Ikinä en olisi tätä uskonut sanovani, mutta melkeinpä olen jo alkanut kaivata että pääsisimpä kouluun.
Oma koulu-urani meni vähän niin ja näin. Peruskoulun jälkeen kolme vuotta lukiossa -turhaan. Kakkoselta en päässyt eteenpäin. Syy oli kyllä itsessä, sitä en voi kieltää. Lukiouran tyssäännyttyä amikseen ottamaan se pakollinen koulutus, ja sieltä intin jälkeen duuniin. Pitkään tuntui siltä, että meikäläinen ei enää koulun penkille istu, ja se on saletti! Mutta onko sitten ikä ja sen mukanaan tuoma viisaus (??) tehnyt tehtävänsä, ja saanut mielen pikkuhiljaa muuttumaan. Nyt on alkanut tuntua siltä, että pitäis taas alkaa sivistään itseään ettei nyt ihan juntiks jää.
Ainoo huonopuoli tässä on se, että en ole kauhean halukas luopumaan tämänhetkisestä taloudellisesta tilanteesta, ja vaihtamaan sitä opiskelijoiden tonnikalaspagettimössö linjaan. Tietysti duunin ohellakin voisi alkaa opiskelemaan, mutta pitäis vaan keksiä se ala. Tietysti voisi aloittaa suorittamalla se keskenjäänyt lukio loppuun.
Aika näyttää miten käy.