Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Sistis]

Tällä hetkellä työn alla on Günter Grassin "Minun Vuosisatani". Grassin groteskin runollinen kirjoitustyyli iskee meikäläiseen kuin lekalla päähän. Mestarin Kampela-romaanin sain luettua useamman kuukauden uurastuksen jälkeen noin kuukausi sitten, ja täytyy todeta kirjan olleen tähän astisen lukijan urani ylivoimaisesti raskain, mutta myös tietyllä tapaa kiehtovin lukukokemus. Suosittelen Grassin teoksia kyllä lämmöllä kaikille lähihistoriasta kiinnostuneille, vaikkakin fiktiivisiä ja satiirisia teoksiahan ne pääsääntöisesti ovat. Tai no lähihistoriasta puhuminen on kyllä väärä termi, Kampela-teoksessahan käytiin läpi oikeastaan koko ihmiskunnan historia.

"Minun Vuosisatani" on hämmentävä teos, jossa Grass käy vuosisadan jokaisen vuoden läpi omana lyhyenä novellimaisena lukunaan. Luvut eivät (ainakaan vielä) ole liittyneet toisiinsa oikein mitenkään, mutta silti ne muodostavat ikään kuin yhtenäisen teoksen.

 

[kantriantero]

Päätalo- ja elämänkertamiehille voisi varovaisesti suositella Juhani Nuoton (s. 1914) omaelämänkertaa "Tuulten kasvatti" (Otava 2000, 384 s.). Äärimmäisen kovista oloista lähteneen orpopojan tarina jaksoi ainakin minut pitää otteessaan loppuun saakka ihmetyttäen, kuinka paljon elämänmeno on täällä vajaassa vuosisadassa ehtinyt muuttua. Jotenkin haikean epäuskoiselta ja naivin kirkasotsaiselta menneeltä maailmalta nykyisin kuulostaa ajat, jolloin mm. ylioppilaat kerääntyivät Helsingissä vappuna Kaivopuistoon juomaan pelkkää simaa.

Varsinkin kaikille työ- tai opiskelumotivaation puutteesta kärsiville erittäin terveellistä luettavaa.

Ihmetellä voi tietysti sitäkin, miksi tämäkin elämäntarina päättyy siihen, kun mies menee naimisiin...

 

[bozik]

Ihmetellä voi tietysti sitäkin, miksi tämäkin elämäntarina päättyy siihen, kun mies menee naimisiin...

Eikös se sillä lailla mene, että siitä hetkestä eteenpäin puhe- ja kirjoitusoikeus siirtyy emännälle ;) Elämäntarinan loppuosa on siis se, mistä voimme lukea kaikista mahdollista synneistä ja muista erheistä joita ukko on tehnyt.

Tuli eilen illalla lueskeltua Vennamon muistelmia Kekkosesta. On aivan ihanan suloisen katkeraa. Kaikkia edesmenneitä on tietysti syytä kunnioittaa, mutta ihmettelen kyllä kuinka kukaan (Vennamo) kehtaa kirjoittaa kirjan, jossa on jokaisessa asiassa itse omasta mielestään oikeassa ja oikein etsiä muista virheitä. Silti aika hauskaa luettavaa.

 

[Jii]

Kohta loppuu Christopher Mooren Pyrstö - eli tiedän miksi siivekäs valas laulaa. Aivan huikea kirja. Hauska ja juoneltaan niin absurdi, ettei paremmasta väliä. Jos sinua kiinnostaa valaat, hyvin muodostuneen pakarat, suuret penikset ja ruohoa pössyttelevät lainelautailijat, niin tämä kirja on pakko lukea.

 

[Tulppu]

Irvine Welshin "Paska" tuli luettua viimeksi. Ihan kiva tarina, ja loppukin on jopa yllättävä. Jäi kyllä jotenkin epätodellinen olo kun kirjan kädestäni laskin - sen verran rajua juttua ja loistavia vaikeiden tunteiden kuvausta kirjassa tulee vastaan.

 

[Footless]

Irvine Welshin "Paska" tuli luettua viimeksi. Ihan kiva tarina, ja loppukin on jopa yllättävä.

Varsin mielenkiintoinen kuvaus kyseisen kirjan tarinasta...

Hyvä kirja kyllä. Päähenkilö ei kyllä juurikaan sympatiaa onnistu herättämään...

 

[spertti]

Tänään tuli ostettua tuo Juha Vuorisen Nokimusta seikkailu, ja nyt olen päässyt sivule 50. Vaikuttaisi olevan samaa taattua laatua, kuin muutkin Vuorisen romaanit. Eli ainakin minulle kolahtaa.

 

[Malone#32]

Tänään tuli ostettua tuo Juha Vuorisen Nokimusta seikkailu, ja nyt olen päässyt sivule 50. Vaikuttaisi olevan samaa taattua laatua, kuin muutkin Vuorisen romaanit. Eli ainakin minulle kolahtaa.

Nokimusta seikkailu on myös minun viimeksi lukemani kirja. En oikeastaan muiden tuotoksia ole viime aikoina edes lukenut. Kyllä Vuorisen tekstit kolahtaa ihan hyvin.

Kyllä näköjään iskee myös nämä juoppiksen ulkopuoliset kirjat. Kristianin teinivuosia odotellessa...

 

[Oleg]

Viimeksi taisin lukea Marilyn Mansonin elämänkerran Helvettiin ja takaisin. Oli hyvä kirja ja kannattaa lukea, vaikka ei Mansonista pitäisikään.

 

[Top Gun]

Jos haluat katsoa rikollismaailman sisään, niin Roger Bornice:Tappajan tarina ja Richard Berdin:Peitenimi Richard on alan huippuja, koska ovat täysin totta. Uskomatonta tuo toiminta lain pimeällä puolella.

Sotakirjojen parissa tuli viettettyä viime viikonloppu. Urpo Korhonen: Ritaripartio ja SaiPan ex-coutsin Esa Sirenin Iskujoukkue olivat molemmat hienoja yllätyksiä.

Syksyn saapuessa on aika siirtyä sitten Jarkko Sipilän dekkarituotantoon. Vai onko väärä valinta?

 

[Top Gun]

Sorry toi virhe tuossa ekassa viestissä. Kirjailijan oikea nimi on Roger Borniche.

 

[1936]

Illuminaatti-ketjun innoittamana luin Parhaat salaliittoteoriat kirjan, Lars Bugge 2006.

Todella köyhä kirja sisällöltään, vaikka aiheet sinänsä olivat mielenkiintoisia. Kirja on about 200 sivua pitkä (pokkarina), mutta asiaa siinä on kovin vähän. Tuntuu kuin kirjailija olisi netistä googlannut eri salaliittoteorioista ne tärkeimmät pointit ja sitten laittanut ne kirjaksi.

En voi suositella.

 

[mikko600]

Irvine Welshin tuotannosta nyt tullut innostuttua, eivätpä nuo mitään klassikoita ole, mutta oikein sujuvaa lukemista. Ensiksi tankattiin Paska, sen jälkeen Trainspotting ja Porno. Nyt menossa Liima.

 

[Tpip]

Tällä hetkellä menossa Ian Caldwellin & Dustin Thomasin neljäs siirto. Tuli rykäistyä "otetaan nyt tämä" -meiningillä kiireessä pokkarihyllystä junalukemiseksi. Puolivälissä menossa, ei nyt mitään mestariainesta ainakaan vielä, mutta ihan helppoa ja viihdyttävää luettavaa.

Unohtui kommentoida tätä, kun kirjan sain loppuun. Kirjaa lukiessani odotin "loppukliimaksia", vaan eipä tullut. Todella köyhä lopetus.

 

[Snakster]

Alpo Ruuth: Korpraali Julin

Takuuvarmaa Ruuthia. Kertomus miehistä rannikkolinnakkeella jatkosodan aikana. Vanha kommunisti ja naistenmies Julin on tapahtumien keskiössä, mutta erityisesti kirja kertoo miehistä, joiden sodankäyntiin kuuluu ajan tappaminen pienellä saarella. Hienoa kerrontaa ja hienoa miesporukan kuvausta, kuten Ruuthilla aina.

 

[baddinki]

Harri Nykänen: Raid ja Poika
Reijo Mäki: Moukanpeli


Raid ja Poika oli taas tuttua Raid-kamaa eli erittäin hyvä kirja. Koko Nykäsen Raid-sarja on kyllä älyttömän hyvä. Moukanpeli oli sen sijaan oli aika tylsä kirja. Osasyy varmaan siihen oli se, että Moukanpeli oli ensimmäinen Vares-kirja ja muut lukemani Vares-kirjat ovat olleet näitä uudempia.

 

[Knower]

Tuli luettua Frits Barendin ja Henk van Dorpin "Ajax, Barcelona, Cruyff - The ABC of an Obstinate Maestro". Kirja koostuu yllä mainitun kaksikon Cruyffista tekemistä haastatteluista vuodesta 1974 vuoteen 1997. Hieman erilainen elämänkertatyyppinen kirja siis, mutta erittäin kiinnostava ja rehellinen. Suosittelen kaikille Cruyffista ja hollantilaisesta jalkapallosta kiinnostuneille.

 

[Alamummo]

Funtsin, että lomalla on aikaa lukea...

Tuli tilattua Akateemisesta pari kirjaa ja niistä on nyt menossa ensimmäinen eli Claes-Göran Isacsonin kirjoittaman sotahistoriallinen "Karl X Gustavs Krig, Fälttåget i Polen, Tyskland, Baltikum, Danmark och Sverige 1655-1660"

Minähän olen kiinnostunut Ruotsi-Suomen historiasta ja noista 1500-1700 luvun sotaretkistä. Ihan vetävästi kirjoitettu opus ja kertoo samalla vähän myös kyseisen kuninkaan biografiasta. Hänestä kun ei ole persoonana paljoakaan kirjoitettu. Tämä on siis se kaveri, joka johdatti ruotsalaiset Tanskaan jään yli 1658, kun meri poikkeuksellisesti jäätyi kokonaan Tanskan salmissa.

 

[Fallossymboli]

Viimeksi tuli luettua Bernie Chowdhuryn Viimeinen sukellus, joka on omaelämänkerrallinen tarina syvän veden hylkysukeltajista, erityisesti isästä ja pojasta jotka jäivät viimeiselle reissulleen. Suosittelen kirjaa vähänkin sukelluksesta kiinnostuneille, joskin aika-ajoin tekstistä paistoi esikoiskirjailijan maneeri toistella samoja asioita.

Nyt on menossa täysin eri aihepiirin kirja, Alex Haleyn legendaarinen, tosin plagioinnista syytetty eepos Roots: The Saga of an American Family eli Kunta Kinten ei niin vapaaehtoinen matka Afrikasta Yhdysvaltojen orjaplantaaseille. Kirja on pitkä kuin nälkävuosi mutta hitaan alun jälkeen varsin mukaansatempaavaa luettavaa.

 

[Gentleman]

Viime aikojen lukemistoa

Pikku prinssi :

Herättää kyllä ajatuksia aikuisuudesta.

Taru käärmeestä ja Liljasta :

Vaikka paljon jäi ymmärtämättä, symboliikka oli vaikuttavaa.

 

[Mike]

Löytöjä:

Michael Connelly:
- Betoniblondi
- Mustempi kuin yö
- Kadonnut valo
- Kuilun partaalla
- The Poet
- The Lincoln lawyer
- The last coyote
- The black ice

Enpä ollut ko. kirjailijasta sen kummemmin mitään kuullut kun aikaa tappaakseni nappasin randomina kaupan hyllyltä ensimmäisen kirjan, ja sen jäkeen noita onkin tullut kahlattua yhtä soittoa läpi ja tulee varmaan jatkossakin kunnes koko tuotanto on luettu.
Helvetin hyviä dekkareita, joissa on juoni rakennettu aina niin taitavasti, että useamman kirjan jälkeenkään kirjoista ei ole tullut ennalta-arvattavia / tylsiä, vaan jokainen tarina on toiminut kuin halko päässä. Suosittelen.

 

[Monipuolisenhuono]

Tom Clancy - Without Remorse

Taitaa olla suomeksi Armo Tuntematta.

Aivan perkeeleen kova kniiga, ei heti muistu mieleen Clancyltä parempaa.

Suosittelen jos herra Clarkin vaiheet kiinnostavat.

 

[jesse72]

Löytöjä:

Michael Connelly:
- Betoniblondi
- Mustempi kuin yö
- Kadonnut valo
- Kuilun partaalla
- The Poet
- The Lincoln lawyer
- The last coyote
- The black ice

Enpä ollut ko. kirjailijasta sen kummemmin mitään kuullut kun aikaa tappaakseni nappasin randomina kaupan hyllyltä ensimmäisen kirjan, ja sen jäkeen noita onkin tullut kahlattua yhtä soittoa läpi ja tulee varmaan jatkossakin kunnes koko tuotanto on luettu.
Helvetin hyviä dekkareita, joissa on juoni rakennettu aina niin taitavasti, että useamman kirjan jälkeenkään kirjoista ei ole tullut ennalta-arvattavia / tylsiä, vaan jokainen tarina on toiminut kuin halko päässä. Suosittelen.

Itse myös luin koko Connellyn tuotannon kesän aikana läpi, nyt menossa Kuilun Partaalla. Harry Boch ja Terry MacClaeb ovat miehen sankareita ja ratkovat pahoja tekoja yhdessä ja erikseen, tosin runoilijassa kumpikaan ei ole mukana.

Kirjoista Verivelka on myös filmattu Clint Eastwoodin toimesta. Leffaversio poikkeaa kirjasta todella paljon ja häviää kirjalle kevyesti.

 

[sunnuntai]

Selkä paskana, kotona ollessa on aikaa lueskella.

Eilen lopettelin Grishamin petoksen, oli aika asiallinen, tuli luettua muutamassa päivässä. Sitä ennen james Lee Burken pimeän hehku, myöskin ihan hyvä. Nyt jos kokeilisi seuraavaksi suomalaista Eero Pasasta ja kolmen koon konosta.

 

[Barnaby]

D.Simmons: Hyperion - Endymion

Nonni, sain tässä viime viikolla päätökseen pitkän projektini Dan Simmonsin Hyperion-saagan kanssa: 4*700 sivua. Menee lukukokemuksena kaikkien aikojen parhaat -listan kärkipäähän. Viimeisen kirjan loppu oli todella vaikuttava ja koskettava - minkään muu kirja ei ole vaikuttanut edes välttävästi samankaltaisesti. Samankaltaista kertovat useat muut sarja lukeneet. Mutta tästä jokin päivä enemmän tuonne scifi-ketjun puolelle. Oli muuten erityisen hyvä scifi-kirjasarja siitä syystä, että pahin "raivo-scifistely" oli jätetty väliin ja korvattu löyhillä mutta mielikuvituksen herättävillä kuvauksilla tulevaisuuden asioista ja ilmiöistä.