1. Paskat housussa
Viime syksynä oltiin kavereiden kanssa aika kosteissa tunnelmissa Helsingin keskustassa, kännin puolesta ei kuitenkaan mitään sen kummempaa. Baarista lähdettiin sitten vähän ennen pilkkua, kaverit etelämmäksi, minä länteen. Elielin aukiolle saavuttuani huomasin, että seuraava mahdollinen yöbussi menisi neljältä, noin puolen tunnin päästä. Vähän kuitenkin vatsassa kurni, joten sokoksen mäkkäriin menin tätä tarvettani tyydyttämään. Sain ateriani (tuplaQP) tarjottimelle ja suuntasin lähimpään vapaaseen paikkaan. Neljän istuttavassa pöydässä istui jo valmiiksi pari nuorta nättiä daamia, ja minä istahdin kohteliaasti heidän seuraansa. Söin ateriani, ja vielä jäi vartin verran aikaa bussiini, joten päätin daameja siinä hieman naurattaa. Noh, meni muutama minuutti kunnes vatsastani mouraisi tavalla, jota ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut. Kuitenkin jollain ihmeen kaupalla, vanhoilla maalivahdin reflekseillä, sain pidettyä verkkoni puhtaana. Tästä kuitenkin viisastuneena kiitin daameja nopeasti seurasta ja katosin yön pimeyteen.
Päästyäni ulos tuosta helvetin loukusta oloni kuitenkin jällein parani, joten päätin jatkaa matkaani yöbussille, ja sen turvin kotiin. Oopperan pysäkin kohdalla kuitenkin tunsin taas tuskastuttavaa painetta, "no eihän sitä aikuiselle miehelle voi paska tulla housuun" -ajattelin. Ehdittiin tullinpuomin pysäkille kunnes tajusin, että nyt on pakko jäädä pois! Siirryin satakunta metriä homometsään päin, aikeenani tehdä tarpeeni läheiseen puskaan. En tiedä mitä laki sanoo julkiselle paikalle paskantamisesta, mutta ainakaan pissata ei saisi samalla. Ei muuta kun sopivan puun luokse, ja intistä opittuun takanojapaskaan. Tässä vaiheessa paine vatsassani oli jo kasvanut epäinhimilliseksi! Juuri samalla kun sain vyöni auki, poliisiauto ajoi viereistä tietä ohitseni. Poliisien mentyä ohitseni, oli kuitenkin jo liian myöhäistä. Lämmin aalto pulppusi farkkujen sisäpuolelle, haisten samalla joltain kalmiston, rikki-vety ämpärin ja mädäntyneiden kalanraatojen sekoitukselle. Ei helvetti, ajattelin. Ei kai sitä voi enää tässä paskat housuissa seuraavaan dösäänkään mennä, tuskin taksitkaan kyytiin ottaa. Tilannetta ei helpottanut ollenkaan se, että kotiini oli matkaa vielä noin kahdeksan kilometriä, ja oli jotakuinkin syksyn ensimmäinen pakkasyö vihmovine räntäsateineen. Kaiken lisäksi minä haisin helvetin pahalle, ja paskakin alkoi pikkuhiljaa jäätyä housuihini.
Eikai tässä auttanut muu kuin lähteä kävelemään kotiijn, matka tulisi olemaan pitkä, ja tuskainen. Pääsin ehkä noin puolimatkaan, kunnes jäätyneestä paskasta kangistuneet housuni, sekä ylitsepääsemätön paskanhaju teki tehtävänsä, en jaksaisi enenpää! Mietin päässäni kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi, kunnes tyydyin nielemään miehisyyteni. Kaivoin paskaisen puhelimeni etutaskusta ja soitin noin kello 05.30 äidilleni, "äiti nyt on tosi paha paikka! tuu hakee mut täältä, ja ota pari jätesäkkiä mukaan!
Äiti kuitenkin saapui kuin saapuikin paikalle. Hetken ihmeteltyään antoi minulle jätesäkit avoimesta ikkunasta. Sanoin odota, ja katosin jällein pimeyteen. Menin läheiseen pusikkoon jossa riisuin kaikki napani alapuolella olevat asusteet jätesäkkiin. Asetin paitani vyötärölle, takin päälle, ja avoin jaloin hipsin takaisin autolle. Saavuttuani autolle asetin toisen jätesäkin istuimelleni, sanoin äitille, että kakat ne tuli housuun, vie mut kotiin. Mutsi nauroi mulle koko matkan, ja vannotutti menemään lääkäriin asiaa selvittämään. Kotiin päästyä sitten suihkuun, ja jätesäkin sisältö kokonaisuudessaan pesukoneeseen "hard wash".
Noh, asia ei ole vielä tähän päivään mennessä selvinnyt, mutta pidättää ei enää uskalla. Jostain syystä, äiti tuo kuitenkin edelleen kasan maitohappobakteereita joka viikonloppu. Onneksi sitä kuitenkin oli kännissä, ja luonteeltani olen kuitenkin sellainen, että tuostakin tapauksesta pystyi jotain positiivista kampeamaan.
