Ihminen on sosiaalinen laji, joka muiden kädellisten tapaan määrittää ja koettaa koko ajan asemaansa yhteisössään. Kulttuurieläiminä voimme yrittää edetä laumahierarkiassa hankkimalla tietoja, taitoja ja asennoitumalla uudella tavalla muita ihmisiä ja ympäristöä kohtaan, mutta tästä huolimatta sosiaalinen asema perustunee paljon myös perimässä olevaan. Ja siihenhän emme pysty vaikuttamaan.
Minä olen aina kuulunut ei niin suosittujen joukkoon. Minua ei ole syrjitty ja minut on hyväksytty ongelmitta esimerkiksi urheilujoukkueisiin, mutta kuitenkin olen pienestä pitäen ymmärtänyt, että neljän oksan järjestelmässä kuulun osapuilleen toiseksi alimmalle oksalle.
Joskus (harvoin) tuntuu, että seuraani suorastaan kaivataan, mutta toisinaan vaikuttaa taas siltä, että seurani vi*uttaa muita. Vähitellen olen oppinut pysyttelemään taka-alalla ja olemaan enimmäkseen hiljaa. Kuljen joukon mukana, mutta en ole kiinteä tai rakenteellinen osa sitä. Sosiaalisten piirien vaihtaminen ei näytä juurikaan vaikuttavan tilanteeseeni, vaan ajaudun aina samalle oksalle.
Naissuhteita sosiaalinen asemani ei ole häirinnyt. Heitä on riittänyt kai samaan tapaan kuin muillakin. Naiset ovat myös olleet sosiaalisella asteikolla itseni yläpuolella. Siihen kai vaikuttaa se, että minun yksilöllinen arvoni on suurempi kuin sosiaalinen arvoni. Ja parisuhdehan on yksilöiden kohtaamista, jolloin yksilöllinen arvo korostuu.
Millä oksalla istut? Oletko aina ollut joukon johtaja ja tukipilari vai enemmän sivustaseuraaja?
Minä olen aina kuulunut ei niin suosittujen joukkoon. Minua ei ole syrjitty ja minut on hyväksytty ongelmitta esimerkiksi urheilujoukkueisiin, mutta kuitenkin olen pienestä pitäen ymmärtänyt, että neljän oksan järjestelmässä kuulun osapuilleen toiseksi alimmalle oksalle.
Joskus (harvoin) tuntuu, että seuraani suorastaan kaivataan, mutta toisinaan vaikuttaa taas siltä, että seurani vi*uttaa muita. Vähitellen olen oppinut pysyttelemään taka-alalla ja olemaan enimmäkseen hiljaa. Kuljen joukon mukana, mutta en ole kiinteä tai rakenteellinen osa sitä. Sosiaalisten piirien vaihtaminen ei näytä juurikaan vaikuttavan tilanteeseeni, vaan ajaudun aina samalle oksalle.
Naissuhteita sosiaalinen asemani ei ole häirinnyt. Heitä on riittänyt kai samaan tapaan kuin muillakin. Naiset ovat myös olleet sosiaalisella asteikolla itseni yläpuolella. Siihen kai vaikuttaa se, että minun yksilöllinen arvoni on suurempi kuin sosiaalinen arvoni. Ja parisuhdehan on yksilöiden kohtaamista, jolloin yksilöllinen arvo korostuu.
Millä oksalla istut? Oletko aina ollut joukon johtaja ja tukipilari vai enemmän sivustaseuraaja?