuin myös “Sotaromaani” löytyvät minulta, samoin löytyy James Jones’in “Ohut punainen viiva” ja “Täältä ikuisuuteen”. Sodanajankuvauksista pitänee mainita Hugo Claus’in “Belgian suru”, nuorempana minua viehätti Heikki Hietamiehen “Sotapoika” - löytyy edelleen hyllystä. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa Ziv Barlev’in “Nuoruuteni keskitysleirissä”. Monsarrat’n “Julma meri” kuin myös Simmelin “Ei aina kaviaaria” kuuluvat Huuskosen ja Keinosen ohella kokoelmiini. Moni jäi vielä mainitsematta mutta ehkäpä heidän aika tulee myöhemmin.
Fantasian ja scifin puolelta voinen mainita Tolkienin “Taru sormusten herrasta”, “Silmarillion” ja “Hobitti, eli sinne ja takaisin” (löyty myös nimellä “Lohikäärmevuori”) sekä “Keskeneräisten tarujen kirja”. Dan Simmonsia löytyy neljän teoksen verran, ne ovat “Hyperion”, “Hyperionin tuho” ja “Endymionin nousu” sekä “Endymion”. Ursula Le Guin’ia löytyy kolmin kappalein, eli “Maameren velho”, “Atuanin holvihaudat” ja “Kaukaisin ranta”. Mainitaan vielä Bradbury’n “Fahrenheit 451” sekä Lindgren’in “Veljeni, Leijonamieli” ja sopiihan tässä yhteydessä mainita myös Burroughs’in lähes täydellinen Mars-kirjojen sarja.
Kauhun kuninkaan King’in tuotantoa löytyy muutaman niteen verran, pääasiassa kuitenkin novellikokoelmia jotka pitävät sisällään muutamia pienoisromaaneja kuten (typerällä nimellä käännetty) “Rita Hayworth - Avain pakoon”.
Trillereiden ja vastaavien puolelta löytyy Blockia mm. “Piru tietää sinun kuolleen”, Harris’in “Uhrilampaat”, Hayes’in “Keskiyön pikajuna” sekä B. E. Ellis’in “Amerikan psyko”.
Muuta fiktiivistä tuotantoa edustavat Burroughs’in “Tarzan, viidakon herra”, “Tarzan, apinain kuningas” ja “Tarzan, viidakoseikkailuja”; Cooper’in “Ruohoaavikko”, “Hirventappaja” ja “Viimeinen mohikaani”; Defoe “Robinson Crusoe”; Dickey “Syvä joki”; Duff “Kerran sotureita”; Dumas “Kolme muskettisoturia” sekä “Monte Criston kreivi I - IV”; Forsyth “Shakaali”; Golding “Kärpästen herra”; Kesey “Yksi lensi yli käenpesän”; Guy de Maupassantia löytyy useampi kirja, kuten “Huviretki, ja muita kertomuksia”, “Ihmissydän” ja “Naiskohtalo” sekä novellikokoelma “Maupassantin parhaat”; de Saint-Exupery “Pikku prinssi”; Orwell “Eläinten vallankumous”; Markiisi de Sade “Sodoman 120 päivää - johdanto-osa”; Stevenson “Aarresaari”; Trojepolski “Bim mustakorva”; Mika Waltaria löytyy sitten useamman romaanin verran, kuten “Sinuhe, egyptiläinen”, “Turms, kuolematon” ja “Mikael Karvajalka” sekä “Mikael Hakim”, lisäksi löytyy kokoelma Waltarin novelleja; viimeisenä kirjailijana otan esille Yoshikawan teoksellaan “Musashi”.
Viimeiseksi listaan sitten tiedettä ja historiaa sekä elämänkertoja etc. Tottahan toki Beevor’in “Stalingrad” sekä “Berliini, 1945” löytyvät käsikirjastostani. Muita ovat mm. “Kurskin taistelu” - Frankson/Zetterling; Cleverly “Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi”; Frankl “Ihmisyyden rajalla”; Glover “Ihmisyys”; Erno Paasilinna “Rohkeus, Arndt Pekurisen elämä ja teloitus”; Sarjanen “Valkoinen kuolema”; Turtola “Aksel Fredrik Airo”. Mainittakoot myös Darwin “Lajien synty”; Enqvist “Tiede ja uskonto”; Fölsing “Albert Einstein elämänkerta”; Howing “Tuntematon Tutankhamon”; Hawking “Ajan lyhyt historia”; Nietzsche “Ecce homo”; Rees “Ennen alkua”; Valtaoja “Kotona maailmankaikkeudessa”.
Eräänlaisena helmenä (keräilyharvinaisuutenakin kenties) voinen pitää tietosanakirjasarjaa Encyclopaedia Fennicaa.
Lopuksi lyhyt katsaus sotakalustoa etc. käsittelevään kirjallisuuteen, (tottahan sitäkin on löydyttävä hyllystä). Jane’s kustantamolta löytyvät seuraavat teokset “Armour and artillery 1989/90”, “Fighting ships 1989/90”, “Tank recognition guide” (’96 painos), “Tank and combat vehiles” (‘00 painos), “Aircraft recogniton guide” (‘96 painos) ja “Fighting ships of world war II” sekä “Fighting aircraft of world war II”. Lisäksi samaiselta kustantamolta tulee vielä kaksi opusta, eli “Soviet air defence missiles” ja “Soviet military strategy in space”. Muusta alan kirjallisuudesta maininnen vielä Miller’in “Tanks of the world” ja Bonds’in “Modern Soviet weapons” muutamien muiden ohella.
Näiden lisäksi löytyy vielä liuta erilaisia sanakirjoja, karttakirjoja sekä käsikirjoja, mutta ei niistä tämän enempää.
Niin, ja vaikka en uskonnollinen olekaan niin hyllystäni löytyy myös raamattu, kyseessä vuonna 1938 pidetyn yleisen kirkolliskokouksen käytäntöön ottama suomennos.
Entä teillä?
vlad.
edit: Larionov "Ykkösketju kapinoi"; Tihonov "Tihonovin kiekkokirja".
Viimeksi muokattu: