Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Toejoen Veikko]

Väinö Vainio: "Simon Kahakka" Ihan mielenkiintoinen teos yrityksestä perustaa Jääkäripataljoona 28, sen heikoista tuloksista ja Simon Maaninkajärvellä sattuneesta aseellisesta yhteenotosta jääkärien sekä poliisien ja näiden kanssa olleiden venäläisten sotilaiden välillä, joka oli ensimmäinen aseellinen yhteenotto Suomen itsenäistymispyrkimyksissä.

 

[Johannes]

Luin Jenni Haukion runokirjan n. vartissa, kun oltiin vaimon kanssa ostoksilla ja en jaksanut lähteä naisten rättiosastolle mukaan. Jäin kirjaosastolle samoilemaan ja jostain syystä aloin lukemaan.

Olisikohan tämän kirjan saanut julkaistua olematta Saulin vaimo, vaikka uskon että Jennillä on kykyjä runoilijaksi. Ne eivät vaan vielä ole puhjenneet kukkaan, kuten Saulin ja Jennin suhde. Kirja on n. 60-sivuinen opus, jossa sanoja on mietitty jotenkin kliinisesti, ei runoilijan anataumuksella. Ehkä kirja on ollut jossain vaiheessa rosoisempi ja valmiimpi kuin lopputulos.

 

[super]

Guido Knopp:Wehrmacht. Suosittelen kaikille asiaan vihkiytyneille. Knopp kirjoittaa minusta varsin hyvin ko. ajan tapahtumista saksalaisen silmin.

Lapiduksen ja Ellroyn vertiluun en voi ottaa kantaa koska tietyistä syistä Ellroy on jäänyt vähemmälle. Nythän olisi aika tutustua koska olisiko ollut viime viikolla kun häneltä ilmestyi uusi opus.

 

[Analog Kid]

Lapiduksen ja Ellroyn vertiluun en voi ottaa kantaa koska tietyistä syistä Ellroy on jäänyt vähemmälle. Nythän olisi aika tutustua koska olisiko ollut viime viikolla kun häneltä ilmestyi uusi opus.

Jos Ellroyta alat lukemaan niin ei tuosta uusimmasta kannata aloittaa. Se on Alamaailma-trilogian päätösosa. Suosittelisin Black Dahliaa ja siitä eteenpäin muut L.A.sarjan kirjat ja perään tuon Alamaailma-trilogian. Noissa kuitenkin on jonkinlaista jatkumoa.

 

[MarkusMaggot]

En ihan suorastaan lue juuri nyt, mutta tänään tuli postin mukana Joel McIverin kirjoittama Slayer-kirja. Huomenna otan työn alle. Saas nährä kuinka bändin historia on saatu puristettua tuohon 300 sivuun.

 

[Blasph]

Saas nährä kuinka bändin historia on saatu puristettua tuohon 300 sivuun.

Luin itse tuon opuksen viime kesänä ja aika kattavasti se asettuu bändin historialle sopusuhtaisesti. Teit hyvän hankinnan, suosittelen.

Viimeisin lukemani kirja on Lemmy Kilmisterin omaelämäkerta, aikaa tosin on kulunut jo melkoisesti. Pitäisi ottaa projektiksi taas joku vastaava kirja, tuo em. oli ainakin rattoisaa luettavaa.

 

[MarkusMaggot]

Luin itse tuon opuksen viime kesänä ja aika kattavasti se asettuu bändin historialle sopusuhtaisesti. Teit hyvän hankinnan, suosittelen.

Viimeisin lukemani kirja on Lemmy Kilmisterin omaelämäkerta, aikaa tosin on kulunut jo melkoisesti. Pitäisi ottaa projektiksi taas joku vastaava kirja, tuo em. oli ainakin rattoisaa luettavaa.

Joo, Slayer on aiheuttanut kuitenkin sen verran pahennusta ja väärinkäsityksiä oman uransa aikana, että ihan mielenkiinnolla aloitan tuon kirjan. Varmaan monta "värikästä" tarinaa.

Lemmyn kirja on ihan huikea, ostin sen silloin heti kun se tuli myyntiin ja taisin lukea kahdessa päivässä läpi. Suht elävää kerrontaa ja monta hauskaa tapausta kaverin uran varrelta.

Jos Choosing Death - death metallin ja grindcoren historia on lukematta, niin se toki kannattaa lukea. Ja jos punk kiinnostaa, niin Sex Pistolsiin liittyvät kirjat ovat suositeltavaa, Sid Viciousin koomailut ovat hyvää settiä. Samoin Please Kill Me - Punkin sensuroimaton historia on hyvä.

 

[Blasph]

Jos Choosing Death - death metallin ja grindcoren historia on lukematta, niin se toki kannattaa lukea.

Tuo voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto jos lukuinnostus taas iskisi. Toisaalta olisihan tuolla kaapissa lukematta emännän aikanaan ostama Kaaoksen Ruhtinaat - Mustan metallin messu. Saa nähdä nyt, että tuleeko luettua kumpaakaan, ainakaan hetimmiten. Olen kuitenkin aikamoinen sesonkilukija, usein voi mennä vuosia ilman kirjan kirjaa, toisinaan parissa kuukaudessa useita.

 

[Noosebleed 68686]

Toisaalta olisihan tuolla kaapissa lukematta emännän aikanaan ostama Kaaoksen Ruhtinaat - Mustan metallin messu.

Tuo kirja aiheuttaa kyllä ainakin meikäläisessä hyvin kaksijakoisia tuntemuksia.

Mikäli Black metal on ollut vähän kauemmin lähellä sydäntä, niin kirja ei tarjoa yhtään mitään uutta tai lukemisen arvoista.

Se mikä minulle jäi päälimmäisenä tuntemuksena tästä teoksesta mieleen, oli mässäily kaikilla Black metallin ja Saatananpalvonnan lieveilmiöillä.

"Ne kato niinku oikeesti poltti siä norjassa niit kirkkoi! Sit se Purtsu niinku tappo sen Euronimoussin iha oikeesti!"

Tämä kirja sopii parhaiten kirkon sytykkeeksi.

 

[Blasph]

Mikäli Black metal on ollut vähän kauemmin lähellä sydäntä, niin kirja ei tarjoa yhtään mitään uutta tai lukemisen arvoista.

Ahaa, täytyykin vilkaista uudemman kerran sitä kirjan luonnetta. Kiitokset kuitenkin vinkistä, takakannen perusteella (ja muutaman sivun selaamalla) on vaikuttanut ihan ok pläjäykseltä, mutta jos menee mahottoman ns. teinimäiseksi ja kokoajan hössötetään että kuinka kamalia asioita he ovatkaan tehneet etc, niin ei kiitos.

 

[Evil]

Mullakin on tuo Slayer-kirja pinossa. Samoin Ian Kershaw'n Hitler-järkäle, Ashley Kahnin tutkielma Kind of Blue -albumin levytyksestä, Klostermanin Seksiä, huumeita ja kaakaomuroja ja helevetin monta mediakasvatusta käsittelevää teosta.

Juuri nyt luettavana pari graduopasta ja A.W.Yrjänän Päiväkirjat.

 

[Noosebleed 68686]

Ahaa, täytyykin vilkaista uudemman kerran sitä kirjan luonnetta. Kiitokset kuitenkin vinkistä, takakannen perusteella (ja muutaman sivun selaamalla) on vaikuttanut ihan ok pläjäykseltä, mutta jos menee mahottoman ns. teinimäiseksi ja kokoajan hössötetään että kuinka kamalia asioita he ovatkaan tehneet etc, niin ei kiitos.

Vielä siis sen verran, että kyllä kirjasta saa ihan hyvän ja kattavan kuvauksen Black metallista, sen synnystä ja historiasta, mutta missään tapauksessa ei mitään uutta tietoa skeneä kauemmin seuranneelle.

Toki teoksessa mennään vähän pintaa syvemmällekin ja filosofisiin aatoksiin, mutta lopulta sekin on aika pintapuolinen raapaisu. Mutta ehkä tämä on luettavan arvoinen teos, jos se kerran jo samasta taloudestakin löytyy.

 

[Koirapoika]

Vladin mainitsemaa opusta luen, Operaatio Valkyyria - Miehet jotka yrittivät tappaa Hitlerin. Rohkeita miehiä olivat.
Tämän kun on lukenut, voisi ottaa käsittelyyn yrityksen kohteen elämän ja teot, Veitikka.

 

[TF-79]

Tuli luettua Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin kirja Rööperi. Erittäin mielenkiintoinen ja hyvällä tavalla toteutettu teos, tempaisi ainakin minut mukaansa. Nyt on pakko hankkia se DVD.

 

[KJ hunter]

Reijo Mäen Vares-sarjasta on menossa Enkelit Kanssasi ja tämän jälkeen tulee vuoroon Remeksen Pyörre. Ensiksi mainitun olen lukenut muistaakseni pari vuotta takaperin, mutta en juurikaan muistanut nopealla vilkaisulla(takakansi), mitään, joten otin uudestaan luettavaksi.

Puolessa välissä mennään ja tahti kiihtyy.

 

[lade]

Reijo Mäen Vares-sarjasta on menossa Enkelit Kanssasi..

Heh, sain tämän juuri viime iltana päätökseen. Nyt on menossa Vares-sarjan Black Jack. Kesän aikana tullut luettua paljon Vares-sarjaa, Mauri Sariolan Susikoskia ja Seppo Jokisen komisario Koskinen-sarjaa.

 

[Ruutiveijari]

Reijo Mäen Vares-sarjasta on menossa Enkelit Kanssasi ja tämän jälkeen tulee vuoroon Remeksen Pyörre.

Remeksen Pyörre oli kyllä aika hävyttömän huono kirja, ehdottomasti Remeksen heikoimpia teoksia.

Lukemisen alla nyt Mika Waltarin Suuri Illusioni, kuuluu lähes jokaiseen syksyyn.

 

[Nakkikastike]

Itse aloittelin eilen Vares-sarjasta Kuoleman Kapellimestarin ja sen jälkeen ois vuorossa Moukanpeli. Ens viikko lomaa niin ehtii ainankin hyvin lukemaan :)

 

[Analog Kid]

Remeksen Pyörre oli kyllä aika hävyttömän huono kirja, ehdottomasti Remeksen heikoimpia teoksia.

Remeksen uusin, Isku ytimeen, vasta scheissea onkin. Menoa ja melskettä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta mitään ei jää käteen. Tuossa kirjassa taida muuta hyvää olla kuin myyntiluvut.

 

[Rattlehead]

Ovatko Remeksen viimeisimmät kirjat muutenkaan olleet mitään kovin ihmeellisiä? En ole näitä kahta uusinta lukenut, mutta esimerkisi Pahan perimä oli aika lopun kaiken pettymys. Varsinkin kirjan loppu. Sen kummemmin spoilaamatta voin sanoa, että se oli niin ylivedetty ja korni, että päällimmäiseksi tunteeksi viimeisen sivun käännyttyä jäi "mitä helvettiä äsken tapahtui" -fiilis. Sen sijaan Pahan perimän taustatarina oli todella hyvä pelkästään aiheensa puolesta. Taustoittamisessa Remes on aina ollutkin osaava kirjoittaja. Mites näissä uusimmissa?

 

[Evil]

Ovatko Remeksen viimeisimmät kirjat muutenkaan olleet mitään kovin ihmeellisiä?

Onko yksikään ollut kummoinen? Pari ensimmäistä luin silloin 90-luvulla, ja hyvin keskinkertaisiksi jännäreiksi totesin. En anna kirjallisuudessa suomalaisuudesta säälipisteitä, joten jätin herran tuotantoon tutustumisen siihen.

 

[peruspata]

Juuri näinä päivinä saan päätökseen Aarne Tannisen kirjan Täällä Tanninen. Kyseessä on siis Tannisen muistelmat oman uran vaiheilta. Ihan mielenkiintoista luettavaa, muistelmia Hrustsevin Moskovasta, YLEN alkuvaiheilta, Lontoosta sekä kolmen eri sällin Washingtonista.

Hyvin on yhteiskuntapoliittisten näkemysten seassa höysteenä arjen tilanteita kotoa sekä mm. Washingtonista ruumiita kuvaavan reportterin seurasta.

 

[ms.qvist]

Sain luettua Roberto Savianon kohutun Gomorra - Mafian valtakunta. Vaikka osa teoksen tapahtumakuvauksista onkin tuttuja - kuten Napolin seudun jäteongelmat ja jäteiden käsittelyn ympärille muodostunut rikollisuus, niin kyllähän teos antoi varsin karun ja raadollisen kuvan alueen elämästä. Eipä siinä kovinkaan montaa vaihtoehtoa tietyillä alueilla syntyneillä nuorilla ole - kärjistetyimmillään joko Systeemin jäseneksi (usein "asemieheksi") tai sitten hakeutua asevoimien palvelukseen. Aika lohduttomia lukemia muutoinkin, Napolin alueella on vuoden 1979 jälkeen murhattu 3600 ihmistä mafia-klaanien yhteenotoissa.

Kirjan luettuani tuli sellainen tunne, ettei kaikkialle soluttautunutta "Systeemiä" voi voittaa millään - se on jo vaarallisempi kuin tunnettu "isoveljensä" Sisiliassa Cosa nostra. "Systeemin" lonkerot ulottuvat käytännössä kaikkialle Eurooppaan, samaten lonkerot levittäytyvät Aasiaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan Euroopan ja Afrikan oheen. Laittomia ja laillisia bisneksiä käydään kaikkialla - kirjan mukaan myös Suomessa.

Huumeita, aseita, jätteitä, vaatteita, huvittelukeskuksia, ravintoloita, loistohuviloita, rakennusbisnestä etc. Likimain kaikilla kuviteltavissa olevilla asioilla "Systeemi" käy kauppaa ja ansaitsee miljardeja euroja.

vlad.

 

[Palstalegenda]

Sain luettua Roberto Savianon kohutun Gomorra - Mafian valtakunta

Katsohan, minulla oli tuo samainen kirja viikko sitten kätösessäni, vaan jätin sitten kuitenkin lainaamatta, vaikka hilkulla oli. Mafiakirjoja on kyllä tullut luettua, ehkäpä jopa kiintiö täyteen.

Sen sijaan luin viikko sitten maanantaina Veikko Huovisen viimeisen kirjan eli Pojan kuoleman. Tuon 115 sivuisen kirjan lukaisin kirjastossa noin tunnissa, joten tuo kirja ei ainakaan liikoja aikaa vie. Kirjahan ei kerro Veikko Huovisen muusta tuotantotyylistä oikeastaan mitään. Lukekaa vaikka Veitikka ja Joe-setä.

En oikein osaa sanoa kirjasta paljon mitään, joten ehkäpä se kirja veti jotenkin sanattomaksi. Lyhyt, lähes novellinomainen tarina, joka kulkee tasaisesti kohti kaikkien tietämää vääjäämätöntä loppua. Sitten se loppuu, kuten elämälläkin on tapana meidän kaikkien kohdalla tehdä.

 

[Salama15]

Alkaen heinäkuisista Espanjan helteistä on tullut luettua nuo Stieg Larssonin Millenium-kirjat, viikonloppuna viimeisin (Pilvilinna joka romahti) loppuun => ihan sujuvaa kerrontaa, mielenkiitoisia henkilöhahmoja ja hyvä juoni! Hiukan esiintyy ns. KallePäätalo-syndroomaa (sivulla 66 mennään paskalle ja sivulla 82 pyyhitään), eli joitain suht mitäänsanomattomia kohtia väritetään mun makuuni liikaa yksityiskohdilla (maantieteellisillä-, historiallisilla- jne.). Päähahmo Salander on hippusen epäuskottava reilun metrin mittaisena gootti-noita_hakkerina, mutta suotakoon edesmenneelle kirjailijalle se taiteellisena vapautena anteeksi. Suosittelen joka tapauksessa!