Minkä vinyylilevyn ostit viimeksi?

  • 51 148
  • 391

Demon Allbran

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Ostin viime viikolla 10-tuumaisen Tender- ja 12-tuumaisen Coffee & TV -promon. Bluria siis molemmat; vinyylejä en juuri osta muuten kuin keräilymielessä.
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Jossain vaiheessa päätin hillitä levynostohimoani asettamalla ostoksilleni sellaisen rajoituksen, että jos levy on mitenkään saatavissa vinyylinä, cd-muotoista levyä ei pidä ostaman. (Aika hyvin olen tuosta pitänyt kiinni, vaikka taloudellinen tilanne on kyllä estänyt muutenkin kovin laajamittaisen levynhankinnan.) Vaikka suosikkilevyni julkaistaankin lähes kaikki edelleen myös vinyylimuodossa, ei niitä useinkaan saa aivan yhtä helposti kuin ceedeinä, vaan pitäisi tilailla pitkin maailmaa epämääräisistä postimyyntilafkoista hirvittävillä postimaksuilla.

Viimeisin levyostokseni on War of Words -yhtyeen debyytti-12". Sitä ennen jo varsin kattavaksi paisunut Chumbawamba-kokoelmani paisui taas hiukan, kun sain vihdoin hankittua Swingin' with Raymond -levyn ainoassa oikeassa muodossa.

Vielä kun olisi varaa ostaa noille levyille kunnon säilytyssysteemi, kun tavallisessa kirjahyllyssä ilman kunnollisia välitukia tuppaavat reunimmaiset levyt jäämään hieman sietokykyään suuremman painon alle...
 

dee_snyder

Jäsen
Suosikkijoukkue
JJK
Tänään kävin pitkästä aikaa Dr. Feelgoodissa (paikallinen levydivari) ja ostinpa 2 melko buenoa älppäriä:
Zero Nine - Intrique
Iron Maiden - Powerslave
 

tsei_tsei

Jäsen
Kerrankin asiallinen ketjunavaus Predalta :peukku:

Jooh. LP-soitin tuli hankittua 2003 keväänä muistaakseni. Sitten kun 20 vuotta vanhasta vahvarista oli toinen phono-kanava paskana, niin hankinpa vielä uuden vahvarinkin. (no olihan se harkinnassa ollut jo kauan) Syy hankintaan oli lähinnä se, että kaikkea musiikkia ei saa CD:nä. Tokin formaatti on muutenkin hieno. Ostohetkellä levyjä taisi olla jotain viisi kappaletta ja nyt on joku reilu 20 levyn kokoelma. Eiköhän sitä kartuteta taas pian.

Viimeisin ostos oli MF DOOM - Operation Doomsday!
 

BigRedBob

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Florida Panthers, Miami Heat, Trevor Gillies
Re: Haa.

Viestin lähetti Il Tempo Gigante
Mielenkiintoista... Mulla on 70-luvun lopun Rotel viritinvahvistin, joka toimii edelleen niin kuin ihmisen mieli.

Em. vehkeessä eräänlainen 4-kanava systeemi, jota hyödynnän kotiteatterin sijasta DVD-elokuvia katellessa. Ei se tietenkään mitään dolby 5.x systeemejä korvaa, mut onhan vitusti paree kuin TV:n oma äänentoisto.
Sen vielä kämmensin, että se mun Rotel-soitin oli siis 80-luvun alusta, eikä 90, niinkuin aiemmin sähläsin.
 

Sistis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joskus armeija-aikana ostin Hämptonista Poppa-Joesta Juliet Jonesin Sydämen Albanian. Tuo levy on jossain koti-kotona, koska en omista LP-soitinta. Levy oli pakko-ostos pitkälti visuaalisen ilmeensä takia. Kannen maalaus LP-kokoluokassa oli uskomattoman tyylikäs. Täytyy kyllä todeta, että jos maailma on jotain menettänyt älppäreiden poistuessa, niin se on kyllä tuo kansikuvataide.
 

jesse72

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, MP, E. Frankfurt, hyvä MJE!
Viestin lähetti Sistis
Joskus armeija-aikana ostin Hämptonista Poppa-Joesta Juliet Jonesin Sydämen Albanian. Tuo levy on jossain koti-kotona, koska en omista LP-soitinta. Levy oli pakko-ostos pitkälti visuaalisen ilmeensä takia. Kannen maalaus LP-kokoluokassa oli uskomattoman tyylikäs. Täytyy kyllä todeta, että jos maailma on jotain menettänyt älppäreiden poistuessa, niin se on kyllä tuo kansikuvataide.

Juliet Jonesin Sydän teki 80-luvulla aivan loistavia levyjä 1, Roistot, Albania ja Jänis ja kaikissa noissa on myös hienot kannet, mutta ei siis musiikissakaan ole valittamista. Ja nuo kaikki levyt olen ostanut vinyylinä ja myöhemmin CD muodossa.
 

Tykki

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Vinyylisoitin

Viimeisen vinyylilevyn ostosta on toki aikaa toistakymmentä vuotta, mutta sen sijaan ostin juuri vinyylisoittimen. Kävi nimittäin niin, että rakas jälkikasvuni osoitti mielenkiintoa edellistä soitintani kohtaan kokeilemalla millaista ääntä lähtee jos yrittää soittaa pelkkää levylautasta... no, se oli sen neulan meno. Vaan tämä olikin oikeastaan hyvä juttu, sillä tuo soitin oli halpissony 80/90-luvun taitteesta. Semmoinen muoviräpsä. Nyt sain hyvän syyn hankkia kunnon vehkeen tuon irvikuvan tilalle.

Erilaisia vaihtoehtoja punnittuani päädyin tulokseen, että jos jostain löytyisi käytetty, hyväkuntoinen Dual, niin siinäpä sitten olisi levysoittimeni. Tietty joku Rega olisi varmaan ajanut vielä ohi, jos sellaisen olisin jostain yhyttänyt. Aikani erilaisia foorumeja seurattuani vihdoin ja viimein sitten nappasi: Erään vanhan mummon kuolinpesästä löytyi 30 vuotias ja aivan huippukuntoinen Dual CS 1225. Siis käsittämätöntä: Peli toimii aivan täydellisesti, neula kunnossa, pölykansi on naarmuton(!) ja muutenkin todella siisti. Ja vielä ohjekirjakin löytyi. Kaiken kaikkiaan miltei uuden veroinen peli. Mummon tytär kertoi että lapsuudessaan levyjä soiteltiin joskus, mutta sittemmin tuskin juuri milloinkaan. 50 € ja soitin vaihtoi omistajaa.

Nyt olen onnellinen kuin kani. Olen aloittanut oman levyvarastoni läpikäymisen...reilu parisataa LP:tä ja jokunen sinkku odottavat soittamistaan. Varmaan pitää vielä käydä läpi soittimen voitelut, sillä 30 vuotta on kuitenkin aika pitkä aika mille tahansa laitteelle.

Millaisia vinyylisoittimia muilta löytyy?
 

pygmalion

Jäsen
Pitääpä kunnioittaa läsnäolollaan näin hienoa ketjua. Ostin nimittäin pari viikkoa sitten kirpputorilta hyväkuntoisena Suomi-skenen toiseksi kovimman hiphop-klassikon, Raptorin debyyttilevyn "Moe!". Ehdottoman hyvä ostos hintaan 3,5 euroa.

Hyvää settiä, vaikka huumorimusiikin puolelle meneekin suurimman osan aikaa. Jufo III alistaisi vieläkin näitä nykyisiä höpöttäjiä.

Aivan viime päivinä lautasella on pyörinyt 80-luvun todellinen helmi, The Housemartinsin "People who grinned themselves to death". Parhautta.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Jaa-a nyt on paha kysymys. Kyseessä on joko Kissin Revenge (1992) tai Guns N Rosesin Use Your Illusion 2 (1991).

Molemmat hankin pienenä, kun kaupat alkoivat hävittämään vinyylejä pilkkahintaan. Revengestä taisin maksaa S-Market Koskikarassa viisi markkaa.
 

Filosofem

Jäsen
Re: Vinyylisoitin

Viestin lähetti Tykki
Viimeisen vinyylilevyn ostosta on toki aikaa toistakymmentä vuotta, mutta sen sijaan ostin juuri vinyylisoittimen. Kävi nimittäin niin, että rakas jälkikasvuni osoitti mielenkiintoa edellistä soitintani kohtaan kokeilemalla millaista ääntä lähtee jos yrittää soittaa pelkkää levylautasta... no, se oli sen neulan meno. Vaan tämä olikin oikeastaan hyvä juttu, sillä tuo soitin oli halpissony 80/90-luvun taitteesta. Semmoinen muoviräpsä. Nyt sain hyvän syyn hankkia kunnon vehkeen tuon irvikuvan tilalle.

Millaisia vinyylisoittimia muilta löytyy?

Paras vinyylisoitin mitä minulla on ollut (yhteensä kolme soitinta), oli 80-luvulla hankittu Bang & Olufsenin Beocenter 9500. Huippumoderni vielä nykyaikanakin, mahtavia toimintoja ja kerta kaikkiaan loistava soitin. Mutta sattuipa pari vuotta sitten niin, että tuo neula rikkoutui huolimattomuudesta johtuen (en jaksa nyt selittää miten tuo kävi). Suru oli suuri ja parin puhelinsoiton jälkeen sain Hollannista kiinni B&O valmistajan. Arvioivat lempeästi, että uudelle äänirasialle kertyy hintaa vaatimattomat 500 euroa, saatana! Eli muutaman sentin kokoiselle vekottimelle noinkin hurja summa, johtuen siitä, että soitinta ei tietenkään enää valmisteta. Noh, minä vastasin myöntyvästi ja jäin odottelemaan. Kuulemma saattaisi kestää jokusen kuukauden. Viiden kuukauden päästä minulla meni lopullisesti hermot, soitin vihasoiton ja marssin kauppaan ostamaan uuden soittimen. Reilulla sadalla eurolla löytyi yksinkertainen, mutta toimiva Sonyn kiekonpyöritin. Ikävä on vielä Beocenteria, joka toki kämpästä vielä löytyy ilman neulaa, mutta kyllä tälläkin levyt hyvin pyörii.

Viimeisin LP ostos taitaa olla Arckanumin "the 11th Year Anniversary", 200 kappaleeseen rajattu kuvalevy. Ensi kuussa Keski-Euroopasta meikäläiselle kilahtaa Burzumin aidot ja viralliset täyspitkät vinyylit, heh heh.
 

TommyT

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jaa-a. Viimeksi tuli ostettua Sander Van Doornia, David Moralesia ja Interstatea.

Itselleni kun oikeastaan ainut tuttu levysoitin on tuo perinteinen Teknari (1200mk2) ja jotkut halvemmat dj-levarit, niin kertokaapas minulle kokeneemmat hifistelijät, että saako vinyylistä äänenlaadullisesti reilusti enemmän irti satsaamalla johonkin hifi-levariin?

-TommyT-
 

eh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Frank Turner Hockey Club
Itse en kyllä ostanut, mutta merkkipäiväni kunniaksi lähimmäinen muisti minua tänään Wastedin Heroes Amongst Thieves -levyllä. Ihan kivalta kuulosti.
 

Bone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buccaneers, Lightning
Suomi-skenen ylintä huippua.
Matti Nykänen - Yllätysten yö LP-tallenteen muodossa todellakin.
10 euroa tuosta ei ole riistohinta.
 

MarkusMaggot

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kaljaliigalaiset
Tulipa tuossa laitettua tilaukseen taas muutama LP-muotoinen julkaisu, Flogging Mollyn Within A Mile From Home ja Drunken Lullabies sekä Sunriden uutukainen End Justifies the Means.

Voi kyynel, ens viikonloppuna on taas kuunneltavaa.
 

tsei_tsei

Jäsen
Viestin lähetti pygmalion
Pitääpä kunnioittaa läsnäolollaan näin hienoa ketjua. Ostin nimittäin pari viikkoa sitten kirpputorilta hyväkuntoisena Suomi-skenen toiseksi kovimman hiphop-klassikon, Raptorin debyyttilevyn "Moe!". Ehdottoman hyvä ostos hintaan 3,5 euroa.

Hyvää settiä, vaikka huumorimusiikin puolelle meneekin suurimman osan aikaa. Jufo III alistaisi vieläkin näitä nykyisiä höpöttäjiä.

Kaikki kunnia Raptorille ja tuolle klassikkolevylle, mutta alistukset jää kyllä Jufo III:lta tekemättä. Toki suomihiphopskenessä on paljon paskaa ja musiikki on tavattoman kapea-alaista tyyliltään. Silti Murmurin jampat, Ruudolf, Memmy Possen jampat ja monet muut ovat kyllä aivan eri tasolla kuin Raptorin jampat. Myös toinen tuon Golden Age -ajan suomalainen räppäri MC Nikke T on aivan eri tasolla nykyään Ritarikunnassa. Muutama ihan hauska oivallus ja biisi, mutta kokonaisuudessaan hyvin keskinkertaista settiä. Toisaalta en muutenkaan ole mikään huumorimusiikin ystävä.

Mutta jotta ei mentäisi täysin sivuraiteille tässä ketjussa (kun hiphop-keskustelua on käyty paljon muutenkin), niin kerrotaanpa hankintoja. Ihan viime aikoina ei ole tullut levyjä osteltua, sillä rahat ovat olleet vähissä. Ehkä huhtikuun puolella sitten taas. Tuossa tammikuussa tuli kuitenkin poltettua opintolainaa seuraaviin vinyylilevyihin:

DJ Vadim - U.S.S.R. Life from the other side
The Roots - Tipping point (käytettynä priimakunnossa 13,5€)
Viktor Vaughn - Venomous Villain
DJ Shadow - Mashin' on the motorway
Marvin Gaye - What's goin' on
Dead Prez - Mind sex

Vinyylejä tulee hankittua vähän sen mukaan mikä on saatavuus. Suosin kuitenkin selvästi vinyylejä verrattuna CD:hin. Esim. jo tuon The Rootsin levyn kansi on niin paljon upeampi isona vinyylinä, että hankinta kannatti. Hinta oli vielä edullinen ottaen huomioon formaatin ja sen, että levy ei ole kovinkaan vanha. Viktor Vaughnin levyn kannessa häiritsee kyllä miljoonat mainokset ja puffit. CD:stä nuo saa sentään useimmiten pois, koska ovat tarroina. Mashin' on the motorwayn kannessa ei sitten olekaan kuin pieni tarra kertomassa mistä on kyse. Marvin Gayen tuotantoa pitänee jo ehdottomasti kuunnella vinyyliltä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vinyylisoitin olisi todella mukava omistaa, jos olisi tuota ylim. rahaa ja myöskin tilaa. Kunnon kajarit toki myös. Isäukolla taitaa vanha uskollinen soitin olla kotona, mutta käytössä se ei ole ollut aikoihin. Toimineekohan enää edes?

Moni kiekko olisi mukava kyllä käyttää vinyylisoittimessa. Mm. Kraftwerkin, Jarren ja Vangeliksen tuotantoa olisi upeaa soittaa moisessa. Uutukaisemmat ambientit ja goa trancet olisi myös varmasti aika ovela kokemus vinyyleinä.
 

Dead Man

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Taannoisilta levymessuilta mukaan tarttuivat:

Elliot Murphy: Murph the surf
Elliot Murphy: Aquashow
Johnny Cash: American IV
 

FourForty

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kesätyörahoja on suunnitelmissa käyttää myös vinyylisoittimeen, joten ehkä sitten alkaa isompi vinyylien keräily. Muutaman levyn olen kuitenkin ostanut varastoon jo nyt, vaikken soitinta omistakaan - esimerkiksi syksyllä Rick Wakemanin Journey To The Centre Of The Earthin. Kramppeja ja Nyrjähdyksiä -sarjakuva vaikutti osittain ostopäätökseen; sarjakuvan lukijat tietänevät miksi.
 

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat
Vaikka olen vannoutunut Maiden fani niin number of the beast sinkun julkaisu tuntui todella ärsyttävältä rahastukselta. Minkä takia julkaista taas joku wanha biisi singlenä.

No koska en sitä cd sinkkua iljenny ostaa päätin aloittaa vinyyliostot tästä singlestä ja testaillut sillä porukoiden vanhaa vinyylisoitinta. Hyvinhän se toimii. Työläältä vain tuntuu noiden käsittely ja helposti pääsee niitä naarmuja tulemaan, jos ei ole tarkkana.
 

Nahkaparturi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiseeraan TuToa
Kirpputorilta jäi käsiin pari 80-luvun tuotetta:
Primitives - Pure
Jam - Sound Affects

Muutama vuosi sitten ostin käytetyn Technics T4P-soittimen. Maksoi 400 mummoa. En tiedä miten laadukas peli on, mutta minun käyttööni ihan riittävä.

Jos joku ajaa Vaasantietä Parkanon ohi, niin tien vieressä on Ruokavarasto ja samassa rakennuksessa kirpputori. Siellä on pari muuttolaatikollista 70- ja 80-luvun älppäreitä - enimmäkseen heviä ja discoa. Monista vieläpä useita kappaleita. Hinnat maksimissaan about 15 €. Joku alan harrastaja tekisi varmasti löytöjä. Paikkakuntalaisille ei näytä kelpaavan, koska puolen vuoden aikana levymäärä ei juurikaan ole huvennut.
 

Filosofem

Jäsen
Viestin lähetti Eddie
Vaikka olen vannoutunut Maiden fani niin number of the beast sinkun julkaisu tuntui todella ärsyttävältä rahastukselta. Minkä takia julkaista taas joku wanha biisi singlenä.
Tuosta julkaistiin tammikuussa Saatanan hieno 12" kuvalevy, mikä jokaisen Iron Maiden fanaatikon kannattaisi hankkia. Vaikka sisältö on toki lähes sama, mitä vuoden '82 sinkkujulkaisussa oli, niin on tuo kuvalevy vaan niin helvetin upea. Kelpaa ripustaa seinällekin. Eli kyseessä on 100% keräilijöille tarkoitettu julkaisu, jota ei tule juurikaan sen enempää kuunneltua. Mielestäni kuitenkin julkaisunsa arvoinen, kelpaa pitää seinällä. Tuo Number of the Beast julkaistiin myös seiskatuumaisena, mikä sinulla taitaa olla?
Viestin lähetti Eddie
Työläältä vain tuntuu noiden käsittely ja helposti pääsee niitä naarmuja tulemaan, jos ei ole tarkkana.
Eipä se nyt niin työlästä ole. Voisin helposti keksiä viisikin syytä, minkä takia pitäisi valita vinyyli ennen CD:tä.

Viimeisimmät hankinnat:

Drudkh "Autumn Aurora" LP ltd 400
Drudkh "The Swan Road" LP ltd 400
Totenburg "Weltmacht Oder Niedergang" LP ltd 444
Totenburg "Winterschlacht" LP ltd 333
Totenburg "Pestpogrom" LP ltd 400
V/A Vinland - Finland split LP
 

el pebe

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Viimeeksi ostin jukeboksikäyttöön tarkoitetun Ultra Bran Hei kuule Suomen 7" ihan keräilymielessä.
NOFX:n seiskatuumaisia keräilen myös, muuten en oikeastaan vinyylejä enää ostele. Jeah.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös