Muistaakseni elokuvassa - en ole sitä nyt nähnyt pitkään aikaan - muu joukkue pyytää Brooksia pysymään alkuperäisessä joukkueessa ja Harrer lähetetään takaisin yliopistojoukkueeseensa.
Voi olla. Tarkemmin kun ajatteleen niin ei Harreria noissa varsinaisissa olympialaisten pelikohtauksissa näy, mutta kyllä minä aiemmin elokuvasta sen käsityksen sain että Harrer joukkueeseen pääsi. Kolme tai neljä pelaajaa oli bussiasemalla pitämässä puhetta Brooksille ja pyysivät tätä pysymään alkuperäisessä kokoonpanossa, mutta valmentaja sanoo että "yksi lähtee vielä" ja jokin aika sen jälkeen valmentaja pyytää Coxin toimistoonsa ja ilmoittaa tälle päätöksestään: Cox kotiin eli joukkueeseen jää 20 miestä (Harrer olisi se 20.).
Jouni kirjoitti:
Muuten, tuo 1980 Team USA teki syksyllä 1979 kuuden ottelun kiertueen Suomeen, jonka muistan oikein hyvin. Se hävisi Reippaalle Lahdessa 1-2, sitten voitti Saipan 4-1, Sapkon 6-0, Kärpät 5-4, Lukon 5-3 ja päätti häviten Helsingissä Jokereille 1-4.
Muistan tästä kiertueesta pelin Lukkoa vastaan, jota tietysti olin katsomassa. Muutama pikkunassikka, minä muiden mukana, härnäsi pitkin peliä jenkkien vaihtopenkkiä. Silloin vaihtopenkit olivat siellä puolella kaukaloa missä nykyään on toimitsija- sekä jäähypenkit, ja seisomakatsomon ja vaihtopenkin välissä oli leveä käytävä jossa pitkin peliä kuljettiin. Ja me tietysti roikuimme, kuten muissakin peleissä, siellä jenkkien penkin takana ja hakkasimme pleksiä pienillä nyrkeillämme ja huutelimme isommilta pojilta oppimiamme rivouksia niin kauan että yksi pelaaja sai raivarin. Nimeä en nyt kuollaksenikaan muista, mutta juuri kun olin takomassa sitä pleksiä hänen selkänsä takana, jätkä kääntyi ja pamautti nyrkkinsä täydellä raivolla meikäläisen naaman kohdalle, onneksi se pleksi oli välissä. Sen verran säikähdin ja niin säikähtivät kaveritkin että se härnääminen loppui siihen, mutta kalsarit meni vaihtoon kotona illemmalla.
Pelin jälkeen sitten koitti meikäläisen kiekkokatsojan uran yksi kohokohdista kun Dave Christian antoi mailansa. Ja mikä hassuinta, mailan merkkikin oli Christian (ilmeisesti nykyään ei tuommoista mailamerkkiä enää ole, mutta kyllä niitä vielä 80-luvun alkupuolella, jolloin minä aktiivisesti rupesin NHL:ää seuraamaan, näkyi). Pieniä poikia kun olimme, niin luonnollisesti oletimme että ne nimeävät jokaisen mailankin pelaajan nimen mukaisesti ja siitä riitti kinaamisen aihetta koko sen syksyn ja tulevan talven ajan...
Ei mulla enää tuota Christiania tallessa ole, mikä tietysti harmittaa riivatusti kun Dave Christian kuitenkin pelasi ihan kelpo NHL-urankin jälkeenpäin.