Mielestäni tuossa ei ole oikein logiikkaa. Juuri sen takia, että suomalaiset naiset (kuten muun maalaisetkin naiset) ovat kateellisia toisilleen ja seuraavat tarkasti miten toiset pukeutuvat, johtaa siihen, että he itsekin panostavat vaatetukseen. Tämä on testattu niin monta kertaa käytännössä. Jos naisen kanssa lähtee jonnekin, on ensimmäisiä kysymyksiä, että miten se ja se aikoo pukeutua sinne.
Niin haetaan sitä hopeanvärisen Toyota Avensis tasoa. Ei saa olla liian hyvännäköinen, muttei liian huononkaan. Haetaan sitä perusmuijan olemusta, joita on kadulla 100 metrin matkalla kymmeniä. Kun tavoitteet ovat alhaalla niin silloin se taso on merkittävästi alhaisempi kuin Tukholmassa. Donald Trumpin ohjelmassa oli jokunen viikko sitten tilanne, jossa se voittajaprojektipäällikkö pääsi juttelemaan Sheraton hotelleiden CEO:n kanssa. Se CEO antoi vinkiksi, että kun asettaa korkeat tavoitteet niin vaikka jotkut asiat menisi perseelleen niin niistä saavuttaa silti ainakin 80%.
Miksi muuten autoissakaan joku vapaaehtoisesti laittaisi rahaa siihen, että ostaisi Toyotan, jos hänelle ei kelpaisi perusvaatimaton, suorastaan surkea kapine? Joku sanoo, että se on luotettava. Mitä hemmetin väliä luotettavuudella on, jos se on muuten paska. Parempi ostaa parempi, kaunis auto, jossa on intohimoa ja luonnetta kuten vaikkapa BMW tai Alfa Romeo ja maksaa sitten jotain rahaa siitä, että vika korjataan, mikäli sellainen tulee.
En ole tavannut Suomessa yhtäkään naista, joka olisi satsannut vaatetukseensa. Pikemminkin saan aina jotain ihmettelyä osalleni siitä, miksi minä satsaan.