Allekirjoittanutta häiritsi jälleen kerran suuresti, kun ip-lehdistö ja Hesari ruotivat MM-kisoja jälkikäteen pelaaja pelaajalta. Jarkko Ruutua kehuttiin, mutta kehuihin muistettiin toki lisätä "yksi ylilyönti". Siis mikä vitun ylilyönti? Sekö puhdas ja kova taklaus, josta tuomittiin väärin 5+20? Ylilyönniksi katsottiin myös Bergenheimin polvitaklaus Venäjä-ottelussa. Mielestäni kyseessä ei ollut ylilyönti, vaan vilpitön tarkoitus viedä taklaus loppuun asti. Tuomio oli oikea, teko ei ollut silti raivohullu ylilyönti. Kisojen ainoa ylilyönti taisi olla kanukkipakin kylmänviileä kyynärpäätaklaus saksalaispelaajaa ns. vastapalloon. Suomalainen media tykkää kuitenkin törkkiä vain omiaan. Ja erityisesti Ruutua.
Mielestäni joukkuepelin idea on se, että joukkue pelaa valmennuksen antamin ohjein. Ei ole sattuma, että Aravirta, Summanen ja Westerlund, nuo amatöörit, ovat valinneet esimerkiksi Jarkko Ruudun joukkueisiinsa. Myöskään Vancouver Canucks ja Pittsburgh Penguins eivät ole pelkästään Jortikan ja Alpon kiusaksi maksaneet Ruudulle kovaa palkkaa pelaamisesta maailman kovatasoisimmassa liigassa. Hän ei juurikaan syyllisty ylilyönteihin, sen sijaan hän "syyllistyy" koviin taklauksiin ja joukkueensa tähtipelaajien (Crosby) suojelemiseen. Jos JR olisi ylilyönyt Torinossa ajellessaan Jagrin, olisiko Westerlund enää valinnut häntä maaoukkueeseensa? No, miksi Westerlund ei hyllytä Ruutua kesken turnauksen ja jätä ulos seuraavasta maajoukkueestaan? Olisikohan syynä se, että Westerlund on tyytyväinen Ruudun esityksiin, hän näkee pelaajan toteuttavan hänen itsensä antamaa tehtävää.
Se, että pelaaja tai koko joukkue jossain tilanteessa, tekee sellaista, mistä Tanja pissaa housuihinsa, on aniharvoin ylilyöntiä. Ylilyönti on täysin inflaation kärsinyt sana jääkiekkomaailmassa, se lähenee inflaatiotasoltaan "vääntöä" -ilmaisua. Yleisesti ottaen joukkue / pelaaja kovaa pelatessaan toteuttaa taktiikkaa. Ja koska jääkiekko on kontaktilaji, voi taktinen ohje "taklaukset loppuun asti" aiheuttaa joskus rumaa jälkeä, vaikka sääntöjä on noudatettu prikulleen - esim. Porthen / Hassinen. Joskus tapahtuu, kuten Bergenheimille, että taklaus epäonnistuu. Venäläinen oli liian vikkelä, eikä tuulennopealla Bergenheimilla ollut aikaa korjata asentoaan. Onneksi ei tapahtunut loukkaantumisia ja molempien pelaajien ollessa NHL-kokemuksella varustettuja, ei tilanteesta jäänyt taatusti mitään vihanpitoa.
Milloin pelaaja sitten oikeasti ylilyö ja kuinka sen voi erottaa taktiikan noudattamisesta? Mielestäni jääkiekkoa vähän seuraavallekin on olemassa muutamia perusasioita, joita kannattaa seurata ennemmin kuin Mertarannan meuhkaamista. Penkittääkö valmentaja "yilyöneen" pelaajan loppumatsin ajaksi, ellei tuomari tee sitä? Onko pelaaja mukana seuraavan ottelun kokoonpanossa? Onko pelaajalla vaikeuksia päästä kokoonpanoon ylipäätään tästä eteenpäin? Penkittäminen on valmennuksen taholta rankin mahdollinen viesti epäonnistuneelle pelaajalle. Ylilyönti ei ole ainoa epäonnistumisen laji, vaikka media näin uskookin. Ihan pelkkä huonosti pelaaminenkin riittää, olisiko se sitten alilyöntiä? Westerlund nosti kesken loppuottelun huonosti pelanneen Söderholmin filttiin ja pisti hänen paikalleen pakiksi ylilyöjä Jarkko Ruudun. Kisojen jälkeisissä arvioissa Söderholmia kohdeltiin silkkihanskoin: "aavistuksen hidas kovia maita vastaan" "pelisilmä ei aivan riittänyt". Ruutu oli sen sijaan "riski joukkueelle ylilyöntiensä takia".
Entä ylilöikö Ovetshkin taklauksessaan? Mielestäni ei. Hän oli 4-ketjun pelaaja, luunkova NHL-jyrä, joka pysäytti vastustajan taklauksellaan tullessaan jäähyaitiosta. Jos hän olisi luistellut kaverin ohi ja vastustaja olisi saanut vaikkapa yv-hyökkäyksen, olisi Ovetshkin ollut täysi prinsessa ja kenties lähempänä penkkikomennusta kuin taklauksensa jälkeen. Tosin Ovetshkinin tasoista pelaaja ei istuta penkillä kukaan valmenja maailmassa.
Mielestäni joukkuepelin idea on se, että joukkue pelaa valmennuksen antamin ohjein. Ei ole sattuma, että Aravirta, Summanen ja Westerlund, nuo amatöörit, ovat valinneet esimerkiksi Jarkko Ruudun joukkueisiinsa. Myöskään Vancouver Canucks ja Pittsburgh Penguins eivät ole pelkästään Jortikan ja Alpon kiusaksi maksaneet Ruudulle kovaa palkkaa pelaamisesta maailman kovatasoisimmassa liigassa. Hän ei juurikaan syyllisty ylilyönteihin, sen sijaan hän "syyllistyy" koviin taklauksiin ja joukkueensa tähtipelaajien (Crosby) suojelemiseen. Jos JR olisi ylilyönyt Torinossa ajellessaan Jagrin, olisiko Westerlund enää valinnut häntä maaoukkueeseensa? No, miksi Westerlund ei hyllytä Ruutua kesken turnauksen ja jätä ulos seuraavasta maajoukkueestaan? Olisikohan syynä se, että Westerlund on tyytyväinen Ruudun esityksiin, hän näkee pelaajan toteuttavan hänen itsensä antamaa tehtävää.
Se, että pelaaja tai koko joukkue jossain tilanteessa, tekee sellaista, mistä Tanja pissaa housuihinsa, on aniharvoin ylilyöntiä. Ylilyönti on täysin inflaation kärsinyt sana jääkiekkomaailmassa, se lähenee inflaatiotasoltaan "vääntöä" -ilmaisua. Yleisesti ottaen joukkue / pelaaja kovaa pelatessaan toteuttaa taktiikkaa. Ja koska jääkiekko on kontaktilaji, voi taktinen ohje "taklaukset loppuun asti" aiheuttaa joskus rumaa jälkeä, vaikka sääntöjä on noudatettu prikulleen - esim. Porthen / Hassinen. Joskus tapahtuu, kuten Bergenheimille, että taklaus epäonnistuu. Venäläinen oli liian vikkelä, eikä tuulennopealla Bergenheimilla ollut aikaa korjata asentoaan. Onneksi ei tapahtunut loukkaantumisia ja molempien pelaajien ollessa NHL-kokemuksella varustettuja, ei tilanteesta jäänyt taatusti mitään vihanpitoa.
Milloin pelaaja sitten oikeasti ylilyö ja kuinka sen voi erottaa taktiikan noudattamisesta? Mielestäni jääkiekkoa vähän seuraavallekin on olemassa muutamia perusasioita, joita kannattaa seurata ennemmin kuin Mertarannan meuhkaamista. Penkittääkö valmentaja "yilyöneen" pelaajan loppumatsin ajaksi, ellei tuomari tee sitä? Onko pelaaja mukana seuraavan ottelun kokoonpanossa? Onko pelaajalla vaikeuksia päästä kokoonpanoon ylipäätään tästä eteenpäin? Penkittäminen on valmennuksen taholta rankin mahdollinen viesti epäonnistuneelle pelaajalle. Ylilyönti ei ole ainoa epäonnistumisen laji, vaikka media näin uskookin. Ihan pelkkä huonosti pelaaminenkin riittää, olisiko se sitten alilyöntiä? Westerlund nosti kesken loppuottelun huonosti pelanneen Söderholmin filttiin ja pisti hänen paikalleen pakiksi ylilyöjä Jarkko Ruudun. Kisojen jälkeisissä arvioissa Söderholmia kohdeltiin silkkihanskoin: "aavistuksen hidas kovia maita vastaan" "pelisilmä ei aivan riittänyt". Ruutu oli sen sijaan "riski joukkueelle ylilyöntiensä takia".
Entä ylilöikö Ovetshkin taklauksessaan? Mielestäni ei. Hän oli 4-ketjun pelaaja, luunkova NHL-jyrä, joka pysäytti vastustajan taklauksellaan tullessaan jäähyaitiosta. Jos hän olisi luistellut kaverin ohi ja vastustaja olisi saanut vaikkapa yv-hyökkäyksen, olisi Ovetshkin ollut täysi prinsessa ja kenties lähempänä penkkikomennusta kuin taklauksensa jälkeen. Tosin Ovetshkinin tasoista pelaaja ei istuta penkillä kukaan valmenja maailmassa.