Taas on yksi kausi Wildin osalta mukavasti paketissa jo tässä vaiheessa, joten jos sitä kirjoittelis muutaman sanan joukkueen pelaajista. Wellman tuossa ehtikin jo oman listauksensa tekemään ja aika lailla samoilla linjoilla täälläkin ollaan.
Mikko Koivu
Oli jälleen yksi Wildin tärkeimmistä pelaajista niinkuin kuuluukin. Pieni slumppi kauteen tosin mahtui, joka korjattiin 1vs.1-battlella Richardsin kanssa. Teki pääasiassa sen mitä Koivulta nyt odotetaankin, olisiko ensi kaudella sitten edessä se pankin räjäyttämissesonki, Bouchardin kanssa tuntui ainakin peli kulkevan kauden viimeisissä peleissä.
Kyle Brodziak
Edelleen eräs mun Wild-suosikeista. Lähes kädetön jätkä painaa joka pelissä sata lasissa, taklaa, vääntää, pelaa hyvin puolustussuuntaan ja tekee siinä ohessa pisteitäkin mukiinmenevästi. Kaunista. Ja tämä kaikki reilulla miljoonalla/vuosi.
Matt Cullen
Ristiriitaisia ajatuksia Cullenista. Ei oikein löytänyt paikkaansa joukkueessa ja pistesaalis jäi toivottua pienemmäksi. Puolustavassa roolissa oli tosin tärkeä palanen Wildia, ja vaikka väläytteli välillä osaamistaan niin turhan usein jäi fiilis, että peliälyn puute olisi Cullenin kompastuskivi.
John Madden
Madden oli ihan jees hankinta nelosen keskelle. Pyyteetöntä duunia illasta toiseen ja varmasti hyvä pukukoppikaveri. Ensimmäinen kausi ilman playoffeja. Sanonut vaihtoehtojensa ensi kaudeksi olevan joko Wild tai uran lopettaminen. Siinä ja siinä, että kykenisikö vaikka Almond jo hoitamaan samat duunit.
Martin Havlat
Havlatilta nähtiin jälleen ailahtelevia otteita. Kykenee dominoimaan pelin kulkua, mutta onnistuu myös liian usein katoamaan täysin. 62 pistettä on parannus viime kauteen, mutta Marty pystyy kyllä edelleen parempaan. Puolustussuuntaan jaksoi monesti painaa viimeiseen saakkaa, joten ei ole kyse mistään täysin tehojen kautta tarkasteltavasta pelaajasta.
Pierre-Marc Bouchard
Hieno paluu kaukaloon pahan loukkaantumisen jäljiltä. Oli edelleen nopea ja näki kentän todella hyvin, maalin eteen ei vain tunnu olevan asiaa. En oikein tiennyt mitä odottaa noin pitkän loukkaantumisen jäljiltä, mutta hyvin Bouchard pärjäsi. Tärkeintä ettei sattunut uusia loukkaantumisia ja onnistumisia tuli ihan hyvään tahtiin. Ensi kaudella sitten takaisin siihen 60 pisteen kausitahtiin, josta ei toki tälläkään kaudlla hirveästi jääty.
Andrew Brunette
Oli viime kautta hitaampi luistimilla, jota kautta tuli tilanteisiin monesti hieman myöhässä. Tuttuun tapaan kuitenkin hyvä maalin edessä ja dominoi yleensä maalin takana. Oon tästäkin useaan kertaan maininnut, mutta on se vaan nautinnollista katseltavaa kun Bruno pyörii maalin takana pakki puoliksi selässä roikkuen. Eikä mitään tsäänssiä saada kiekkoa pois. Mutta pistetehtailu ei ollut enää viime kauden tasolla ja Koivun ollessa poissa Brunetten tehot katosivat lähes täysin. Täten mulla on hieman ristiriitaiset fiilikset Brunetten jatkon suhteen.
Antti Miettinen
Kuten Brunonkin, niin myös Miettisen tehot katosivat Koivun saikun aikana. Ana oli Ana, hukkasi paljon maalipaikkoja, pelasi ihan hyvää peliä (ei kuitenkaan kärkikentällisen vaatimaa) ja muodosti Mikon kanssa hyvän av-parin. Kelpaisi mulle edelleen ensi kauden joukkueen 3. kenttään, mutta toivottavasti Miettisen pelit ylemmissä kentissä on nyt pelattu.
Chuck Kobasew
Richards ei koskaan löytänyt Kobasewille oikealta tuntuvaa paikkaa, joten se oli yksi asia mistä Chuck kärsi. Ei kuitenkaan käyttöä enää Wildissa.
Eric Nystrom
Varsinkin alkukadesta Nystromilla oli mielettömiä vaikeuksia saada kiekko verkkoon. Olihan se aika hupaisaakin, joten siitä plussaa. Mutta joo, Nystromin työmoraali oli koko kauden ajan ihailtavaa. Ei koskaan selkä suorassa, taklasi kaikkea ja antoi kaikkensa vaihto vaihdon jälkeen. Siitä pidin. Ensi kaudella maaleja olisi toki syytä tulla huomattavasti enemmän ja kyllä mä uskon näin käyvänkin.
Brad Staubitz
Pelasi pieniä määriä ottelua kohti, hoiti hommansa joten kuten. Wildin paras maalintekijä loppukaudesta, mahtavaa. Kyllähän Staubitz menee minimisopimuksella tuossa 12./13. hyökkääjän roolissa, mutta en tiedä tuoko mitään lisäarvoa Kassianiin verrattuna.
Cal Clutterbuck
Clutterbuck pelasi todella hyvän kauden. Kaiken sen perus Calin lisäksi kiekko alkoi löytää maalin uuteen tahtiin vaikka loppukausi vesittikin 20 maalin rajan saavuttamisen. Loppukaudesta otteissa näki selvän turhautumisen, mikä oli sinänsä ymmärrettävää.
Brent Burns
Ei ole aivan kohtuutonta sanoa, että Burns oli puolet kaudesta Norris-tasoa. #8 nollasi vastustajan toisensa perään ja oli todella hyvä hyökkäyssuuntaan. Valitettavasti toinen puolisko oli sitten todella virhealtista. Paha sanoa mitä tuossa edes tapahtui, kelkka vaan kääntyi aika radikaalisti. Pysyi kuintekin ehjänä koko kauden, mikä oli hyvä juttu muutaman rikkonaisemman kauden jälkeen.
Marek Zidlicky
Vaikea kausi loukkaantumisten muodossa. Kunnossa ollessaan ehdottoman tärkeä osa Wildin ylivoimaa, ehkä Zidlickyn puuttuminen vaikutti myös Burnsin pelaamiseen, koska Burns oli tätä myöten ainut kovan luokan kiekollinen puolustaja.
Jared Spurgeon
Yksi kauden suurimmista yllättäjistä. Spurgeonia on tässä kauden mittaan jo hehkutettu kohtuu paljon, mutta menköön nyt vielä tämän kerran. Pelaa kokoonsa nähden todella hyvää puolustuspeliä sijoittumisensa ja nopeutensa ansiosta, näkee kentän todella hyvin ja sitä myöten pystyi antamaan ensimmäisen syötön omille tukalammastakin tilanteesta.
Clayton Stoner
Aloitti huonosti, mutta paransi järkyttävästi loppukautta kohden. Ensi kaudella Stoner on kaksisuuntaisella sopimuksella, mutta antoi sen verran väkevät näytöt fyysisyydestään ja puolustupelaamisestaan, että on vaikea syrjäytettävä. Hyökkäyspotentiaalista saatiin jäätävä taidonnäyte, kun Stoner kiskaisi kiekon puolesta kentästä pleksin kautta vastustajan häkkiin.
Greg Zanon
Teki kiekollisensa virheitä enemmän kuin viime kaudella ja kiekottomana pelasi itseään turhan usein ulos tilanteista. Toisaalta eihän tuosta kropan likoon laittamisesta voi olla pitämättä (212 blokattua laukausta).
Nick Schultz
Ei varmaan yllätä, että Schultz oli Wildin tasaisin suorittaja. Hyvää peruspeliä ja schultzmaiset pisteet siihen päälle. Vaikka muu pakka olisi ollut pahastikin sekaisin, niin yleensä Schultzin tasoon pystyi luottamaan. Yksi pelaajista, joka ei tule koskaan saamaan ansaitsemaansa arvostusta.
Cam Barker
Rikkonainen kausi Barkerilta. Pisteiden valossa täysi fiasko odotuksiin nähden. Paransi oman pään peliään kauden mittaan, mutta paska maku Barkerin kaudesta jäi ehdottomasti.
Niklas Bäckström
Hieman epätasaisia otteita Nikeltä, mutta se on todettava että maalivahtipeliin Wild ei kaatunut. Monesti päinvastoin, puolustuksen hyvien otteiden ja Niken ansiosta niitä pisteitä saatiin raavittua paremmiltakin vastustajilta.
Jose Theodore
Theodore oli todella hyvä sainaus Fletcheriltä. Bäckströmin kanssa muodosti yhden liigan parhaista tandemeista, oli maalissa kumpi tahansa niin kohtuu rauhallisin mielin pystyi peliä seuraamaan. Toivottavasti jatkaa Wildissa, kohtuullisella hinnalla tottakai.
Sitten kun tsekkaa RFA-listaa, niin silmiin osui Zach Parisen nimi.
Parise olisi kyllä niin loistava lisä Wildiin, ettei mitään mieltä. Olisin valmis hyväksymään melkein mitä tahansa tuon kaverin palveluksista, mutta vaikuttaa aika longshotilta. Toisaalta jos on totta, että Parise ja Devils ovat kaukana sopimusneuvotteluissa niin ehkä mies olisi siinä tapauksessa kaupan. Mulla ei oo kyllä mitään hajua tuollasesta, mutta menköön nyt näin ajanvietteenä. Burns+prospecti/varausvuoro vaihdossa Pariseen ei kuulostaisi ollenkaan pahalta. Mutta kuten sanoin niin en oikein usko Zachin lähtevän Devilseistä mihinkään.
Sitten odottelemaan Wellmanin ensi kauden ketjua. Vaikka eipä tässä sinänsä mitään kiirettä, tuskin ensi kautta koskevia juttuja ihan heti päästään kuulemaan, spekuloida voi tietenkin.
Saikan mainitsema paikallinen lupaushan kuulostaa kaikelta, mitä Wild voisi ykkösvaraukseltaan toivoa. Jos mä kuitenkin pidättäydyn tuossa Ruotsin pojassa, sillä on sentään kulmakarvat viimesen päälle.