ViisasMies
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- NHL
Öityjä! Uusi pelaaja on draftattu joukkueeseen, eli siis minut tänne Jatkoaikaan. Palsta on tuttu kenties jo palstan alkuhämäristä asti, mutta minusta kenties joskus toiste toisaalla. Noh, kiekkopalstalle kun pääsee kirjoittamaan, niin lienee vain ja ainoastaan oikein aloittaa heti itse asiasta!
Miksi ja mitä seuraat maailman kovimmassa kiekkoliigassa kaudella 21-22?
Jaoin kirjoitukseni kappaleittain ja aakkosjärjestyksessä joukkueiden mukaa.
Getzlaf voi olla milloin löysä hömpsy, mutta parhaimmillaan kaikkien aikojen ankka Teemun kanssa. Kaikkien aikojen pisteankka. Hänen uransa viimeiset luistinten piirrot on nähtävä ennen kuin paita nousee kattoon!
Arizona omistajineen on lähinnä surkuhupaisa yritys tai yritelmä yrittää jotain. En ole Seiska-lehden miehiä, niin heidän sekoilunsa ei kiinnosta pätkääkään. Ainoa kiinnostava asia lienee mm-kisoissa hurrikaanin lailla huomiota saavuttanut isobritannialainen Lian Kirk. Aloittaa ja pelannee koko kauden ja kenties useammankin Tucsonissa. Paina, poika reeniä, paina, ja löydä itsesi isoista valoista!
Boston Bruinsin 2011 tie mestaruuteen oli pelitavan riemujuhlaa. Kertaakaan playoffeissa ei pelko ihan toden teolla ollut takapuolessa, sillä niin murhaavan tehokkaasti BBB:t eli oliko Bastu Boys in Bed tämä joukkueen lempinimi vai mikä, mutta ei sen väliä, silloin huudettiin Ihanaa, Karhut, Ihanaa! Pian mestaruuden jälkeisinä vuosina Bruins alkoi hajota ja pelaajia sinkoilla sinne tänne ja lopulta kaiken kruununa järkyttävä draft vuosi 2015. Siis, heti kolmikon Zboril, DeBrusk ja Shenyshin jälkeen varattiin peräkkäin Barzal, Connor ja Chabot. Kyllä, draft on arpapeliä, mutta olin varma, että kolmella ensimmäisen kierroksen varauksella saadaan varmasti yksi huippupelaaja, enkä ollut yksin aatosteni kanssa. Sen verran amerikan veljet ihmettelivät ja kirosivat varauksia. Toivo oli menetetty lopullisesti ja vuodatin kyyneleitä Tuukka Raskin vuoksi. Jotain Shöshöshöitä ja Marlon Brandoja, saatana! Sitten, jostain Andromedan takaa meille maapallon asukkaille tuntemattomasta tähtivyöstä singahti Tshekin ja Ruotsin nuorisomyllyn läpikäynyt ihmemies Pastrnak, Brandon Carlo näytti miehen elkeitä maalin edessä ja välillä niin puupäinen pelsepuupi veli Marchand alkoi keskittyä kiekkoiluun, itsehillintään, pelitapaan ja kiekonriistoihin. Samalla Chara jaksoi yhä painaa kovalla tasolla, Bergeronia nyt ei tarvitse edes mainita ja tulevaisuus olikin yhtäkkiä jo aivan silmien edessä. Väitän Bostonin ykkösketjun olevan paras ja voittavinta jääkiekkoa pelaava ketju Coloradon vastaavan kanssa. Nyt ensi kaudella jostain syystä tuntuu kaikkien palasten loksahtaneen paikalleen. Krelleen lähtö vei varman StanleyCupin, mutta urheiluahan katsotaankin jännityksen vuoksi. Viime kaudella peli jäi osittain piippuun puolustuksen vuoksi. Grelczyk, Clifton ja Reilly ovat hyviä kiekolla, vaan eivät kuitenkaan eliittiä ala karlssonit, mutta heillä pärjää. Sen sijaan he eivät millään tavalla ole kykeneviä vastaamaan isojen ja vahvojen pelaajien korkeaan ja aktiiviseen karvaukseen ja taklauspeliin. Sen näki playoffeissa selkeimmin siitä miten muuten välillä jopa erittäin hyvin pelannut Reilly alkoi oman maalin takana lähes vavista, kun vähänkin kovempi kaveri puski päin. McAvoy on kokonaisvaltainen, mutta väärässä paikassa maalinedustalla. Tätä varten joukkueeseen hankkittiin hieman ylihintaan Derek Forbot. Odotan häneltä taklauksia, irroneita hampaita maalinedustalla joka ikisessä ottelussa, vastustajalle nauravia taklausten vastaanottoja ja helpon syötön sille Cliftonille, joka saa kiekon ylös joskus jopa karlssonittain. Haulan pelikuntoa ei kukaan tiedä, mutta loistavaa saada näinkin hyvä suomalainen joukkueeseen. Pystyy parhaimmillaan pelaamaan kaikissa ketjuissa ykköstä lukuunottamatta. Nosek tuo lisää vääntövoimaa ja jopa pisteitäkin neloseen! Coylesta tykkäsin jo Minnesotassa, mutta tuntuu, ettei läheskään aina saa itsestään kaikkea irti. Nyt chiliä takapuoleen ja antaa mennä cowboy! Tuukka takaisin ensi vuonna ja johdattaa joukkueen 1ab molarina mestaruuteen Ullmarkin kanssa. Ullmark on aina ollut itelle joku ullmark vaan. Tehtyään sopimuksen Bostoniin ja nähtyäni hänen tilastot umpisurkeassa Buffalossa on ajatukset ja odotukset muuttuneet. Aivan käsittämättömän hyvät tilastot noin huonossa joukkueessa.
Mitä mr. Eichel tekee niskavaivojensa saattelemana? Seuraan mielenkiinnolla herran edesottamuksia etenkin, jos kykenee ns. aloittamaan alusta niskaleikkauksensa jälkeen. Pidetään peukkuja, että pääsisi yhä kaukaloon - oli joukkue mikä tahansa.
Matthew Tkachuk. Ota Marchandista oppia!
Carolina on vihdoinkin saanut MAALIVAHDIT. Paitsi kukaan ei tiedä pysyykö kumpikaan kasassa ensimmäisen ottelun jälkeen saati miten päät kestävät poffit. Sebu johdattaa kuitenkin joukkueen poffeihin jo pelkillä spanielin silmillään. Säbä-Teuvo on myös jo itsessään syy katsoa raikasta peliä!
Hasek on kaikkien aikojen viihdyttävin veskari, mutta silti en ole koskaan osannut kiinnostua Blackhawksista, vaikka joukkueessa on aina ollut vaikka ja mitä sinällään kaunista ja osaavaa pelaajaa. Tulevalle kaudelle ovat saaneet rakentannettua paperilla tasapainoisen ja yllätysvalmiin joukkueen, etenkin jos ja kun Kapteeni saapuu yllyttämään joukkueen yhä uusiin voittoihin! Toews on kaikessa ilmeettömyydessään mikkokoivu 1.5 ja ei voi kuin toivoa kaikkea hyvää hänen johtamalleen sakille. Jokiharjulla loistava tilaisuus näyttää närhen munat ja olla johtava puolustaja heti (luultavasti) parivaljakon McCabe-Jones takana! Go get them! Näin kirjoitin Jokiharjusta, vaikka kiitos palstaveljen, joka oikaisi virheen eli kaverihan pelaa siis Buffalossa, mutta sama kertoma pysyy yhä!
McKinnonista on nousi hetkellisesti pienimuotoinen kohu puritaanisuutensa vuoksi. Tästä en tiedä tuon taivaallistakaan, mutta sen olen aikojen saatossa oppinut, että kirjaviisaus tahi sosiaalinen älykkyys ei hänessä ole vahva. Toivoisin itse, että joka ikinen tällä pallolla tallustava olisi esimerkki tuleville jälkipolville muutenkin kuin urheilullisuudellaan osoittaen kaikille miten tärkeää on esim. pitää huolta planeetastamme vaikkapa ostamalla kunnan talvitakin, joka kestää sen 20v, sillä vaatebisnes on yksi eniten planeettaamme kuormittavimmista asioista. Siltikin tai ehkä juuri siksi arvostan Nathania, sillä hän on liigan suurimpia esimerkkejä näyttäen ja vaatien muilta aivan saman kuin itseltäänkin. Hän on ehdoton auktoriteetti, vaikka rinnassa heiluu vain apukapun kirjain. Hän opettaa meille mitä esimerkki on, hän syö vaikka sammakon paskaa, jos se vie häntä kohti parempaa, hän ruoskii itseään miinoitetuin piikkilangoin, vaikka voisi tyytyä paskomaan muita seinille, hän näyttää meille kaikille mitä on olla todellinen auktoriteetti. Asia, joka tänäpäivänä on katoavaa kansanperinnettä. Colorado menetti monta tärkeää palasta Grubauerista lähtien mutta en jaksa odottaa kestääkö Kuemperin terveys, en jaksa odottaa nähdäkseni ykköskentän silmiähivelevää tehokkuutta MacKinnonin härkämäisen ehdottomuuden sävellyksellä, nähdäkseni matkustaja-viittauksia palstalla ja nähdäkseni Makarin hämmentävän tarkkaa syöttelyä - kaverin isoisosetä lienee sveitsiläinen kelloseppä.
Olin jo jatkamassa Columbukseen, mutta Keäkäläinen vaati mielessäni minut nukkumaan.
Jatkan siis toiste, mutta kertokaa mikä liigassa viehättää, herättää tunteita, vihastuttaa ja/tai hämmentää! Olen kuulolla!
Edit: Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Käytän palstaa kännykällä ja vaikka kuinka yritin keskittyä, niin ei onnistunut. Olen myös varsin uninen, mutta pyrin parempaan ja selkeämpään ilmaisuun vastaisuudessa!
Miksi ja mitä seuraat maailman kovimmassa kiekkoliigassa kaudella 21-22?
Jaoin kirjoitukseni kappaleittain ja aakkosjärjestyksessä joukkueiden mukaa.
Getzlaf voi olla milloin löysä hömpsy, mutta parhaimmillaan kaikkien aikojen ankka Teemun kanssa. Kaikkien aikojen pisteankka. Hänen uransa viimeiset luistinten piirrot on nähtävä ennen kuin paita nousee kattoon!
Arizona omistajineen on lähinnä surkuhupaisa yritys tai yritelmä yrittää jotain. En ole Seiska-lehden miehiä, niin heidän sekoilunsa ei kiinnosta pätkääkään. Ainoa kiinnostava asia lienee mm-kisoissa hurrikaanin lailla huomiota saavuttanut isobritannialainen Lian Kirk. Aloittaa ja pelannee koko kauden ja kenties useammankin Tucsonissa. Paina, poika reeniä, paina, ja löydä itsesi isoista valoista!
Boston Bruinsin 2011 tie mestaruuteen oli pelitavan riemujuhlaa. Kertaakaan playoffeissa ei pelko ihan toden teolla ollut takapuolessa, sillä niin murhaavan tehokkaasti BBB:t eli oliko Bastu Boys in Bed tämä joukkueen lempinimi vai mikä, mutta ei sen väliä, silloin huudettiin Ihanaa, Karhut, Ihanaa! Pian mestaruuden jälkeisinä vuosina Bruins alkoi hajota ja pelaajia sinkoilla sinne tänne ja lopulta kaiken kruununa järkyttävä draft vuosi 2015. Siis, heti kolmikon Zboril, DeBrusk ja Shenyshin jälkeen varattiin peräkkäin Barzal, Connor ja Chabot. Kyllä, draft on arpapeliä, mutta olin varma, että kolmella ensimmäisen kierroksen varauksella saadaan varmasti yksi huippupelaaja, enkä ollut yksin aatosteni kanssa. Sen verran amerikan veljet ihmettelivät ja kirosivat varauksia. Toivo oli menetetty lopullisesti ja vuodatin kyyneleitä Tuukka Raskin vuoksi. Jotain Shöshöshöitä ja Marlon Brandoja, saatana! Sitten, jostain Andromedan takaa meille maapallon asukkaille tuntemattomasta tähtivyöstä singahti Tshekin ja Ruotsin nuorisomyllyn läpikäynyt ihmemies Pastrnak, Brandon Carlo näytti miehen elkeitä maalin edessä ja välillä niin puupäinen pelsepuupi veli Marchand alkoi keskittyä kiekkoiluun, itsehillintään, pelitapaan ja kiekonriistoihin. Samalla Chara jaksoi yhä painaa kovalla tasolla, Bergeronia nyt ei tarvitse edes mainita ja tulevaisuus olikin yhtäkkiä jo aivan silmien edessä. Väitän Bostonin ykkösketjun olevan paras ja voittavinta jääkiekkoa pelaava ketju Coloradon vastaavan kanssa. Nyt ensi kaudella jostain syystä tuntuu kaikkien palasten loksahtaneen paikalleen. Krelleen lähtö vei varman StanleyCupin, mutta urheiluahan katsotaankin jännityksen vuoksi. Viime kaudella peli jäi osittain piippuun puolustuksen vuoksi. Grelczyk, Clifton ja Reilly ovat hyviä kiekolla, vaan eivät kuitenkaan eliittiä ala karlssonit, mutta heillä pärjää. Sen sijaan he eivät millään tavalla ole kykeneviä vastaamaan isojen ja vahvojen pelaajien korkeaan ja aktiiviseen karvaukseen ja taklauspeliin. Sen näki playoffeissa selkeimmin siitä miten muuten välillä jopa erittäin hyvin pelannut Reilly alkoi oman maalin takana lähes vavista, kun vähänkin kovempi kaveri puski päin. McAvoy on kokonaisvaltainen, mutta väärässä paikassa maalinedustalla. Tätä varten joukkueeseen hankkittiin hieman ylihintaan Derek Forbot. Odotan häneltä taklauksia, irroneita hampaita maalinedustalla joka ikisessä ottelussa, vastustajalle nauravia taklausten vastaanottoja ja helpon syötön sille Cliftonille, joka saa kiekon ylös joskus jopa karlssonittain. Haulan pelikuntoa ei kukaan tiedä, mutta loistavaa saada näinkin hyvä suomalainen joukkueeseen. Pystyy parhaimmillaan pelaamaan kaikissa ketjuissa ykköstä lukuunottamatta. Nosek tuo lisää vääntövoimaa ja jopa pisteitäkin neloseen! Coylesta tykkäsin jo Minnesotassa, mutta tuntuu, ettei läheskään aina saa itsestään kaikkea irti. Nyt chiliä takapuoleen ja antaa mennä cowboy! Tuukka takaisin ensi vuonna ja johdattaa joukkueen 1ab molarina mestaruuteen Ullmarkin kanssa. Ullmark on aina ollut itelle joku ullmark vaan. Tehtyään sopimuksen Bostoniin ja nähtyäni hänen tilastot umpisurkeassa Buffalossa on ajatukset ja odotukset muuttuneet. Aivan käsittämättömän hyvät tilastot noin huonossa joukkueessa.
Mitä mr. Eichel tekee niskavaivojensa saattelemana? Seuraan mielenkiinnolla herran edesottamuksia etenkin, jos kykenee ns. aloittamaan alusta niskaleikkauksensa jälkeen. Pidetään peukkuja, että pääsisi yhä kaukaloon - oli joukkue mikä tahansa.
Matthew Tkachuk. Ota Marchandista oppia!
Carolina on vihdoinkin saanut MAALIVAHDIT. Paitsi kukaan ei tiedä pysyykö kumpikaan kasassa ensimmäisen ottelun jälkeen saati miten päät kestävät poffit. Sebu johdattaa kuitenkin joukkueen poffeihin jo pelkillä spanielin silmillään. Säbä-Teuvo on myös jo itsessään syy katsoa raikasta peliä!
Hasek on kaikkien aikojen viihdyttävin veskari, mutta silti en ole koskaan osannut kiinnostua Blackhawksista, vaikka joukkueessa on aina ollut vaikka ja mitä sinällään kaunista ja osaavaa pelaajaa. Tulevalle kaudelle ovat saaneet rakentannettua paperilla tasapainoisen ja yllätysvalmiin joukkueen, etenkin jos ja kun Kapteeni saapuu yllyttämään joukkueen yhä uusiin voittoihin! Toews on kaikessa ilmeettömyydessään mikkokoivu 1.5 ja ei voi kuin toivoa kaikkea hyvää hänen johtamalleen sakille. Jokiharjulla loistava tilaisuus näyttää närhen munat ja olla johtava puolustaja heti (luultavasti) parivaljakon McCabe-Jones takana! Go get them! Näin kirjoitin Jokiharjusta, vaikka kiitos palstaveljen, joka oikaisi virheen eli kaverihan pelaa siis Buffalossa, mutta sama kertoma pysyy yhä!
McKinnonista on nousi hetkellisesti pienimuotoinen kohu puritaanisuutensa vuoksi. Tästä en tiedä tuon taivaallistakaan, mutta sen olen aikojen saatossa oppinut, että kirjaviisaus tahi sosiaalinen älykkyys ei hänessä ole vahva. Toivoisin itse, että joka ikinen tällä pallolla tallustava olisi esimerkki tuleville jälkipolville muutenkin kuin urheilullisuudellaan osoittaen kaikille miten tärkeää on esim. pitää huolta planeetastamme vaikkapa ostamalla kunnan talvitakin, joka kestää sen 20v, sillä vaatebisnes on yksi eniten planeettaamme kuormittavimmista asioista. Siltikin tai ehkä juuri siksi arvostan Nathania, sillä hän on liigan suurimpia esimerkkejä näyttäen ja vaatien muilta aivan saman kuin itseltäänkin. Hän on ehdoton auktoriteetti, vaikka rinnassa heiluu vain apukapun kirjain. Hän opettaa meille mitä esimerkki on, hän syö vaikka sammakon paskaa, jos se vie häntä kohti parempaa, hän ruoskii itseään miinoitetuin piikkilangoin, vaikka voisi tyytyä paskomaan muita seinille, hän näyttää meille kaikille mitä on olla todellinen auktoriteetti. Asia, joka tänäpäivänä on katoavaa kansanperinnettä. Colorado menetti monta tärkeää palasta Grubauerista lähtien mutta en jaksa odottaa kestääkö Kuemperin terveys, en jaksa odottaa nähdäkseni ykköskentän silmiähivelevää tehokkuutta MacKinnonin härkämäisen ehdottomuuden sävellyksellä, nähdäkseni matkustaja-viittauksia palstalla ja nähdäkseni Makarin hämmentävän tarkkaa syöttelyä - kaverin isoisosetä lienee sveitsiläinen kelloseppä.
Olin jo jatkamassa Columbukseen, mutta Keäkäläinen vaati mielessäni minut nukkumaan.
Jatkan siis toiste, mutta kertokaa mikä liigassa viehättää, herättää tunteita, vihastuttaa ja/tai hämmentää! Olen kuulolla!
Edit: Pahoittelen kirjoitusvirheitä. Käytän palstaa kännykällä ja vaikka kuinka yritin keskittyä, niin ei onnistunut. Olen myös varsin uninen, mutta pyrin parempaan ja selkeämpään ilmaisuun vastaisuudessa!
Viimeksi muokattu: