Kaiken tämän Parise & Suter -kihelmöinnin keskellä voisi heittää muutamia ajatuksia mitä tulee ensi kauteen...
Mitchell ja Seto ovat siis vanhoja kavereita jo Sharks -ajoilta. Olisiko tässä sellainen kaksikko, joka löytäisi yhteistä säveltä myös kaukalossa? Tässä on tietysti se ristiriita, että Setoguchin "hockey sense" on riittävällä tasolla paikkaan topsixissä kun taas Torrey hyvästä fysiikastaan huolimatta ei ilmeisesti kiekollisten avujen/pelikäsityksen puutteen takia samaan rooliin kykene. Mutta jos näiltä miehiltä löytyy keskinäistä kemiaa myös jäällä, niin kenties eväitä olisi kompromissiratkaisun muodossa peluuttaa heitä kolmosvitjassa?
Granlundia hypetetään mediassa jo sellaisissa sfääreissä että alta pois. On kuulemma varma paikka Koivun vierellä ykkösessä yms. Jonkun pitäisi sanoa näille toimittajille, että nyt hieman jäitä hattuun... Eiköhän Mikke pääse ylhäällä toki kautensa starttaamaan, mutta paikan uskoisin olevan kakkos -tai kolmosvitjan laidassa. Jos jonkinlaista viritelmää hänen kannaltaan miettii, niin olisi kermaista nähdä Brodziak hänen sentterinään. Brodziakin viime kausi oli kerrassaan upea, ainakin odotuksiin nähden. Vielä pari vuotta takaperin ajattelin hänestä olevan niukinnaukin (puukäsi)kolmossentteriksi, mutta mitä vielä. Mies näytti, että pystyy parhaimmillaan olemaan äärimmäisen vaarallinen kiekon kanssa, kun saa ympärilleen riittävästi kiekollista tukea. Tasaisuudessa ja puolustuspelaamisessa on toki vielä parannettavaa, mutta jos sama kehityssuunta jatkuu tulevallakin kaudella niin ei epäilystäkään siitä kenen pitäisi pelata kakkossentterinä. Pelikäsitys miehellä on riittävällä tasolla tuolle tontille, ja viereen jos laitetaan toinen aivojaan käyttävä palaaja (Granlund), niin potentiaalia hyökkäyspään tehoiluun on vallan rutkasti. Plussana toki Granlundin kannalta ajateltuna vielä Brodzin rightin kätisyys. Kolmanneksi lenkiksi tähän toki tarvittaisiin viimeistelyyn kykenevä laituri, joka osaa myös pelata molempiin suuntiin ja vieläpä fyysisesti (Clutterbuck?). Toki näissä pyöritelmissä on aina omat riskinsä, mutta mielestäni tämä on lähtökohtaisesti ehdottomasti kokeilemisen arvoinen kombinaatio.
Mitä tulee puolustajiin, niin alakerta näyttää tällä hetkellä positiivisestikin ajateltuna isolta kysymysmerkiltä. Scandella, Spurgeon, Kampfer, Prosser, Stoner, Bagnall - näihin nimiin kohdistuu valtava paine jos meinataan ensi kaudella päästä siihen tulokseen, jota ei vielä uskalla edes ääneen sanoa. Ainakin kahden tai kolmen heistä toivon ottavan seuraavan askeleen urallaan. Gilbertillä on juuri nyt valtava vastuu harteillaan, ja on edelleen myös siinä tilanteessa jos Suter saadaan back to home. Brodin ja Dumba tulevat myöhemmin olemaan tuikitärkeitä palasia alakerrassa, mutta onko vielä liian aikaista odottaa heitä Minnesotaan? Dumba on jo sanonut yrittävänsä päästä joukkueeseen heti kauden startista lähtien, mutta tuntuisi aika hurjalta jos poika pystyy oikeasti heti nousemaan NHL-jäille ja lunastamaan odotukset. Brodinin uskon pelaavan vielä tulevan kauden Ruotsissa, mutta annetaan hänellekin toki mahdolliuus yllättää positiivisesti...
Veskariosasto näyttää liki erinomaiselta. Bäckström lähtökohtainen ykkönen ja Harding kakkonen. Hackett pelaa Houstonissa ja stunttaa tarvittaessa. Jossain kohtaa voisi jonkinlaista treidiä odotella tällä rintamalla, mutta eiköhän kauteen lähdetä aika selvin sävelin. Niin, ja sellainen toive täytyy Yeon suuntaan heittää, että anna nyt hyvä mies Hardingin napsia ne rl-kisat jatkossa!
