Katsoinpa tuossa eilen Discoverylta tullutta Bear Gryllsin Uuden Seelannin maisemiin sijoittuvaa Get Out Alive -ohjelmaa. Aiemmatkin jatksot ovat sisältäneet hupaisia kohtia, mutta tämä uusin vei voitin aiemmista.
Neljä joukkuetta on enää jäljellä ja tällä kertaa joukkueet lennätettiin vuorille suorittamaan erilaisia tehtäviä. Yksi tehtävä oli laittaa ruokaa (joku vuorikauris oli jätetty jäärailoon heitä odottamaan) ja selvitä yön yli. Tulen sytyttämistä varten yksi ryhmä sai sytykepalat. Palat oli mm. retkeilytarpeet huomioiden yksittäispakattu muoveihin. Hilpeys otti vallan, kun nämä porukalla ähkivät tuluksilla kipinää ensin yhden pakkauksen päälle ja lopulta laittoivat kaikki rinnakkain. Tulen sytytys kesti 25 minuuttia.
Ehdoton kliimaksi oli, kun putoamisnuotiolla Bear näytti kuinka tuli sytytetään. Hän otti sytykkeet pakkauksistaan ja sytyti tulen sekunneissa. Kilpailijoiden ilmeet olivat näkemisen arvoisia: ai se pakkaus olisi pitänyt avata... Siis popsivatko nuo ihmiset ne paljon puhutut juustohampurilaisetkin käärepapereineen päivineen.
Olen miettinyt tätä aiemminkin, mutta jälleen tuli yksi vahvistus asialle: jos joskus joku luonnonkatastrofi tms. iskee, valtaosa porukasta todennäköisesti menehtyy kahden viikon sisällä. Yksinomaan siksi, että toiset eivät osaa ja toiset eivät vaan ymmärrä. Osa ei sitten uskalla.