Minä vuonna cheerleaderit häviävät kuvioista?

  • 26 329
  • 108

Milloin?


  • Äänestäjiä
    244

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
13% valmista, #metoo puree. Ensi vuonna tämä "viihde" on jo hävinnyt TPS:n lisäksi KooKoolta.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Milloin muuten Lukolta hävisivät cheerleaderit? Ei siitä ole kuin ehkä pari vuotta, kun Lukon cheerleadereita ihastelin tylsän matsin aikana.
 
Suosikkijoukkue
Steelborn, Ich bin ein mouhijärveläinen
13% valmista, #metoo puree. Ensi vuonna tämä "viihde" on jo hävinnyt TPS:n lisäksi KooKoolta.

Samaa mieltä. Asenneilmasto alkaa oleen sen kaltainen, että ilkosillaan pyörivät misukat eivät ole tätä päivää. Veikkaus: kolmen vuoden päästä ei ole enää kellään. Niin lähti inkkarit kanootista ja tanssijat katsomosta.
 

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Toivottavasti ei koskaan. Niin kauan kuin siihen vapaaehtoisia löytyy niin cheerleaderit on erottamaton osa lätkäviihdettä, sano kateelliset femakot tai munattomat aisankannattajat mitä tahansa
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Toivottavasti ei koskaan. Niin kauan kuin siihen vapaaehtoisia löytyy niin cheerleaderit on erottamaton osa lätkäviihdettä, sano kateelliset femakot tai munattomat aisankannattajat mitä tahansa

Vaan kuinka kauan niitä löytyy. Joitain pelejä katsoessa tuntuu, että nuo on pakotettu hymyilemään ja osa on vähän pullukoita eikä hyvännäköisiä muutenkaan.

Saisihan tuo loppuakin, mutta sitten saattaisi olla eri mieltä, kun on rivillä 8, paikalla 1 eikä siinä olekaan tyttöjä tanssimassa.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Nythän kiekkopelien tanssitytöt voisi korvata hunkseilla tai muilla tanssipojilla. Se olisi hyvin edistyksellinen ja tasa-arvoinen ratkaisu. Kyllä lihaa syövän heteromiehen pitää kestää se, että käytävällä keikuttaakin peppuaan mies, vartalo öljyttynä pikkuisissa stringeissään. Niissä olisi luonnollisesti seuran logo. Tanssipojista olisi sekin hyöty, että heidän avullaan saataisiin lisää naiskatsojia ja ehkä myös paljon kaivattuja homoja lajin pariin.

Kun tämä saadaan toteutettua, seuraavana on vuorossa jäähallien vegeruokapakko sekä liigan sekajoukkueet, jolloin naisten liiga voidaan lopettaa vanhanaikaisena ja syrjivänä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Kyllä lihaa syövän heteromiehen pitää kestää se, että käytävällä keikuttaakin peppuaan mies, vartalo öljyttynä pikkuisissa stringeissään. Niissä olisi luonnollisesti seuran logo. Tanssipojista olisi sekin hyöty, että heidän avullaan saataisiin lisää naiskatsojia ja ehkä myös paljon kaivattuja homoja lajin pariin.

Kun tämä saadaan toteutettua, seuraavana on vuorossa jäähallien vegeruokapakko sekä liigan sekajoukkueet, jolloin naisten liiga voidaan lopettaa vanhanaikaisena ja syrjivänä.

Ei, kyllä Salkkareita katsomalla näkee jo riittävästi homohippaa.

Myöskään naisten liigaa ei passaa nyt lopettaa, kun IFK aloittaa pelaamisen ja varmaankin nousu mahdollista hyvinkin nopeasti.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Toivottavasti ei koskaan. Niin kauan kuin siihen vapaaehtoisia löytyy niin cheerleaderit on erottamaton osa lätkäviihdettä, sano kateelliset femakot tai munattomat aisankannattajat mitä tahansa
Millä tavalla cheerleaderit on erottamaton osa lätkäviihdettä? 1) Cheerleadereitä ole tainnut ikinä missään hallissa edes olla. Kunhan on tanssiryhmiä, joihin on jostain syystä päätetty cheerleader-nimityksellä viitata. 2) Mitä tekemistä tuolla on lätkäviihteen kanssa? Ainakin joissain halleissa nuo mimmit toki käyvät jollain mainoskatkolla puhdistamassa jäätä maalien edestä, joten ehkä se yhteys on siinä... Jääkiekkoviihteessä ainoa oikeasti erottamaton osa lienee se ottelu siellä kaukalossa. Koko muu ottelutapahtuma voidaan räätälöidä katsojien mielihalujen mukaan vaikka kokonaan uusiksi. Toki joillekin pelin katsominen tuttujen kanssa on tärkeämpää kuin itse peli, joten sosiaalinen aspekti on huomioitava. 3) Miten se erottamattomuus ilmenee? Liigassakin on jo seuroja, joiden ottelutapahtumaan nuo eivät kuulu. Turusta kuului jonkun verran valitusta, kun ilmoitus tanssiryhmien poistumisesta julkaistiin. Mutta se vaimeni pian. Kevättä kohti yleisöäkin oli ihan kivasti Turussa. 3. välierässä rikottiin 10 000 katsojan raja. Ei tuo vaikuta siltä, että yleisö olisi kotiin jäänyt suremaan, kun Mustia Kobria ei enää ollutkaan.

Noin muuten. Lähtevät kun lähtevät. Ottelutapahtumia kehitetään 2010-luvulle, pian jo 2020-luvulle. Nuo tanssiryhmät ovat ainakin itselleni jotain, minkä olemassaololla tai -olemattomuudella ei ole mitään merkitystä. Peliä sinne halliin katsomaan mennään. Enkä usko olevani mielipiteeni kanssa yksin.
 

Nelfor

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Millä tavalla cheerleaderit on erottamaton osa lätkäviihdettä? 1) Cheerleadereitä ole tainnut ikinä missään hallissa edes olla. Kunhan on tanssiryhmiä, joihin on jostain syystä päätetty cheerleader-nimityksellä viitata. 2) Mitä tekemistä tuolla on lätkäviihteen kanssa?
Ammattilaistason jääkiekko-ottelu on myös ammattimainen viihdenäytelmä. Jäällä pelattava ottelu on toki se pääasia ja monia katsojia ei kiinnosta mikään muu, mutta isolle osalle yleisöä on tärkeää, että show on kokonaisuutena hyvä ja katsojien viihtymisen eteen tehdään kaikki mahdollinen. Cheerleaderit ovat mukana tuomassa sitä show-meininkiä ja tunnelmaa.

Miten perustelet sen, että nämä sinun kutsumasi "tanssiryhmät" eivät ole cheerleadereita?

Toki cheerleaderit eivät kiinnosta kaikkia, mutta jos sinulle on yhdentekevää onko niitä ollenkaan, niin ehkäpä sitten kannattaa miettiä, että voisiko muun yleisön kannalta olla parempi, että cheerleadereita edelleen hallissa nähtäisiin. Jos sinua siis kiinnostaa ottelutapahtumien onnistuminen ja yleisön viihtyvyys. Nämä kuitenkin vaikuttavat oleellisesti myös siihen, millainen taloudellinen tulos ottelutapahtumasta jää seuralle käteen.

Minun nähdäkseni cheerleadereita vastustaa äänekäs vähemmistö. Enemmistö joko haluaa niitä halliin tai ei omaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Sitten löytyy näitä, joille "asialla ei ole merkitystä", mutta osaavat silti olla äänekkäästi niitä vastaan.

Kyse ei ole asiasta, joka kovin herkästi yksinään tuo katsojia halliin tai vie niitä pois, mutta yksi osa vihteellistä kokonaisuutta cheerleaderit ovat. Joskus se on pienestä kiinni, että miten hallilla lopulta viihtyy ja sitten äänestetään jaloilla.

Jenkeissä osataan yleisötapahtumat ja siellä cheerleaderit ovat usein isossa roolissa. Siellä ymmärretään kaikenlaisen viihteen arvo ottelutapahtuman yhteydessä.
 

Hockey 24/7

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hockey Fights and Fighters
Viedään harrastuksella tienaavilta naisilta työt pois. Kukaan ei pakota tanssijoita halliin ja kukaan ei myöskään pakota heitä katsomaan, jos se henkilöitä haittaa. Turhaa hössötystä ja muodikasta paheksumista tämä on. Ja ei minua haittaisi vaikka tanssiryhmät miehiäkin mukaansa ottaisivat. Joten vastasin alimman vaihtoehdon. Lisäyksenä, mutta muuttuu jollain tapaa aikojen tuoksinnassa.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Pätkin viestiä ja muokkaan hiukan järjestystä.

Miten perustelet sen, että nämä sinun kutsumasi "tanssiryhmät" eivät ole cheerleadereita?
Cheerleadingin määritelmällä?
Cheerleading on vauhdikas ja näyttävä kilpaurheilulaji, jonka harrastus Suomessa on jatkuvassa kasvussa. Lajiin liittyvät akrobaattiset osat sekä intensiivisyys tekevät siitä paitsi teknisesti vaikean, myös yleisölle yllätyksellisen ja viihdyttävän. Cheerleadingissä on kaksi alalajia, cheerleading ja cheertanssi.
**
Cheerleading
  • Sarjan vaatimuksena ovat muun muassa ilma-akrobatia eli pyramidit, nostot sekä korkeat heitot, permantoakrobatia sekä omalle joukkueelle suunnatut kannustushuudot.
Lähde: Suomen cheerleadingliitto

Harvemmin hallien rappusilla mikään ryhmä kunnon ilma-akrobatiaa vetää...

Toki jos pelkkä määritelmä ei riitä, niin voidaan kuunnella laji-ihmisiä:
Cheerleadingiin liittyy yhä paljon stereotypioita: ”Tämä on oikeaa urheilua” - Aamulehti
Cheerleading ei ole mitään huiskan heilutusta - Karjalainen (vain tilaajille)
Tämä on urheilua, ei pompom-huiskuttelua - Tamperelainen

Jäähallien katsomoissa tapahtuva huiskujen heiluttelu on cheerleadingia vain muinaisen määritelmän mukaan. Vuonna 2018 cheerleading-termi viittaa ko. nimellä tunnettuun urheilulajiin. Laji on toki kehittynyt alkujaan tuosta kannustamisesta ja huiskujen heiluttelusta. USA on hieno esimerkki tästäkin, sillä ainakin NFL:n ja NBA:n cheerleaderryhmät ovat tämän moderninkin määritelmän mukaan cheerleadereitä. Tasainen kenttä kun sopii tuohon touhuun hiukan jäähallin katsomoita paremmin...

Mutta ehkä cheerleading-laji-ihmiset eivät tiedä, mitä cheerleading on. Lätkäyleisö tietää varmasti paremmin.
Ammattilaistason jääkiekko-ottelu on myös ammattimainen viihdenäytelmä. Jäällä pelattava ottelu on toki se pääasia ja monia katsojia ei kiinnosta mikään muu, mutta isolle osalle yleisöä on tärkeää, että show on kokonaisuutena hyvä ja katsojien viihtymisen eteen tehdään kaikki mahdollinen. Cheerleaderit ovat mukana tuomassa sitä show-meininkiä ja tunnelmaa.

Toki cheerleaderit eivät kiinnosta kaikkia, mutta jos sinulle on yhdentekevää onko niitä ollenkaan, niin ehkäpä sitten kannattaa miettiä, että voisiko muun yleisön kannalta olla parempi, että cheerleadereita edelleen hallissa nähtäisiin. Jos sinua siis kiinnostaa ottelutapahtumien onnistuminen ja yleisön viihtyvyys. Nämä kuitenkin vaikuttavat oleellisesti myös siihen, millainen taloudellinen tulos ottelutapahtumasta jää seuralle käteen.

Minun nähdäkseni cheerleadereita vastustaa äänekäs vähemmistö. Enemmistö joko haluaa niitä halliin tai ei omaa mielipidettä suuntaan tai toiseen. Sitten löytyy näitä, joille "asialla ei ole merkitystä", mutta osaavat silti olla äänekkäästi niitä vastaan.
Monelleko katsojalle nuo cheerleaderit ovat tunnelman kannalta minkäänlainen tekijä? Onko mikään seura tehnyt kuluttajakyselyä viime aikoina? Cheerleadereitä vastustaa äänekäs vähemmistö. Mutta sama koskee noiden puolustamista. Ei noita puolustamassa ole mitään enemmistöä, vaan pieni mutta äänekäs vähemmistö älähtää. Niinhän esim. Turussa kävi syksyllä. Ei sieltä mitään isompaa kansaliikettä nähty tanssiryhmän palauttamiseksi katsomoon. Kunhan päivän pari mesottiin somessa ja unohdettiin koko asia.

Cheerleaderit ovat pieni ja monilta osin huomaamaton osa ottelutapahtumaa. Esimerkiksi Hakametsässä suuri osa yleisöstä ei ole minkäänlaisessa kontaktissa noihin ottelutapahtuman aikana. Nuo toimivat vain A- ja B-sivuilla. C- ja D- päädyissä tai E-katsomossa olijat ovat kovin kaukana noista koko ajan. Toki nuo ovat usein jäällä pitämässä lippuja tjsp. kotijoukkueen tullessa jäälle tai tosiaan käyvät jäätä puhdistamassa toisella erän mainoskatkoista. Puhutaan muutamasta minuutista, kun nuo ovat kaikkien katsojien huomion keskipisteessä. Tehdessään jotain, mikä liittyy cheerleadingiin varsin vähän. Kunhan näyttävät hyvältä. TV-katsojille? Näytetäänhän noita joidenkin sekuntien mittaisina välähdyksinä välillä. Siinä se.

Tunnelman kannalta on cheerleaderien merkitys käytännössä olematon. Hallien tunnelma tai sen puute riippuu faniryhmistä, lähinnä kotijoukkueen faniryhmästä. Riittääkö into, riittääkö ääni laulamaan ja vetämään muita mukaan? Hallin DJ:n toiminta vaikuttaa olennaisesti. Cheerleaderit nykyisellään ovat lähinnä silmänilona setämiehille. Poikkeuksena tilanteet, joissa nuo tekevät kasvomaalauksia tjsp. muksuille hallin käytävillä.

Cheerleaderryhmillä voisi tulevaisuutta ollakin, jos noista oikeasti saataisiin sitä show-meininkiä mukaan ottelutapahtumaan. Mutta se edellyttäisi ryhmien siirtymistä lähemmäs tuota kilpa-cheerleadingiä, jonka näyttävyys on hieman eritasolla nykysuorittamiseen nähden. En sitten vaan tiedä, kuinka moni tässä ketjussa cheerleadereiden säilyttämistä puolustanut pitäisi kantansa, jos tuonne alettaisiin tuoda sekaryhmiä esimerkiksi mainoskatkoille tai erätauoille kunnon koreagrafioilla viihdyttämään...


Kyse ei ole asiasta, joka kovin herkästi yksinään tuo katsojia halliin tai vie niitä pois, mutta yksi osa vihteellistä kokonaisuutta cheerleaderit ovat. Joskus se on pienestä kiinni, että miten hallilla lopulta viihtyy ja sitten äänestetään jaloilla.

Jenkeissä osataan yleisötapahtumat ja siellä cheerleaderit ovat usein isossa roolissa. Siellä ymmärretään kaikenlaisen viihteen arvo ottelutapahtuman yhteydessä.
En itse asiassa olisi varma, etteikö tuo pitäisi katsojia poissa hallista. Jos puhutaan siis satunnaiskatsojista, jotka voisivat jääkiekko-otteluun lipun ostaa, mutta eivät nykyisin niin tee. Jääkiekon maine "junttimaisena" lajina, "konservatiivisen yleisön" lajina on vahva. Kaikenlaista äijjäilyä. Homojakaan ei kuulemma lajin parissa nähty ole.

Joku muukin saattaa muistaa erään oululaisen seurakunnan työntekijän kuvauksen nykymuotoisesta "cheerleadingistä" vuodelta 2012:
Cheerleading-toiminta näyttää missä on naisen paikka, kun mies pelaa. Se on käytävällä pyllynheilutuksessa viuhka kädessä.
Lähde: Naatuksen blogi

Tuo aiheutti älähdyksen jo ilmestyessään vuonna 2012. Yhteiskunnan asenneilmapiiri on tuon jälkeen Me too -kamppanjoineen sittemmin muuttunut lisää aika vahvasti. Naatus on vain yksi ihminen. Leimattakoon kukkahattutädiksi vaikka. Mutta Naatus ei ole tuon ajatuksensa kanssa yksin yhteiskunnassa. Nykymuotoinen "cheerleading" tulkitaan seksistisenä naisen esineellistämisenä aika monella taholla. Itse en ota näkemyksen oikeellisuuteen kantaa, mutta ymmärrän logiikan tuon takana.

Toistan itseäni. Cheerleading voisi olla iso osa showta. USA:ssa monessa osassa ovatkin. Tuo Liigassa nähtävä "cheerleading"-toiminta ei ole sinnepäinkään. Nykymuodossaan kuoleva taiteenlaji. Joko se keksitään järjestää uudelleen tai kuolee pois tarpeettomana / yhteiskunnan arvojen muuttuessa ja seurojen hakiessa sitä suurta yleisöä mukaan halleihin lajiniilojen seuraksi.
 

Hangon keksi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsi-Saksan ja Neuvostoliiton joukkueet
kukaan ei myöskään pakota heitä katsomaan, jos se henkilöitä haittaa.
Tuo on pelkkää utopiaa monessa hallissa joissa nuo cheerleaderit ovat joko esteenä ettei pelikatkoilla näe jäälle tai sitten käytävillä tukkeina estämässä sulavan liikkumisen.

Tietysti ymmärrän myös sen kannan että uskovaisille on hyvin tärkeä arvokysymys että hallissa on cheerleadereitä. Mutta pitäisi myös ymmärtää että kiekko-ottelu on koko kansan tilaisuus eikä mikään yksittäisen lahkon kokous.
 

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Cheerleaderit ovat pieni ja monilta osin huomaamaton osa ottelutapahtumaa.

No, Kouvolassahan tuo testataan, kun ensi kaudella Go Go Girls ei ole enää paikalla. Veikkaan, että jotain puuttuu.

Hakametsässä cheerleaderit voivat olla huomaamattomia, mutta huomaamatonta siellä on lähes kaikki muukin, sen verran uneliasta meininkiä olen siellä aina päässyt todistamaan.

Mutta pointti on siis se, että jossain cheerleaderit voivat olla pienessä roolissa ja jossain muualla taas paljon suuremmassa roolissa. Yleistää ei voi.
 

Jaded

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, Puhvelit ja KPL
No, Kouvolassahan tuo testataan, kun ensi kaudella Go Go Girls ei ole enää paikalla. Veikkaan, että jotain puuttuu.

No tavallaan puuttuvat,mutta ovat edelleen satunnaisesti mukana tanssimassa,mutta eivät tosiaan joka pelissä. Ihan mielenkiintoista seurata mitä tosta tulee kun eivät oo vakinaisesti tanssimassa, mitä sitä sitten seuraa erätauoilla. Sitä kuinka Neziri käy subissa...
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Kaikenlaista äijjäilyä.
Äijjjäilystä puheen ollen, onko Ässillä koskaan ollut cheerleadereita? Jos ei, onkohan Ässät peräti ainoa Liiga-seura, jolla niitä ei ole ollut?

Porissahan on nimittäin mielikuvatasolla koko Liigan äijämäisin halli ja kotiyleisö, mitä taustaa vasten on erityisen mahtavaa, että Ässien toimitusjohtajana on Eeva Perttula, ja hallin värimaailma ylivoimaisesti koko sarjan hienoin vahvan punamustin sävyin. Arvostan!
 
Viimeksi muokattu:

Maastomasto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Äijjjäilystä puheen ollen, onko Ässillä koskaan ollut cheerleadereita? Jos ei, onkohan Ässät peräti ainoa Liiga-seura, jolla niitä ei ole ollut?

Porissahan on nimittäin mielikuvatasolla koko Liigan äijämäisin halli ja kotiyleisö, mitä taustaa vasten on erityisen mahtavaa, että Ässien toimitusjohtajana on Eeva Perttula, ja hallin värimaailma ylivoimaisesti koko sarjan hienoin vahvan punamustin sävyin. Arvostan!

On niitä ollut, ainakin 90-luvulla. Mutta en muista koska viimeksi.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Äijjjäilystä puheen ollen, onko Ässillä koskaan ollut cheerleadereita? Jos ei, onkohan Ässät peräti ainoa Liiga-seura, jolla niitä ei ole ollut?

Porissahan on nimittäin mielikuvatasolla koko Liigan äijämäisin halli ja kotiyleisö, mitä taustaa vasten on erityisen mahtavaa, että Ässien toimitusjohtajana on Eeva Perttula, ja hallin värimaailma ylivoimaisesti koko sarjan hienoin vahvan punamustin sävyin. Arvostan!

Sitten vielä kysyisin, että miten naishenkilö Eeva Perttulan läsnäolo on näkynyt liigan äijjämäisimmässä organisaatiossa? Minulle asialla ei ole mitään väliä, mutta kysyn sitä, onko tuo näkynyt mitenkään. Ja onko sillä lopulta mitään helvetin väliä?
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Sitten vielä kysyisin, että miten naishenkilö Eeva Perttulan läsnäolo on näkynyt liigan äijjämäisimmässä organisaatiossa? Minulle asialla ei ole mitään väliä, mutta kysyn sitä, onko tuo näkynyt mitenkään. Ja onko sillä lopulta mitään helvetin väliä?
Niin, ei välttämättä mitenkään erityisesti. Vankkumattomana yhteiskunnallisen tasa-arvon kannattajana olen ihan samaa mieltä, ettei todella pitäisikään olla yhtään mitään väliä, kumpaa sukupuolta toimitusjohtaja on, kunhan on pätevä tehtäväänsä.

Jotkut tahot vain tuntuivat taannoin hämmästelevän sitä, että Liiga-seura palkkasi oikein toimitusjohtajakseen naisen - ja tämä ihmettely tapahtui siis Suomessa 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.

Meni ehkä hiukan ohi aiheen, mutta menköön.
 

rinne

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No, Kouvolassahan tuo testataan, kun ensi kaudella Go Go Girls ei ole enää paikalla. Veikkaan, että jotain puuttuu.
Mitä suotta odottamaan? Kysellään Turun kuulumiset vaikka heti. Siellä sentään heitettiin tuossa syksyllä menemään yksi Suomen legendaarisimmista, ellei legendaarisin "cheerleader"-porukka, Mustat Kobrat. Ehkä siellä on pettymystä ollut. Ehkä ei. Ainakaan itse en ole somessa kohdannut laajempaa meteliä enää, sanotaan viikko ilmoituksesta, kun TPS noista luopui. Joku TPS:n peleissä käyvä osannee valaista

Moniko Liiga-seura muuten on jo ilman "cheerleader"-ryhmää? Jos en lonkalta väärin muista "cheerleaderittömiä" seuroja, niin ensi kaudella jo kolmannes Liiga-seuroista taitaa kuuluu tähän ryhmään KooKoo:n sinne liittyessä.
 

Kilvenkantaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa
Kuopiossa oli kyllä 90-luvulla ihan määritelmän mukaisia cheerleadereitä: oli pyramideja, nostoja, ehkä heittojakin. Se oli oikeasti ihan hienon näköistä. Silloinhan nämä ryhmät esiintyivät tasanteilla mikä ei tietenkään enää nykyään olisi mahdollista. Käsittääkseni silloin oli kyse cheerleadereistä jotka myös kilpailivat, ja yhteistyö loppui kun ryhmä halusi keskittyä enemmän kilpailemaan.

KalPan peleissä ei moneen vuoteen ollut tanssijoita, muutama vuosi sitten joku sai älynväläyksen että sellaiset tarvitaan. Nykyinen paikka on C-kulmassa, ja tietyistä katsomoista tanssijat vähän häiritsee näkyvyyttä, kun lava on melkein kiinni kaukalossa. KalPan Wibes Dancers ovat pukeutuneet housuihin ja muutenkin melko peittävästi.

En tiedä. Minä en näe sitä lisäarvoa mitä tanssijoiden väitetään otteluihin tuovan. Ei vaikuta kannustamiseen, ei vaikuta tunnelmaan. Erätauolla ja ennen peliä tanssijat ovat totta kai ohjelmaa siinä missä kaikki muukin, mutta pelin aikana aika tarpeetonta. Feministinä olen myös vähän sitä mieltä että nuoret naiset tanssimassa kaiken sen äijäily-kulttuurin keskellä ei juuri eroa Formula ykkösten varikkotytöistä. Ehkä tanssijat ovat sitten tapahtumasisältöä niille samoille ihmisille, jotka vimmastuvat kun nuori mies tekee vuonna 2018 biisin, jossa leijonapaita päällä toteaa että joskus jääkiekkoilija ja homo voivat olla sama asia.

Jääkiekko on lajina paras ja viihdyttävin ja minulle rakkain, mutta jos en olisi kasvanut lajin parissa, en tänä päivänä ikinä ryhtyisi seuraamaan lajia, jonka imago on näin konservatiivinen.

Tanssijoista toivottavasti luovutaan kokonaan muutaman vuoden sisällä. Niiden sijaan otteluihin voisi tuoda viihdykettä lapsille, jotka suuresta innostaan huolimatta eivät yleensä keskity pelin seuraamiseen kuin maksimissaan jonkun 50 % ajasta.
 

Bronco

Jäsen
Nähdäkseni tanssiryhmä lätkäpeleissä on aika lailla sama asia kuin tanssiryhmä jonkun artistin tai yhtyeen keikalla.

Kukaan ei maksa lipuista kummassakaan tapauksessa vain sen takia, että näkisi tanssimista. Kummassakaan tilanteessa tapahtuman toteuttaminen ei riipu siitä onko tanssiryhmä läsnä vai ei. Joissain tapauksissa tanssijoiden puuttuminen voi vaikuttaa fiilikseen, joissain tapauksissa ei.

Silti jostain Madonnan, JVG:n tai Robbie Williamsin keikoista ei kuule tällaista keskustelua, missä paheksutaan tanssiryhmän käyttämistä osana tapahtumaa.

Suomesta löytyy iso määrä lahjakkaita eri tanssityylien edustajia. Pidän vain hyvänä asiana, että Liigasta löytyy työmahdollisuuksia osalle heistä. Niin kauan kuin osaavilla tanssiryhmillä itsellään on halua luoda fiilistä halleilla, mulla ei ole mitään ongelmaa asian kanssa enkä näe tätä minkäänlaisena tasa-arvokysymyksenä. Jos jollain paikkakunnalla ei joko ole sopivia tanssiryhmiä tai seura haluaa linjata tanssijat pois ottelutapahtumasta, sekin on täysin ok.

Usein näissä keskusteluissa jengi nostaa itsensä johonkin jalustalle ja ojentaa auttavan kätensä "esineellistetyille cheerleadereille" moraalisaarnoillaan. Samalla siinä tuoksinnassa kivasti väheksytään ko. ammattiryhmän omaa tahtotilaa, älykkyyttä ja kutsutaan siihen päälle vielä väärällä termillä. Ikään kuin kukaan voisi päättää toisen puolesta, mitä hän saa tehdä ja mistä syistä.
 
Viimeksi muokattu:

DonTirri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Stadilaiset jengit sarjasta ja lajista riippumatta
Usein näissä keskusteluissa jengi nostaa itsensä johonkin jalustalle ja ojentaa auttavan kätensä "esineellistetyillä cheerleadereille" moraalisaarnoillaan. Samalla siinä tuoksinnassa kivasti väheksytään ko. ammattiryhmän omaa tahtotilaa, älykkyyttä ja kutsutaan siihen päälle vielä väärällä termillä. Ikään kuin kukaan voisi päättää toisen puolesta, mitä hän saa tehdä ja mistä syistä.

Tämä on varsinkin feministien perisynti. Jos joku asia on heidän mielestään väärin, ei asianosaisilla ole sanavaraa. Sama pätee myös kaikkeen sekaityöhön, oli se sitten prostituutio tai porno. Se on naisia alentavaa ja esineellistävää ja täten siitä täytyy päästä eroon, ihan sama kuinka moni nainen sitä tekee vapaaehtoisesti tai jopa *gasp* nauttii siitä.

Kaikenlainen suora ja epäsuora asiaan pakottaminen on sitten eriasia.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Feministinä olen myös vähän sitä mieltä että nuoret naiset tanssimassa kaiken sen äijäily-kulttuurin keskellä ei juuri eroa Formula ykkösten varikkotytöistä. Ehkä tanssijat ovat sitten tapahtumasisältöä niille samoille ihmisille, jotka vimmastuvat kun nuori mies tekee vuonna 2018 biisin, jossa leijonapaita päällä toteaa että joskus jääkiekkoilija ja homo voivat olla sama asia.

En seuraa formuloita, mutta ei sitä uutisointia voinut olla huomaamatta, että varikkotytöt poistuivat tämän kauden alusta. Miltähän siellä mahtaa nyt sitten näyttää.

Onko tuollainen biisi olemassa, eipä räppipaskaakaan tule seurattua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös