Nauran termille "Talviklassikko". Miten mikään, joka järjestetään vasta ensimmäistä kertaa voi olla klassikko? Jotta jostakin asiasta voidaan käyttää klassikko-nimitystä, pitäisi sen olla edes tapahtunut. Sen, onko jokin klassikko vai ei, päättävät yleensä jälkipolvet. Aleksis Kiven "Seitsemän Veljestä" on klassikko nykyään, mutta ilmestyessään se oli kriitikoiden mielestä roskaa ja olisi suunnilleen vedetty vessasta alas, jos Suomessa olisi vuonna 1870 ollut vedettäviä vessoja (ensimmäinen tuli 1883).
Ärsyttää nykyinen suuntaus, jossa kaikki tuntuvat olevan heti ilmestyessään legendaarisia, eeppisiä ja klassikkoja. Seuraikoniksi pääsee pelaamalla kaksi kautta peräkkäin samassa joukkueessa.
Olympiastadionin lätkätapahtuma on varmasti hieno ja kannatan ajatusta avoimesti, mutta se, onko kyseessä klassikko, nähdään vasta sitten, kun peli on pelattu.
(edit: sulut kiinni ja katkennut ajatus pisteellä poikki)