Millainen on hyvä väittelijä?

[Ted Raikas]

En tiedä olenko hyvä väittelijä, ainakin olen äärimmäisen itsepäinen sille päälle sattuessani. Se mahdollistaa väittelyyn ryhtymistä näin luonteena. Ongelma väittelyssä on usein minulla se, että monella osa-alueella tietoa toki on, mutta ei kuitenkaan kauhean paljoa. Eli hyvin tyypilliseen tapaan tiedän vähän kaikesta, mutta en paljoa mistään...

...tai jos tiedänkin asioista enemmän, niin ne ovat hieman sellaisia aiheita joista täällä ei ole niin puhetta väittelymuodossa, kuin ehkä häviävän paljon. Jos kuitenkin olen vakuuttunut jonkin asian laidasta, niin totta vie puolustan sitä ja väittelen vastaan. Enimmäkseen olen käynyt kiivaita väittelyjä irkin puolella joskus vuosi pari sitten, enää en niinkään. Silloin kun ne menevät liian henkilökohtaisiksi, niin maku vähenee ja keinot kapenee.

Jonkinmoista väittelyä tulee kenties näissä ihmissuhde jne. ketjuissa, koska niissä ainakin omasta mielestäni minulla on ajatuspohjaa ja havaintoja riittävästi, jotta voin jotain asioita perustellakin ja todentaa.

Kaiken maailman maailmansotaketjuista pysyn erossa, sillä niissä ei ole mitään sanottavaa. Korkeintaan voin yleissivistää itseäni niissä.

Eli onhan noista väittelyistä sivustaseuraajana jotain hyötyäkin. Ovat siis tarpeellisia tiettyyn pisteeseen saakka.

 

[mjr]

Viestin lähetti varjo
Yhä, väärien termien käyttö lähinnä vain pitää yllä virheellistä mielikuvaa. Itse en juurikaan välitä kolmen vuoden takaisista väittelyistä muussa kuin jälkianalyysimielessä, win some lose some.

Etenkin lose some - luin huvikseni tuota legendaarista ketjua ja kyllä Mace pyyhki totaalisesti sinulla lattiaa. Mutta erittäin taitavaa puolustustaistelua täysin toivottoman premissin tueksi. Tiettyä tyyliä siinä, että jäit tuleen makaamaan ensimmäisen puolihuolimattoman heiton jälkeen. Moskovasta ei palannut montaa krenatööriä Pariisiin, mutta muutama kuitenkin...