Jos karsintoja halutaan jatkaa, niin silloinhan jo pelkästään sen mielekkyyden takia tarvitaan järjestelmä, joka mahdollistaisi nousut ja tippumiset. Tältä kannalta katsottuna play-out järjestelmä tuntuu parhaimmalta. Siinä ei tarvi mestisjoukkueelle itkeä kotietua, koska liigajoukkueen kaksi tappiollista sarjaa voi olla etua enemmän kuin tarpeeksi.
En kuitenkaan kannata tippumisia, koska se tekee mielestäni suomalaiselle kiekolle enemmän hallaa, kuin sen seurauksena saadaan hyötyä. Tämän takia kannattaisin 10+10+10 järjestelmää, jossa ei ole suoria nousuja, mutta markkinatilanteen niin vaatiessa, joukkueiden paikkoja voitaisiin vaihtaa. Eli kaikki 30 joukkuetta pitäisi saada saman "yrityksen" piiriin, jossa vaikka korkeimman tason joukkueilla kullakin olisi 10 osaketta, seuraavalla tasolla kaksi ja kolmannella yksi. Sitten vain sopimukset siihen malliin, että jos tietyt reunaehdot toteutuvat, osakas voi lunastaa toiselta "toimialuettaan huonosti hoitaneelta" puuttuva/t osakkeet sarjatason nousua varten.
Kokonaisuutta muutettaisiin siten, että "playoff kevääseen" pääsisi osallistumaan jokaiselta sarjatasolta. Eli alimmalla tasolla neljä parasta pelaisi jo tyyliin tammi-helmikuussa playoffit, joiden voittaja pääsisi keskimmäisen tason seitsemän parhaan kanssa pelaamaan pudotuspelit. Näiden voittaja jatkaisi edelleen korkeimmalle tasolle taas seitsemän parhaan kanssa kilpailuun Suomen mestaruudesta. Täten vältyttäisiin tippumisen konkurseilta, mutta toisaalta pienemmilläkin paikkakunnilla voitaisiin päästä aina mestaruuteen asti. Niillä rahoilla sitten rauhallisesti kasvatetaan organisaatiota ja jos puitteet yms. sen sallivat, niin korvaisivat ylemmällä tasolla mahdollisesti huonommin toimivan organisaation.
Tällainen järjestelmä tietenkin aiheuttaisi Tammikuun tyhjennysmyynnit, mutta sekin edes auttaisi alemman tason joukkueita vahvistumaan juuri playoffeja varten. Lisäksi voitaisiin antaa molempien alempien tasojen voittaja joukkueelle lupa vahvistaa joukkuetta vaikka viidellä, jo keväänsä suomalaisissa liigoissa lopettaneilla pelaajilla. Täten lisättäisiin mahdollisuutta, että alemman tason joukkue pärjäisi ylemmän tason joukkueita vastaan. Lisäksi voisi ainakin kokeilla systeemiä, jossa runkosarjan voittaja pääsee valitsemaan vastustajansa ja sen jälkeen jäljelle jääneistä seuraavaksi paras ja niin edelleen.
Tässä mallissa ylimmällä tasolla voitaisiin pelata kuusi kertaa kaikkia muita vastaan, toiseksi ylimmällä viisi ja kolmannella neljä kertaa. Täten saataisiin pudotuspelitkin alkamaan eri aikoihin, joka mahdollistaisi ylläkuvatun mallin. Jos 56 peliä olisi liian vähän, niin tähän kylkeen vielä jonkinlainen liigacup sydeemi, jolla saataisiin enemmän suurjoukkueita maakuntiin vierailemaan.