Onko tämä kausiketju surkastunut kokonaan MG-höpötyksen voimasta?
Chigaco-peli takana, melko sekalaiset tunteet. Ensimmäinen erä näytti kuin vastakkain olisi ollut pelätty punakone vastaan pula-ajan Pelicans. Seton avausmaali kirvoitti yöhön mahtavan huudon, mikä muuttui hysteeriseksi itkuksi kun viiden minuutin päässä Hawks johti 2-1 kahden perättäisen maalin jälkeen. Herra Pikkelssin toinen maali oli jo sellainen lörpäytys, että menee jo Bäcksin piikkiin. Bäcksin alku näytti terävältä ja luotin ukkoon kuin muuriin, mutta noiden parin salamamaalien jälkeen tuntui jokainen menevän sisään. Hawksin pojat veivät kaikilla osa-alueilla ja hyökkäys suorastaan vyöryi kerta toisensa perään Wildin maalille.
Toiseen erään Kuemper maaliin ja peli stabiloitui. Vaikka toisessa erässä näkyi jo lupausta paremmasta, parit turhat jäähyt (Brodin ja Falk) piti tilanteen Hawksien kannalta höntsänä. Kun Wildin alivoima toimi ja vihulainen ei kolmen maalin johdossa vetänyt enää verenmaku suussa saatiin ihan mukava ilme kolmanteen erään. Blackhawks päästi Wildin peliin mukaan jarrutellessaan, otti kolmannen alussa jäähyn ja Suter kiitti ylivoimalla. Wild-uran ensimmäinen!
Wild sai pidettyä kiekkoa hyökkäyspäässä ja luotua painetta maalille. Crawford pelasi todella loistavaa peliä, mutta antautui vielä Brodziakille lähes 7 minuutin Wildin hallinnan jälkeen. Mieleen juolahti Miracle On Ice, mikä muuttuikin Disneyn tuotannoksi minuutin päästä, kun Kane kuittasi vähän liian helpolla (toki Kanemaisen kova ja tarkka sijoitus) tilanteen loppulukemiin.
Lopputulos ei ollut mikään yllätys, tosin harmittaa, ettei hommaa saatu käännettyä jo toisen erän aikana meille suotuisammaksi. Vastus oli aivan liian kova. Tämän hetken Blackhawksilta vain onnistuu kaikki. Pelaajista jopa Pikkelsin tasoiset jannut pelaa omalla maksimitasollaan, onnistuen kaikessa mitä yrittää.
En nyt sen enempää jaksa jakaa plussia tai miinuksia. Pakko todeta, että Edmonton pelin Koivun haamutehoista huolimatta ykkösketju on pelottavan mitätön tasakentällisillä pelattaessa. Joku tietäjä voi tähän älähtää klassikon: "nehän pelaa aina vastustajan parhaita vastaan", no jumalauta, pelaahan ne vastustajankin ykköset sitten myös ykkösiä vastaan ja tekee tulosta. Pariselle toinen YHDEN vedon ottelu viiteen peliin. Coyle on laukonut pelaamassaan 11 pelissä 13 kertaa! Mitä helvettiä? Siis ujot 1,2 laukausta per peli ykkösketjussa. Coylella takana 215 vaihtoa, joista siis kerran 16-17 vaihdossa pääsee laukomaan. Ei näin. Seton piste per peli tahti ei riitä playoffeihin vaikka vire jatkuisikin loppukauden.