Jännä ketju.
Oikeastaan tuo riippuisi useammastakin tekijästä:
1) Nimike ja sen saama julkisuus. Jos mennään linjalla "hys hys" ja nimike "kestää päivänvalon", niin alempi hinta kelpaisi. Jos taas naama olisi iltapäivälehden kannessa ja nimike tyyliin raiskaus, lapseen kohdistuva väkivaltarikos ja/tai pedofiliaan viittaava, niin aika saatanan korkealle nousisi. Vaikka milli tulisi suoraan lapaan, niin Jammu Siltavuoren saappaisiin en edes miettisi astumista. Satatonnia kouraan ja olosuhteet kouraan, niin totaalina voisin lusia ja hymyillä lähes joka päivä.
2) Miten siviiliasiat hoituvat. Jos töistä saisi virkavapaata, niin kynnys olisi matalampi. Jos taas työsuhde päättyisi, niin vuoden taukoa ansioluetteloon vaatisi taas vähän lisää hilloa väliin. Jollain parilla kympillä ei välttämättä kannata ottaa kontolle tilannetta, että tuleviin ansioihin vaikutus voi olla yllättävän suuri.
3) Paikka ja olosuhteet. Joku Suomenlinnan avovankila on vähän eri settiä kuin kivilinna. Oma tila perhetapaamisilla olisi huomattavasti täyttä eristystä parempi. Jos selli pitäisi jakaa, joku hintelä talousrikollinen olisi kuitenkin hormoneilla pumpattua homoraiskaajamurhaajaa mielekkäämpi "kämppis".
4) Maksutapa. Jos rikollisjärjestö tarjoaa käteistä, on kynnys aika korkea. Jos taas raha tulee esimerkiksi korvauksena menetetystä vapaudesta, on tilanne toinen. Iso rahasumma voi muodostua ongelmalliseksi, jos rahan alkuperä ja sitä kautta käytettävyys kärsivät. Jos nurkassa on 10 milliä käteisenä, voi tuolla olla aika vaikea ostaa kämppää Kaivarista. Jos tilillä on 5 milliä ja alkuperä on tarvittaessa todistettavissa vaikka jollain oikeuden vapauttavalla päätöksellä ja valtiollisella maksajalla, niin tilanne on tyystin toinen.
5) Mahdollisuudet hyötyä ajasta lukkojen takana. Jos vuoden voisi käyttää hyväksi esimerkiksi hankkimalla tutkintoon oikeuttavia opintopisteitä, niin kynnys madaltuisi. Jos vuosi menisi ilman varsinaisia kehittymismahdollisuuksia, vastaavasti kynnys nousisi. Jos ajasta saa jotain irti, niin tuosta on hyötyä useammaksi vuosikymmeneksi. Jos vuoden aikana laitostuu ihan tyystin, niin ongelmia on tiedossa.
6) Mitä pitäisi tehdä tuomion eteen. Jos mun pitää päättää jonkun elämä, niin aika saatanan varmasti nukun yöni huonoksi vaikka tuomiota tuosta ei tulisikaan. Jos taas tietäisin olevani syytön, niin summaa voisi laskea. Milli tilille ja vuosi linnaa, niin yhtäkään ihmistä en tappaisi tai raiskaisi. Satatonnia tilille ja vuosi linnaa, niin psykologiseen testiin voisin ehkä osallistua jos muut seikat (kohdat 1-5) olisivat mieleisiä.
Lopputulemana haarukka olisi aika pirun suuri. Jos mun pitäisi toimia Jammu Siltavuoren tavoin, tehdä samat teot ja saada sama tuomio mediahuomio huomioiden, niin 10 miljoonaa ei välttämättä riittäisi. Vaikka tuon rahan kanssa voisi elää ilman tarvetta työllistyä, aivan liian paljon kärsisin tekojen tekemisestä ja ottaisin riskin joutumisesta ongelmiin tekojen takia. Vuosi totaalina Suomenlinnassa työnantajan "luvalla", niin satatonnisella menisi helposti.
Ihan suoraan sanoen, hintaa en tahdo sanoa. Tuossa on parin nollan verran muuttujia mitä itse kestäisin. Mulla ei vaan ole munaa vetää milliä ja olla siinä tilanteessa, että töitä ei enää tarvitse miettiä, joka toinen vastaantulija haluaa vetää pataan, en pysty katsomaan peiliin ja häpeän itseäni. Toisaalta jos koen olevani tyystin oikeassa tai jopa oikeusmurhan uhri, tuomio ei ole täysin leimaava ja pystyn nukkumana yöni vankeusaikana turvallisesti ja sen jälkeen hyvin, niin alle millin voisi lähteä.
Ehkä mä olen pehmo, mutta vankila ei nappaa. Vielä vähemmän nappaa tilanne, jossa vankilan lisäksi itsekunnioitus, turvallisuus tai vastaavat turvautuvat. Vaikka miljardi tulisi tilille, niin ei siitä kuolinpesänä nauttisi yhtään.
