Näin 20 vuotta myöhemmin täysi omavaraisuus kärkiukkojen osalta ei vain ole realismia, koska ne pelaajat jotka ovat tarpeeksi kovia kantamaan joukkueen mestaruuteen siirtyvät yleensä kovempiin liigoihin sen yhden tykkikauden jälkeen. Näin ollen junnujen varaan ei voi rakentaa pitkän aikavälin menestystä. Tapparan dynastia on rakennettu peli-identiteetin ja loistavien pelaajahankintojen varaan, ja se on se missä Kärpät on antanut jo pitkään tasoitusta. Ongelma on nimenomaan se, että olisi ollut sama peluuttaa niitä junnuja.
Tämä on raaka totuus siitä mihin Liiga on menossa, ja miksi Kärppien kaltaisen organisaationkin on alettava panostamaan tosissaan skouttaustyöhön Liigaa lähtökohtaisesti "alemmissa" sarjoissa. Kärpätkin saa toki vuosittain lahjakkaita junioreita joukkueeseen, mutta todella laadukkaan junioriputken ongelmana on se, että kaikki pelaajat eivät mahdu kokoonpanoon, ja parhaat juniorit pakenevat hyvin nopeasti rapakon taakse.
1. Kategorian tähtilupaukset pelaavat Liigassa yleensä kauden tai pari, riippuen siitä, että missä iässä heidät päätetään nostaa edustukseen. Yleensä NHL-joukkueet ovat valmiita ottamaan juniorinsa organisaatioon yhdenkin hyvän kauden jälkeen. Koivunen on tästä hyvä esimerkki, sillä tarvittiin melkoinen sattumusten summa, että Kille ehti pelata yhtään tykkikautta Liigassa.
2. Kategorian lupaukset jäävät usein parempiensa varjoon, ja peliaikaa ei ole siksi luvassa kovinkaan paljon vakiokokoonpanossa. Parhaimmillaan päästään pelaamaan sinne neloseen, joka voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että pelityyli ei sovellu rooliin ollenkaan, ja junnujen potentiaali jää hyödyntämättä täysin. Nämä pelaajat olisivat kuitenkin mahdollisesti niitä, jotka pelaisivat Liigassa hieman pidempään ennen kuin NHL tai muut isommat sarjat heistä kiinnostuvat.
3. Kategorian lupaukset ovatkin sitten niitä varauksettomia pelaajia, jotka ponnistavat Liigassa esiin hieman yllättäen ja pystyvät nousemaan esiin vuosien aikana. Ehkä Antti-Roiko, Paaso ja Hyry kuvaisivat tällaista pelaajatyyppiä hyvin nykyisestä Kärppäjoukkueesta. Nämä lupaukset ovat niitä kaikista tärkeimpiä palasia, jos ajatellaan Liigajoukkueen lähitulevaisuuden runkoa. Tällaisten pelaajien kasvattaminen sopimuksen alaisina kohti isompaa vastuuta on erittäin tärkeää, ja heille pitäisi löytää niitä näytön paikkoja jossain välissä myös Kärppien kokoonpanossa. Tässä Kärpät on onnistunut ihan kiitettävästi kun miettii, että Hyry, Antti-Roiko ja Paaso ovat kaikki ottaneet viimevuosina isoja harppauksia eteenpäin urallaan hyviksi Liigatason pelaajiksi. Nyt olisikin sitten aika alkaa kasvattamaan näistä kavereista sitä Liigan kärkitason pelaajaa löytämällä kovat vahvistukset heidän rinnalleen, ja tarjoamalla aitoa mahdollisuutta erikoistilanteilla. Lisäksi taustalla saa kasvaa vastaavalla tavalla esimerkiksi Juusola ja Korpimäki, joista toivotaan uusia runkopalasia tuleville vuosille. Nähtäväksi jää, että onko Hyry liian hyvä Liigaan.
Toinen ongelma nykyajan pelaajamarkkinoilla on se, että varsin usein Liigassa hyvin onnistuneet pelaajat lähtevät vuoden tai parin päästä isompiin ympyröihin. Jolyn kaltaiset pikkuseurojen kärkipelaajat saattoivat olla joskus helppoja saaliita Kärppien ja Tapparan kaltaisille joukkueille, mutta nyt tämän terävimmän kärjen perässä on iso raha Ruotsista ja Sveitsistä. Tästä syystä Liigajoukkueen on usein onnistuttava löytämään uudet tähtipelaajansa muualta. Osa joukkueista tekee todella vakuuttavaa skouttaustyötä, ja onnistuukin tuomaan joka vuosi Liigaan uusia tähtiä, jotka sitten vaihtavat maisemaa parin kauden jälkeen. Tässä Kärppien täytyy ryhdistäytyä ja ottaa mallia esimerkiksi Pelicansin, HPK:n, HIFK:n ja KooKoon toiminnasta. Miten voi olla, että Kärppien hankinnat menevät aina pieleen, mutta edellä mainitut joukkuuet onnistuvat lähes aina löytämään Liigaan sitä ehdotonta eliittiä? Kärppien urheilullisen puolen ehdottomasti suurin kehityskohde on ollut tässä jo viimeiset kymmenen vuotta, eikä asialle ole taidettu tehdä mitään. Odotan toimiston tekevän tästä Myllykosken johdolla syväluotaavan analyysin siitä, että mikä ajaa Kärpät tekemään jatkuvasti huonompia valintoja kuin moni muu joukkue tekee? Syy ei voi olla raha, syy ei voi olla liian pohjoinen sijainti (eihän), syy ei voi olla menestysmahdollisuudet, eikä syy voi olla huono tuuri. On avattava silmät muuttuneeseen pelaajamarkkinaan ja siihen, mistä Liigan kärkivahvistukset tulevat vuonna 2024. Millaisia ominaisuuksia heillä on? Millainen tausta heillä on? Millaisia pistemääriä he ovat tehneet junioriliigoissa? Miksi portit NHL:ään eivät ole avautuneet? Miksi pelaaja ei pärjännyt Ruotsissa, Sveitsissä tai AHL:ssä? Olisiko ECHL:ssä Kärpille tulevaisuudessa Martinin kaltaisia löytöjä tarjolla? Tai löytyisikö Kanadan juniorisarjoista joku mielenkiintoinen pelaaja kasvamaan Eurooppaan? Auston Matthewsin reissu Sveitsissä oli paikallisille varmaan melko mahtava kokemus, ja joku vähemmän nimekäs lupaus saattaisi kiinnostua Euroopan visiitistä ennen matkaansa NHL:ään.
Jotakin uutta Kärppien on kokeiltava, sillä nykyinen tyyli ei tunnu toimivan. Jostakin pitäisi löytää kilpailuetua ja uskoisin, että katsomalla sitä mitä muut tekevät Suomessa ja muualla Euroopassa Kärpillä on varaa kehittää omaa toimintaansa. Mietitään esimerkiksi KooKoon tekemistä... Kärppien resursseilla pitäisi pystyä löytämään samaan tapaan näitä Mingoian ja D'Astousin kaltaisia pelaajia, ja vielä enemmän. Miksi raahata Ouluun Jakobssoneja, Antosia, Tiivoloita ja Mustosia kun tämä tie on todettu tuhoon tuomituksi jo vuosikymmenen ajan. Samalla rahalla voisimme löytää näitä Schnarreja ja Jolyja, jotka sitten koristavat Liigan pistepörssin kärkisijoja vuodesta toiseen.
